Asiakaslähtöisempiä palveluja datan avulla

Julkaistu: 23.11.2021 15.17
Henkilö istuu tietokoneen edessä. Taustalla tietokonekielen koodia.

6Aika-strategian alussa kuudella suurimmalla kaupungilla oli yhteinen näkemys siitä, että datan ja rajapintojen avaaminen on tärkeä osa palvelu- ja kaupunkikehitystä. Datan avaaminen on arvokasta erityisesti yrityksille ja korkeakouluille, koska se mahdollistaa erilaisten palvelujen kehittämistä ja uudistamista. Avoimella datalla tarkoitetaan julkissektorille, yrityksille, yhteisöille tai yksityishenkilöille kertynyttä sähköistä tietoa, jota avataan vapaasti ja maksutta muiden toimijoiden käyttöön.

Työtä aloitettiin Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeessa vuosina 2014–2017. Projektin myötä opittiin paljon datan avaamisesta ja tietoturvasta. Yleisellä tasolla alettiin ymmärtää datan arvo.

Työ jatkui Avoin osallisuus ja asiakkuus -kärkihankkeessa vuosina 2015–2018, jossa haluttiin kokeilla, voidaanko kaupungin asiakkuusdataa hyödyntää asiakastarpeiden tunnistamisessa ja ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämisessä. Ennakointiin liittyviä datakokeiluja tehtiin myös Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa.

Ymmärrys datan arvosta kasvaa

Kehittämispäällikkö Piia Wollstén osallistui tiiviisti 6Aika-strategian käynnistämiseen Espoon kaupungilla ja kuvaa ensimmäisiä askelia kaupunkien välisessä dataan liittyvässä työssä: ”Kaupungin rooli mahdollistajana alkoi kirkastua, kun Avoin data ja rajapinnat -hanke eteni ja ymmärrys kasvoi. Data oli yksi konkreettinen tekijä, joka yhdisti kaupunkeja ja yrityskumppaneita.”

”Järjestimme ensimmäisiä hackathoneja, dataa avattiin ja alkoi syntyä konkreettisesti uusia konkreettisia uusia palveluja ja ratkaisuja datan avulla. Espoossa pääsimme suhteellisen pitkälle datan avaamisessa, mutta aika ei kuitenkaan ollut vielä kypsä, koska yritysten kysyntä datalle oli vähäistä. Kaupungit lähtivät liikkeelle raakadatasta, mutta yrityksillä olisi ollut käyttöä jalostetummalle tiedolle”, Wollstén kertoo.

Ennaltaehkäiseviä palveluja datan avulla

Espoon tekoälykokeilussa vuosina 2017–2018 yhdistettiin eri datalähteitä, kuten terveydenhuollon, perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä väestötietojärjestelmän dataa ja rakennettiin ymmärrystä asiakkaiden tarpeista laajemmin kuin yhden palvelualueen näkökulmasta. Kokeilu osoitti, että ennaltaehkäiseviä palveluja voidaan kohdentaa aiempaa tehokkaammin, joka on niin inhimillisesti kuin taloudellisesti viisasta. Esimerkiksi asiakkaita voidaan neuvoa ja ohjata erilaisiin tukipalveluihin ennen heidän päätymistään lastensuojelun asiakkaiksi.

Työtä on jatkettu Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian Osaamiskeskuksessa maahanmuuttajille. Wollstén kuvaa tätä vielä laajemmaksi kokeiluksi, sillä mukaan on otettu asiointidataa Espoon kaupungin, Omnian ja valtion viranomaisten, kuten esimerkiksi Kelan, palvelujen käytöstä. VTT:n toteuttama data-analytiikkatutkimus on käynnissä vuoteen 2024 asti.

”Ensimmäisessä tekoälykokeilussa syntyi hyvä ymmärrys ja kokemus, mitä eri toimijoiden datan yhdistämisellä voidaan saada aikaan.  VTT on ollut meille tärkeä kumppani jatkotyössä, koska tutkimusnäkökulmalla on mahdollista yhdistää eri datalähteitä vapaammin ja saamme arvokasta tietoa muun muassa kotouttamispalvelujen kehittämiseen”, Wollstén toteaa.

Wollstén korostaa tietosuojan tärkeyttä. Tekoälykokeilun jälkeen voimaan tullut EU:n yleinen tietosuoja-asetus tekee eri datalähteiden yhdistämisen aiempaa vaikeammaksi. Toisaalta sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä säädetty erillinen laki (niin sanottu toisiolaki) mahdollistaa datan hyödyntämisen muun muassa tutkimuskäyttöön. Kansallinen keskustelu etenee, muun muassa THL:n yhteyteen on perustettu Findata, joka käsittelee tutkimuslupahakemuksia tietojen toissijaiseen käyttöön ja huolehtii tiedot omistavan organisaation ohella asiakkaiden tietojen turvallisesta käytöstä.

Data työkaluna kaupungin ilmastotyössä

Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa tutkittiin vuosina 2018–2020 kaupungin mahdollisuuksia vähentää kiinteistöjensä energiankulutusta ja parantaa sisäilman laatua energia- ja olosuhdetietojen avulla. Datan kokoaminen ja jalostaminen ovat vasta ensimmäisiä askelia. Tiedon visualisointi erilaisille käyttäjille ja tiedolla johtaminen kiinteistöjen käytössä ovat tärkeitä vaiheita kehittämisessä.

Projektipäällikkö Joni Leinonen kertoo hankkeen opeista ja haasteista: ”Rakennuksista syntyy kaikenlaista dataa. Hankkeen avulla pääsimme kiinni siihen, mikä data on hyödyllistä. Lisäksi opimme, miten visualisointeja kannattaa räätälöidä erilaisille käyttäjäryhmille, kuten kiinteistöjen käyttäjille ja asiantuntijoille. Pidemmällä aikavälillä tavoitellaan ennakointia ja sitä kautta suuria säästöjä energiankulutuksessa.”

Haasteeksi Leinonen mainitsee käyttäjäpalautteen saamisen. Myös tekniset ratkaisut datan hyödyntämisessä vaativat vielä työtä.  

Raportoinnista tiedolla johtamiseen

Wollstén nostaa täysin samoja haasteita esiin kuin Leinonen. Asiakaspalautetta osataan käsitellä, kunhan sitä vain saadaan. Sen lisäksi kuitenkin tarvitaan muutakin tietoa palvelujen kehittämisen ja johtamisen tueksi. Esimerkiksi erilaisten kehittämistoimien vaikuttavuudesta tarvitaan tietoa. Myöskään nykytilan kuvaaminen ei riitä, vaan palvelujen kehittäminen kasvavassa kaupungissa vaatii myös skenaariotyötä eli kykyä ennakoida tulevaisuuden haasteita. 

Kaupunkien tavoitteena on jakaa yrityksille kiinnostavaa dataa. Viimeaikaiset lakimuutokset myös velvoittavat kaupunkeja avaamaan dataa. Tarvitsemme kuitenkin enemmän vuoropuhelua yritysten kanssa heille arvokkaasta datasta ja tiedosta, koska datan avaaminen vaatii kaupungilta suhteellisen paljon työtä.

Kaupunkiympäristön toimiala on Espoossa aktiivisin datan avaaja. Lisäksi tarvitsemme koko kaupunkia tukevia kyvykkyyksiä, kuten osaamista ja käyttäjälähtöisiä teknisiä ratkaisuja, jotta data-analytiikkaa ja tiedolla johtamista saadaan kehitettyä.

”Tiedon avulla voimme arvioida, kuinka vaikuttavaa kaupungin toiminta on. Data on tärkeä tekijä niin kaupungin palvelujen kehittämisessä kuin kaupungin ja yritysten elinvoiman vahvistamisessa. Tämän aiheen kanssa olemme kulkeneet pitkän matkan, mutta paljon on vielä tehtävää”, Wollstén kuvaa tämän hetken tilannetta.

Lisätietoja

Linkkejä

Tämä juttu on osa juttusarjaa, jossa kerromme Espoon kaupungin työstä 6Aika-strategiassa vuosina 2014−2022. Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) yhteinen 6Aika-strategia kehittää avoimempia, älykkäämpiä ja kestävämpiä palveluita kaupungeissa. Keskeistä on ollut kaupungin haasteiden tunnistaminen ja uusien ratkaisujen kokeileminen kaupungin, yritysten, asukkaiden, oppilaitosten ja korkeakoulujen kesken.

Sarjan muut jutut:

  • Innovaatiotyö