Martinkallion koulu

27.10. – 21.11.

9. luokkien työelämään tutustuminen kahdessa kahden viikon erässä 

 

1.1 Lukuvuoden työ- ja loma-ajat

Lukuvuoden 2025–2026 työ- ja loma-ajoista on päätetty Kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksessa 27.11.2024 §214.

Suomenkielisen perusopetuksen sekä peruskoulujen järjestämän esiopetuksen työ- ja loma-ajat ovat lukuvuonna 2025–2026 seuraavat:

Syyslukukausi to 7.8.2025 - la 20.12.2025
Syysloma ma 13.10.2025 - pe 17.10.2025 (viikko 42)
Joululoma ma 22.12.2025 - ti 6.1.2026
Kevätlukukausi ke 7.1.2026 - la 30.5.2026
Talviloma ma 16.2.2026 - pe 20.2.2026 (viikko 8)

1.2 Oppituntien alkamis- ja päättymisajat

1. tunti 8.15 - 9.00  
2. tunti 9.00 - 9.45  
3. tunti 10.15 - 11.00  
4. tunti 11.15 - 12.00 tai 11.30 - 12.15  
5. tunti 12.30 - 13.15  
6. tunti 13.30 - 14.15  
7. tunti 14.15 - 15.00  
8. tunti 15.00 - 15.45

Työaikaa voidaan muuttaa erityisestä syystä esimerkiksi retkien takia. Muutoksesta ilmoitetaan aina huoltajille etukäteen.

1.3 Jaksojärjestelmät

Martinkallion koulussa on kaksi jaksoa:

1. jakso 7.8.25 - 20.12.25

2. jakso 7.1.26 - 30.5.26

1.4 Opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, myös esiopetus

Opetusryhmät ja oppilasmäärät

1a 25

2a 26

3a 26

3b 24

4a 25

4b 24

5a 26

5b 24

6a 26

6b 27

7a 18

7b 25

7c 24

8a 25

8b 25

8c 19

9a 25

9b 19

9c 25

Luokat 1 - 6 253

Luokat 7 - 9 205

Yhteensä 458

1.5 Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetuksen järjestäminen ja valmistava opetus

Suomi toisena kielenä opetusta annetaan tarvittaessa kaikilla luokka-asteilla.  

1.6 Opetuksen järjestäminen koulun ulkopuolella

Lähtökohtaisesti koulu alkaa ja päättyy koululta. Opetuspaikkana voi toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa.

Lisäksi kouluvuoden aikana voidaan järjestää opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatko-opintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Huoltajia tiedotetaan silloin koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen.

Koululaisten tapaturmavakuutus kattaa myös koulun ulkopuolella toteutetun opetuksen ja toiminnan. Tapaturmavakuutus kattaa myös sellaisen opetuksen ja oppitunnit, jotka järjestetään tavallisen koulupäivän aikana koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä.

Luokat järjestävät lukuvuoden aikana leirikouluja. Johtokunta hyväksyy niiden ohjelman.  

Luokat 6. ja 9. osallistuvat Yrityskylän toimintaan.  

TET-jakso on 9. luokilla 27.10. - 21.11.2025 kahdessa kahden viikon ryhmässä.  TET-jakso 8. luokilla kahdessa yhden viikon ryhmässä. 2. - 13.3.2026.  

Luokat tekevät opintoretkiä lukuvuoden aikana. Retkille liikutaan opettajan ohjeen mukaan yleensä julkisilla kulkuvälineillä, kävellen tai polkupyörällä. Opintoretki voi vaikuttaa lukujärjestyksen mukaiseen koulupäivän pituuteen ja se ilmoitetaan huoltajille.​

1.7 Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet

Lukuvuoden aikana järjestetään myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/ohjelmaa. 
 

1.8 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

1.9 Lukuvuoden valinnaisuudet

Valinnaisuus toteutuu luokilla 4 - 6 yhden viikkotunnin laajuisina kokonaisuuksina.

7. luokilla yhden vuosiviikkotunnin valinnaisina opiskellaan kotitaloutta (leivonnan kurssi).

8. ja 9. luokilla valinnaisina aineina voi opiskella tutkivaa luonnontiedettä, ihmisen biologiaa, liikuntaa, kotitaloutta, musiikkia, kuvataidetta ja käsitöitä.  

1.10 Kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt

1.11 Kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapolku KULPS

Luokanopettajat ja -valvojat suunnittelevat luokka-astetiimeissä lukuvuoden KULPS-tarjonnan käytön tukemaan ja rikastuttamaan opetussuunnitelman sisältöjä. Osa tarjonnasta toteutuu järjestäjän tiloissa ja osa koulun omissa tiloissa.

1.12 Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Oppimiskokonaisuuksien teemat, tavoitteet ja sisällöt sekä oppimiskokonaisuuksiin sisällytettävät oppiaineet 
​Luokat 1 - 6 tekevät lukuvuoden aikana vähintään yhden monialaisen oppimiskokonaisuuden opetussuunnitelman aiheista.​

Luokat 7 - 9 järjestävät kokonaisuuden lukuvuoden aikana luokkatasoittain.

Teemana on globaalikasvatus

7. luokat    taito- ja taideaineet 
8. luokat    luonnontieteet ja matematiikka 
9. luokat    kielet, oppilaanohjaus, yhteiskuntaoppi

Teeman käsittely suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa.

2.1 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

2.2 Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

3.1 Osaamisen kehittämisen vastuuhenkilö

hanna.sutela@opetus.espoo.fi

3.2 Oppilaskuntatoiminnan ohjaava opettaja/opettajat

tuulia.kanerva@opetus.espoo.fi

risto.koponen@opetus.espoo.fi

3.3 Koulukirjastoa hoitava opettaja/opettajat

kaisa.pehkonen@opetus.espoo.fi

eveliina.ylikotila@opetus.espoo.fi

3.4 TT-vastuuopettaja

paavo.selanne@opetus.espoo.fi

veli-pekka.tiensuu@opetus.espoo.fi

3.5 Opetussuunnitelmavastaava

simo.juntunen@espoo.fi

hanna.sutela@opetus.espoo.fi

3.6 Koulun kulttuuri- ja KULPS-opettaja/opettajat

kaisa.pehkonen@opetus.espoo.fi

3.7 Turvallisuus, kiusaaminen ja väkivalta

simo.juntunen@espoo.fi

sami.saukkoriipi@opetus.espoo.fi

teea.tuominen@opetus.espoo.fi

3.8 Kestävyyskasvatusvastaava

mervi.tiitta@opetus.espoo.fi

minna.kokkonen@opetus.espoo.fi

liisa.hasanen@opetus.espoo.fi

4.1 Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt

Oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan mm. opetuksen eriyttämistä, kielitietoista opetusta, opetusryhmien muodostamista, pedagogisia ratkaisuja ja opettajien kykyä huomioida opetusryhmien tarpeet ja vahvuudet sekä henkilöstöresurssien hyödyntämistä.

Lukuvuoden aikana varataan yhteistä suunnitteluaikaa koko opettajakunnalle. Oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä koskevia pedagogisia keskusteluja käydään ys-ajalla erityisesti syyslukukauden aikana. Hyödynnämme myös kaupunkitasoisen ys-ajan työpajojen antia opetuksen kehittämisessä. Lisäksi oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ovat mukana aineryhmien ja luokkatasojen suunnittelutyössä ja pedagogisissa keskusteluissa. Jatkamme edelleen eriyttämisen ja kielitietoisen opetuksen kehittämistä. Aiemmista koulutuksista saatua tietoa otetaan käyttöön, jaetaan kokemuksia ja käydään pedagogista keskustelua kollegoiden kesken. Tarpeen mukaan konsultoidaan esim. kehittäjäopettajia ja hankitaan lisäkoulutusta/perehdytystä.

Koulunkäynninohjaajien ja resurssiopettajan tuki eri luokille jaetaan ryhmien tarpeiden mukaan. Opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan pienemmissä ryhmissä joustavia ryhmittelyjä käyttäen, ja sitä tukee oppituntien palkittaminen luokka-asteittain luokilla 3-6. Erityisopettajat ovat mukana osassa palkkitunteja. Lisäksi heillä on merkittävä konsultatiivinen rooli oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen suunnittelussa ja arvioinnissa.

4.2 Ryhmäkohtaiset tukimuodot

Koulussamme ryhmäkohtaisia tukitoimia oppilaille antavat erityisopettajat, erityisluokanopettaja, resurssiopettaja, S2-opettajat sekä koulun muut opettajat tarpeen mukaan.

Ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kuuluvat opettajan antama yleinen tukiopetus, opettajan antama opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Ryhmäkohtaiset tukimuodot kuuluvat koulun kaikille oppilaille ja ovat osa koulun perustoimintaa.

Ryhmää opettavat opettajat suunnittelevat ja toteuttavat ryhmäkohtaista tukea yhteistyössä. Ryhmäkohtaisten tukimuotojen suunnittelussa voidaan hyödyntää myös erityisopettajien ja erityisluokanopettajan konsultaatiota.

Tuen resurssi (0,122 tuntia viikossa/oppilas) kohdennetaan ryhmien tarpeiden mukaan tasaisesti eri luokkatasoille.

4.3 Pienryhmät

Kun oppilaalla, opettajalla tai huoltajalla herää huoli oppimisesta ja opintojen edistymisestä ryhmäkohtaisten tukimuotojen käytöstä huolimatta, konsultoidaan oman luokan kanssa toimivaa erityisopettajaa. Erityisopettaja ja oppilasta opettavat opettajat käynnistävät mahdollisen oppilaskohtaisen tuen järjestämisen prosessin, johon tulevat aina oppilas ja huoltajat mukaan.

Oppilaskohtaisena tukitoimena opetusta voidaan toteuttaa pienryhmissä. Oppilaskohtaisiin tukitoimiin liittyvä pienryhmä muodostetaan joustavasti opetuksen tavoitteiden saavuttamisen ja oppilaiden tuen tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisesti.

Pienryhmien muodostamisen periaatteet ovat pedagogiset tarpeet, joustavuus ja oppilaan etu. Oppilaskohtaisessa pienryhmäopetuksessa oppilas opiskelee erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetuksessa.

Lukuvuonna 2025 - 2026 Martinkallion koulussa ei ole koulukohtaista erityisluokkaa.

5.1 Kodin ja koulun yhteistyö

Luokanopettaja tai luokanvalvoja tarjoaa tapaamista oppilaalle ja huoltajille vähintään kerran lukuvuodessa arviointikeskustelun yhteydessä. Arviointikeskustelut pidetään oppilaan, opettajan ja huoltajan sopimana aikana marras-helmikuun aikana. Maahanmuuttajataustaisille perheille tarjotaan mahdollisuutta tulkkipalveluun. Etäyhteyttä voidaan hyödyntää esimerkiksi, jos toinen huoltaja asuu muulla paikkakunnalla.

Koko koulun vanhempainilta järjestetään 17.9.2025. Lisäksi 1. luokan opettaja tapaa vanhemmat ilman oppilaita heti koulun alettua.  

Opettajat lähettävät luokan asioista Wilma-tiedotteen tarvittaessa.

Koulussa toimii vanhempainyhdistys ja luokille voidaan valita myös oma luokkatoimikunta. 
 

5.2 Siirtymävaiheyhteistyö

Suva-supe -yhteistyö esi- ja alkuopetuksessa on alkanut lokakuussa 2024. Vuoden aikana on kolme yhteistä tapaamista. Lukuvuoden toiminnan suunnittelu alkaa 8.10.25.

Erityisopettaja hoitaa nivellyksen 1. ja 7. luokalle.
Oppilaanohjaaja hoitaa tiedottamisen toisen asteen opetukseen liittyvästä tiedonsiirrosta oppilaille ja huoltajille.

5.3 Sidosryhmäyhteistyö

Martinkallion koulun yhteistyökumppaneina toimivat tällä hetkellä:   

Beanet oy (iltapäivätoiminta)  

Espoon kaupunginkirjasto: kirjastoauto vierailee koulullamme pääsääntöisesti kahden viikon välein. Lainausmahdollisuus on esi-6.-luokkalaisilla. Lähialueen kirjastojen kanssa järjestämme oppilaille kirjastovierailuja, kirjaston käytön opetusta ja kirjavinkkausta.  

Espoon kaupungin luontotalo Villa Elfvik: neljäsluokkalaiset osallistuvat Villa Elfvikissä luontokoulu-päivään vuosittain.  

Espoon kaupungin nuorisotoimi ja sosiaalitoimi: tarvittaessa toimimme yhteistyössä alueen lastenvalvojien sekä erityisnuorisotyö- ja perhetyöntekijöiden kanssa  

Länsi-Uudenmaan poliisilaitos ja pelastuslaitos  

Espoonlahden seurakunta: seurakunta toimittaa kaikille sopivan päivänavauksen kuukausittain.  Uskonnon harjoittamiseen liittyvät tilaisuudet järjestetään seurakunnan tiloissa ja samaan aikaan koululla on samankaltaista ohjelmaa niille, jotka eivät em. toimintaan osallistu. Yhdessä koulun henkilökunnan kanssa seurakunnan nuorisotyöntekijät järjestävät 7.-luokkalaisille ryhmäytymispäivän syyslukukauden alussa.   

Lähipäiväkodit tekevät yhteistyötä koulullamme toimivien esiluokkien ja koulun alkuopettajien kanssa koulutulokkaiden siirtyessä Martinkallion kouluun.   

Stakes

Icehearts

HSY: ekotukihenkilöiden koulutus ja Kierrätyskeskus. Tilattu asiantuntijoita ja koulutusta.     

Useita urheiluseuroja

Unicef  

Suomen punainen risti

MLL   

Espoon seurakunnat, Luokka loistamaan

Yhteisöllinen oppilashuolto kutsuu kokouksiinsa lasten ja nuorten elämän toimijoita lähialueelta ja tekee tutustumiskäyntejä   

Finngrid

Evira  

Aalto-yliopisto

Espoon ja pääkaupunkiseudun museot

Walter ry

Espoon toisen asteen oppilaitokset

Koulussamme toimiva kansainvälistä yhteistyötä hoitava tiimi jatkaa keväällä 2024 aloitettua yhteistyötä espanjalais-ranskalaisen Luis Buñuelin koulun kanssa. Koulu sijaitsee Pariisissa. 

Keväällä 2025 tiimille myönnettiin Erasmus+ -rahoitus liikkuvuushanketta varten. Syyslukukaudella 2025 tiimin jäsenet lähtevät Luis Buñuelin kouluun työnvarjostusjaksolle, joka tarjoaa hyvän mahdollisuuden suunnitella mahdollisia yhteisiä projekteja ja tutustua paikallisiin työtapoihin. Martinkallion koulu ottaa tänäkin lukuvuonna mielellään vastaan suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja espoolaisesta koulusta kiinnostuneita vierailijoita niin Luis Buñuelin koulusta kuin muistakin kansainvälisistä oppilaitoksista.

Lukuvuonna 2025-2026 tiimin jäsenet myös osallistuvat Erasmus+ - koulutuksiin ja mahdollisesti hakevat rahoitusta uudelle liikkuvuushankkeelle, joka koskisi myös oppilaita tulevana lukuvuotena.

Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on kasvattaa oppilaista maailmankansalaisia, jotka innostuvat vieraista kielistä, rohkeasti hyödyntävät kielitaitoaan ja arvostavat kulttuurien moninaisuutta. Tulevaisuudessa tarkoituksena on laajentaa kansainvälistä toimintaa niin, että mahdollisimman moni sekä opettajakunnasta että oppilaista pääsisi osaksi Erasmus+ -toiminnan suunnittelua ja toteutusta.

6.1 Kouluyhteisön hyvinvointi

Koulussamme toimii aktiivinen oppilaskunta, joka suunnittelee lukuvuoden aikana teemapäiviä ja koko koulun yhteisöllisyyttä tukevia tapahtumia.

Jokaisessa luokassa pidetään lukuvuoden aikana neljä kertaa luokkakokous eli Martsaparlamentti. Näissä kokouksissa kaikki koulun oppilaat saavat tuoda ideansa ja ajatuksensa koulutoiminnan kehittämisestä esille. Lisäksi oppilaat oppivat vuorovaikutus-, neuvottelu- ja demokratiataitoja.

Yläkoulun oppilaat pyörittävät välkkälainaamotoimintaa. Lainaamosta voi hakea erilaisia liikuntavälineitä välitunnin ajaksi.

Koulussamme osallistetaan erilaisten raatien ja toimintaryhmien kautta. Näitä ovat some-ryhmä, ympäristömartit, digitutorit, tekniikkaryhmä, kirjasto-oppilaat, tukioppilaat sekä alakoulun puolella kummioppilaat. Hyvinvointitiimi suunnittelee ja vastaa koulun oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvointitoiminnasta.

6.2 Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Espoon opiskeluhuoltosuunnitelma(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) on kuvattu yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestämisen periaatteet koulutusmuotokohtaisesti.

Yhteisöllisen työn suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa koulun yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä (YHR), jota johtaa rehtori. Lukuvuosittaista suunnittelua tukemaan voidaan laatia opiskeluhuollon vuosikello.

Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu kerran kuussa.

Kiva-koulun toimintatavat ovat käytössä. 
Luokanopettajat ja -valvojat pyytävät tarvittaessa kuraattorin apua. Kuraattori ja oppilaanohjaaja käsittelevät kiusaamiseen liittyviä asioita yläluokkalaisten kanssa. Kuraattori ja terveydenhoitaja käyvät luokissa pitämässä hyvinvointiin liittyviä oppitunteja.
Varmistetaan Kiva-materiaalin käyttö luokissa.
MLL:n materiaalia myös käytössä.
Lukuvuoden aikana ryhmä tapaa luokkien edustajia tai mennään luokkiin. Ennen tapaamista luokassa tehdään ilmapiirikysely.
Ryhmä tapaa yhteistyökumppaneita.

6.3 Poissaolojen ennaltaehkäisy ja poissaoloihin puuttuminen

6.4 Päihteiden käytön ehkäisyn ja käyttöön puuttumisen suunnitelma

Päihteiden käytön ehkäisyn ja käyttöön puuttumisen suunnitelma Espoon perusopetuksessa ja lukioissa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä tapaa vuosittain muita alueen nuorten kanssa toimivia tahoja. Tapaamisessa keskustellaan, mitä nuorten vapaa-ajassa tapahtuu ja selvitetään esimerkiksi päihteiden käytön tilannetta.

6.5 Yhdessä vahvaksi yhteisöksi -suunnitelma

Yhdessä vahvaksi yhteisöksi-suunnitelma kiusaamista, väkivaltaa, häirintää ja syrjintää vastaan.pdf(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Yhdessä vahvaksi yhteisöksi ‒suunnitelmassa kuvataan kiusaamisen, väkivallan, häirinnän ja syrjinnän määrittely, ennaltaehkäisy sekä toimenpiteet näihin puuttumiseksi. Sen mukaisesti kouluissa tulee olla selkeä toimintatapa kiusaamiseen puuttumiseen.

Kiusaamiseen puuttumisen portaat(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Yhdessä vahvaksi yhteisöksi Martinkallion koulu(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

6.6 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteet lukuvuodelle 2025-2026

7.1 Toimintakulttuurin johtaminen ja kehittäminen

Johtoryhmä on suunnitellut koulun henkilökunnan tiimirakenteen. Kaikki opettajat kuuluvat joko hyvinvointi- tai osallisuustiimiin.

Tiimit jakaantuvat osiin, joiden tehtävät liittyvät koulun toimintakulttuuriin.

Koulunkäynninohjaajat osallistuvat työaikansa salliessa.

7.2 Opetussuunnitelmaosaaminen

Kaikki tekevät opetussuunnitelmatyötä yhdessä.

Lukuvuoden 2025 - 2026 opetussuunnitelmatyö liittyy erityisesti tuen järjestämisen muutokseen. Rehtori, erityisopettajat ja erityisluokanopettaja päättävät kokouksessaa, mitä asioita otetaan yhteiseen käsittelyyn. Johtoryhmän jäsen Hanna Sutela valmistelee yhteisen työskentelyn ys-ajalle.

7.3 Lukutaidon parantaminen

Lukemista ja luetun ymmärtämisen harjoittelua on lisätty kaikkien oppiaineiden tunneilla. Lukutaidon kehittymistä seurataan digilukiseulan avulla.

Koulukirjaston toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti. Hyödynnämme myös kirjastoauton ja lähikirjastojen palveluita.

7.4 Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus

Aiemmista koulutuksista saatua tietoa otetaan käyttöön, jaetaan kokemuksia ja käydään pedagogista keskustelua kollegoiden kesken. Tarpeen mukaan konsultoidaan esim. kehittäjäopettajia ja hankitaan lisäkoulutusta/perehdytystä.

7.5 Digitaalisen osaamisen taidot

Koululla on käytössä digitaitoportaat kaikille luokka-asteille ja niiden pohjalta on luotu digitaitopassi vuosiluokille 1-6. Digitutor-oppilaat auttavat suunnitelman mukaisten taitojen oppimisessa. Medialukutaitoa opitaan eri oppiaineiden tunneilla.

7.6 Kestävyyskasvatuksen edistäminen

Tavoitteena saada kestävä kehitys näkyväksi osaksi jokapäiväistä arkea. Lisätä tietoa kestävän kehityksen toimista ja pitää yllä vakiintuneita toimintatapoja.

Roskien lajittelua jatketaan ja Ympäristömartit seuraavat lajittelun sujumista. Ympäristömartit käyvät tekemässä lajittelukoulutuksen esi-2. luokan oppilaille. Ympäristömartit pitävät biojätteen määrän seurantaviikon. Keke-tammen kastelu pihalla kasvukauden aikana kaksi kertaa viikossa kastelijoina Ympäristömartit ja kakkosluokkalaiset.

Löytötavarat laitetaan näkyvästi esille ennen joulu- ja kevätjuhlia, jotta tavarat löytävät omistajansa.

Ykkös- ja kakkosluokkalaiset tekevät valoratsioita koulun kaikissa tiloissa päälle unohtuneiden valojen varalta.

Uudet oppikirjat päällystetään, jotta ne kestävät paremmin.

Tavaranvaihtotori, jossa itselle tarpeettoman tavaran voi vaihtaa hyödyllisempään.

Koulun ympäristön siivouspäivä toukokuussa.

Liikuntatunneilla kerätään marjoja metsästä.

8.1 Koulun itsearviointi ja muut arviointitoiminnan tulokset

Huoltajapalautteessa oppilaiden kertomat työrauhaongelmat nousivat esiin. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä ottaa tämän esiin tärkeimpänä asiana luokkavierailuilla. Tukitoimia kohdennetaan ilmapiirikyselyn avulla.

8.2 Projektit ja yhteistyöhankkeet

8.3 Kyselyt lukuvuoden aikana

9.1. Koulun johtaminen rehtorin poissa ollessa

Rehtorin ja apulaisrehtoreiden poissaollessa vastuuhenkilöt ovat:

Maanantai, Hanna Sutela, Kaisa Pehkonen

Tiistai, Paavo Selänne, Kiira Piirainen

Keskiviikko, Kaisa Pehkonen, Eija Paunola

Torstai, Matti Viinikka, Eija Paunola

Perjantai, Paavo Selänne, Matti Viinikka

9.2 Varautuminen ja harjoittelu

• Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä: 6.8.2025
• Palo- ja pelastusharjoitus pidetty (30.8. mennessä): 27.8.2025
• Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa: turvallisuuskoulutus on tulossa
• Riskien arviointi tehty tai päivitetty:
• Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin: päivämäärä
• Turva-asiat käsitelty vanhempainilloissa: päivämäärä
• Suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön ohjeen mukaisesti koulut järjestävät hätäensiapukoulutuksen vuosittain noin yhdelle kolmasosalle koulun työntekijöistä.
  Hätäensiapukoulutus voimassa lukuvuoden alussa (henkilöiden lukumäärä, ei nimiä): 16
• Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneiden lukumäärä: 1
• Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Sijaiselle on kansio, jossa on turvallisuusasiat, ensimmäisellä tapaamisella vastaanottava apulaisrehtori käy läpi turvallisuusasiat

9.3 Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastus

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastus - THL(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta. Tehtävää toteutetaan tarkastamalla oppilaitokset kolmen vuoden välein (terveydenhuoltolaki 1326/2010). Muilla viranomaisilla on velvollisuus osallistua tarkastuksen yhteistyöhön.

Kaikki koulu- ja opiskeluterveydenhuollon piirissä olevat oppilaitokset on tarkastettava. Myös esiopetusyksiköt tulisi tarkastaa monialaisesti.

Viimeisin tarkastus on tehty 20.11.2024