Sosiaali- ja terveyspalveluja elämäntilanteen mukaan - Asiakas tietää parhaiten!

2.12.2020 9.40Päivitetty: 8.10.2021 12.26
LU-sote kartta.
Länsi-Uudenmaan yhteistyöalue: 1 Espoo, 2 Hanko, 3 Inkoo, 4 Kauniainen, 5 Karkkila, 6 Kirkkonummi, 7 Lohja, 8 Raasepori, 9 Siuntio, 10 Vihti.

Asiakaskokemus on kaiken lähtökohtana Länsi-Uudenmaan kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa.

Tämän jutun alkuosa on julkaistu uutisessa Sujuvat sosiaali- ja terveyspalvelut koko Länsi-Uudellemaalle. Siinä kerrotaan uudistuksen taustasta, asiakaskokemuksen merkityksestä ja digipalveluista.

Uudenlaisia keskuksia

Vaikka sote-uudistuksessa ei ole niinkään kysymys fyysisistä tiloista, niitäkin toki pohditaan. Suur-Leppävaarassa ja Espoonlahdessa tämä suunnittelutyö on jo aloitettu.

– Molemmissa on syntynyt luontainen tarve uusille tiloille olemassa olevien korjaustarpeiden myötä, sanoo Elina Jaakovlew-Markus, Espoon terveyspalvelujen kehityspäällikkö.

Huoli palvelujen katoamisesta on turha. Espoon palvelurakenteen mukaisesti niitä on jatkossakin tarjolla kaikissa kaupunkikeskuksissa hyvien kulkuyhteyksien varrella.

– Lisäksi meillä on tarjolla liikkuvia palveluja, jotka tarjoavat etäämmällä asuville lähipalveluja. Tämä tulee kyseeseen erityisesti pienten kuntien haja-asutusalueella. Espoossa keskuksista fyysisesti etäisimmät alueet ovat Kalajärvi ja Viherlaakso, Elina Jaakovlew-Markus sanoo.

Asiakas tietää parhaiten

Hankejohtaja Jutta Tikkanen pitää käyttäjien eli asiakkaiden ja asukkaiden kuulemista tärkeänä Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen kaikissa vaiheissa.

– Olemme kehittämässä digitaalista kanavaa, jonka kautta voimme käydä vuoropuhelua asukkaiden kanssa tiiviimmin, Tikkanen kertoo.

Parhaillaan kerätään palautetta Leppävaaran verkkopalveluista. Tikkanen kuitenkin lupaa, että tässäkään asiassa kaikki ei jää digipalvelujen varaa, vaan tarvittaessa eri projektien vetäjät jalkautuvat omien asiakasryhmiensä pariin kuulemaan toiveita.

Elämäntilanne edellä

Sote-keskuksella tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta. Palvelut on suunniteltu jaettavan kolmelle ryhmälle. 

Lapset, nuoret ja perheet muodostavat yhden ryhmän. Heitä palvellaan jatkossa Perhekeskuksissa. Espoon ensimmäinen perhekeskus valmistuu Espoon keskukseen vuoden 2021 aikana. 

Ikääntyneiden palvelut puolestaan kootaan Elä ja asu -keskusten alle. Näitä Espoossa toimii jo kaksi, Leppävaarassa ja Kauklahdessa.

Koko väestölle suunnattujen palvelujen piiriin kuuluisi jatkossa perusterveydenhuollon eli terveysasemien lisäksi muun muassa mielenterveyspalvelut, päihdehuolto, fysioterapia ja aikuisten sosiaalipalvelut.

Monet paljon terveyshuollon palveluja tarvitsevat ovat myös merkittävässä määrin sosiaalipalvelujen asiakkaita, ja toisin päin. Näille paljon palveluja tarvitseville halutaan uudessa mallissa löytää oma kanava ja oma ihminen, joka huolehtii heistä kokonaisuutena.

– Oma väylä vapauttaa resursseja yleisterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen piiristä ja ihminen säästyy luukulta toiselle poukkoilulta, Espoon hallinto- ja kehittämisjohtaja Markus Syrjänen toteaa.

Teksti: Tiina Parikka. Artikkeli on ilmestynyt Espoo-lehdessä 4/2020. Lehti on jaettu jokaiseen kotiin Espoossa 28.11.2020.

  • LU-sote
  • Hyvinvointialue