Elintapamuutoksia tukevat ja terveyttä edistävät palvelut ovat tärkeitä asukkaille

Julkaistu: 26.1.2022 11.29Päivitetty: 25.2.2022 10.44
Henkilö sauvakävelyllä.

Marras-joulukuussa kysyimme Länsi-Uudenmaan asukkaiden näkemyksiä elintapamuutoksia tukevista ja terveyttä edistävistä palveluista. Kysely oli osa elintapamuutoksiin perustuvaa FINGER-toimintamallin pilotointia, joka toteutettiin Espoossa Tapiolan terveysasemalla syksyllä 2021. Kyselyyn vastasi 92 asukasta kymmenestä Länsi-Uudenmaan kunnasta.

Melkein kaikki vastaajat (99 %) pitivät terveyttä edistäviä palveluja erittäin tai melko tärkeinä muiden terveyspalvelujen rinnalla. Palvelujen saaminen tai löytäminen oli kuitenkin vaikeaa. Pitkittynyt pandemiatilanne vaikuttaa palveluiden saatavuuteen, mutta myös palvelujen järjestämisessä on parannettavaa. 

”Helposti saatavilla olevat neuvontapalvelut, vertaistuki ja kohtaamiset ovat erityisen tärkeitä nyt, kun hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan pitempään”, kertoo projektipäällikkö Sanna Rosendahl. 

Toiveissa sähköisiä palveluja ja asiantunteva vierellä kulkija 

Palveluissa hyödynnetään yhä enemmän sähköisiä kanavia. Valtaosa vastaajista (90 %) täyttäisi omaa terveydentilaa tai esitietoja selvittäviä kyselyitä mieluiten sähköisessä muodossa. 

Elintapojen ohjaukselta vastaajat odottavat kannustusta ja motivointia, apua tavoitteen ja suunnitelman rakentamiseen sekä muutosten pitkäkestoista seurantaa. Linkkien ja omatoimisen perehtymisen sijaan vastaajat kaipasivat asiantuntevaa vierellä kulkijaa ja ammattitaitoista ohjausta, huumoria unohtamatta. 

”Elintapamuutosten ohjauksen ensikäynniltä vastaajat toivovat kokonaisvaltaista ohjausta, jonka voisi järjestää joko perinteisellä vastaanotolla tai etävastaanotolla. Sen jälkeen ohjaus ja seuranta voisivat toteutua esimerkiksi verkkovalmennuksena, mutta sen rinnalla meillä tulee olla vaihtoehtoja niille asiakkaille, joille verkkopalvelut eivät ole sovellu”, Rosendahl toteaa. 

Liikuntaa, ravitsemusta ja vuorovaikutustaitoja 

Vastaajat tai heidän läheisensä toivoivat ohjausta ja neuvontaa ensisijaisesti liikunnan aloittamiseen (53 %) sekä ravitsemusohjaukseen (52 %). Lisäksi toivottiin ohjausta sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan (yli kolmannes), kognitiivisten toimintojen harjoitteluun ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen (joka viides). Osa piti tärkeänä myös vertaistukea muutosprosessin aikana, esimerkiksi osana ryhmämuotoista harjoittelua. 

Kokonaisvaltainen terveyden edistäminen keskiöön tulevaisuudessa 

Vastaajat toivoivat elintapamuutoksia tukeviin palveluihin riittäviä resursseja, asiantuntevaa ja kokonaisvaltaista kohtaamista sekä riittävän pitkäaikaista seurantaa. Esimerkiksi aikuis- tai seniorineuvoloiden toteuttama säännöllinen terveystarkastus koettiin tärkeäksi. Vastaajat toivoivat, että sairauksia pystyttäisiin aidosti ennaltaehkäisemään eikä painopiste olisi jo puhjenneen sairauden hoidossa. Myös sairastumisen jälkeen tulee olla mahdollista saada ohjausta elintapamuutoksissa. 

”Terveyttä edistävien ja elintapamuutoksia tukevien palvelujen pitää olla keskeinen osa hyvinvointialueiden toimintaa kaikissa ikäryhmissä. Tätä varten meidän kannattaa kehittää myös yhteistyötä oppilaitosten, järjestöjen, seurojen ja yhdistysten kanssa. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse”, toteaa Rosendahl. 

Elintapamuutoksia tukevat palvelut edellyttävät sujuvia palvelupolkuja, kuten syksyn FINGER-pilotoinnissakin on havaittu. Palvelujen painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten elintapamuutosten tukemiseen, kuuluu myös kansallisen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteisiin. 

 

Lisätiedot: projektipäällikkö Sanna Rosendahl, sanna.rosendahl@espoo.fi

 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

  • Hyvinvointialue