Rakennusosien uudelleenkäytön pilotit vievät alaa eteenpäin
Pilotoimme kevään 2026 aikana innovatiivisia rakennusosien uudelleenkäytön ratkaisuja pääkaupunkiseudun yhteisen innovaatiohaasteen voittaneiden yritysten kanssa. Piloteissa pääsimme kehittämään sekä kuntien omia kiertotalouden toimintamalleja että digitaalisia tekoälyratkaisuja toiminnan tehostamiseksi. Pilottien tulokset ja loppuraportit on nyt julkaistu.
”Rakennusosan uudelleenkäyttö tarkoittaa, että osa irrotetaan purettavasta tai korjattavasta rakennuksesta ehjänä, puhdistetaan, testataan ja kunnostetaan tarvittaessa sekä käytetään uudessa kohteessa samassa tai samankaltaisessa tarkoituksessa”, kertoo Kiertotalot-projektin projektipäällikkö Tiia Tuuri Espoon kaupungilta. Tämä pidentää rakennusosan elinkaarta ja vähentää uusien tuotteiden valmistuksen tarvetta.
”Etsimme viime syksynä uudelleenkäytön edistämiseksi uusia ratkaisuja innovaatiohaasteen kautta. Valitsimme pilotoitavaksi kaksi toisiaan täydentävää, digitaalisia ratkaisuja kehittävää ja helposti skaalattavaa ratkaisua. Olemme saaneet pilottien aikana paljon tärkeää tietoa ja osaamista kiertotalouden lisäämiseksi omissa rakennushankkeissamme”, iloitsee suunnitteluvaiheen rakennuttaja Pinja Lehto Tilapalveluista.
Kun rakennuksen purkamista suunnitellaan, on jo hyvissä ajoissa selvitettävä, minkälaisista rakennusosista se koostuu ja mikä osien uudelleenkäytön potentiaali on. Näin osille voidaan löytää sopiva käyttökohde sekä suunnitella tarvittavat kuntotutkimukset ja ehjänä irrottaminen ennen purkua. Espoon tavoitteena on edistää rakennusosien uudelleenkäyttöä ja sujuvoittaa purku- ja rakennushankkeiden yhteensovittamista. Innovaatiohaasteessa toteutetuista piloteista on tuotettu loppuraportit, joissa kuvataan pilottien toteutus, tarkastellut rakennuskohteet sekä annetaan vinkkejä uudelleenkäytön toimintamallien kehittämiseksi.
Tutustu tuloksiin alla!
Pilotti 1: Rambollin kanssa haettiin uudelleenkäyttöä runkorakenteille
Mitä ja miksi? Ramboll Finland Oy:n Toimintamalli kantavien rakenteiden uudelleenkäyttämiseksi -pilotissa kehitettiin toimintamalli, jonka avulla purettavien rakennusten kantavien rakenteiden uudelleenkäytön potentiaali voidaan tunnistaa riittävän aikaisin. Tavoitteena on tuoda purku- ja uudishankkeiden suunnittelijat yhteen, jotta esimerkiksi ontelolaattojen, betonipilarien ja teräsosien tutkiminen, ehjänä irrottaminen ja käyttö uudessa kohteessa voidaan suunnitella ajoissa.
Miten ja kenen kanssa? Ramboll laati kolmelle Espoon kaupungin purkukohteelle piirustuksiin perustuvat kantavien rakenteiden uudelleenkäytön esiselvitykset. Lisäksi aineiston käsittelyyn kehitettiin tekoälyä ja laadittiin purkukohteiden runkorakenteiden uudelleenkäytön potentiaalin vertailua varten luokittelumalli. Pilotin aikana järjestettiin kaksi työpajaa ja ontelolaattojen uudelleenkäyttöä käsittelevä koulutus kaupungin rakentamisesta ja purkamisesta vastaaville asiantuntijoille.
Tulokset: Kaikista kolmesta kohteesta löytyi uudelleenkäyttöön soveltuvia runko-osia. Erityisen lupaavia olivat ontelolaatat ja yhden kohteen teräspilarit. Piirustuksiin perustuva esiselvitys osoittautui toimivaksi tavaksi valita tarkempiin tutkimuksiin sopivat kohteet. Tekoäly nopeutti aineiston lajittelua ja tietojen poimintaa, mutta tulokset tarvitsevat vielä asiantuntijan tarkistuksen. Pilotissa syntynyt toimintamalli kuvaa myös purku- ja uudishankkeiden keskeiset päätösvaiheet uudelleenkäytön näkökulmasta.
Lue loppuraportti: Toimintamalli kantavien rakenteiden uudelleenkäyttämiseksi (PDF)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
- Liite 1: Innovaatiohaasteen esitys: Ramboll Operating model to reuse primary structures (ei saavutettava)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
- Liite 6: Uudelleenkäyttöpotentiaalin luokittelumalli (ei saavutettava)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
- Liite 7: Melkinlaiturin päiväkoti ja peruskoulu -hankkeen esittely Espoolle (ei saavutettava)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Pilotti 2: Lundén Architecture loi purkukohteista rakennusosakatalogin ja tyyppiulkorakennuksen suunnitteluohjeen
Mitä ja miksi? Lundén Architecture Oy:n ja Make a BIM Oy:n Rakennusosakatalogi ja tyyppirakennus -pilotissa kehitettiin tietomallipohjainen rakennusosakatalogi sekä suunnitteluohje tyyppirakennukselle, jossa voidaan hyödyntää purettavista kohteista saatavia osia. Tyyppirakennusta voidaan käyttää mallina uusien ulkorakennusten, kuten varastojen tai pyöräkatosten suunnittelussa. Tavoitteena oli tuottaa nopeasti ja riittävän kattavasti tietoa lähivuosien purkukohteista ja lisätä näin uudelleenkäytettävien rakennusosien kysyntää.
Miten ja kenen kanssa? Yhdeksästä Espoon purkukohteesta koottiin tietomallit ja Excel-pohjaiset kohdekortit. Tietoa hyödynnettiin päiväkotien ja koulujen tyyppipiharakennuksen luomisessa. Rakennusosakatalogia ja tyyppirakennuksen suunnitteluohjetta kehitettiin yhteistyössä Espoon kaupungin Tilapalvelujen kanssa pilotin aikana järjestetyissä työpajoissa.
Tulokset: Rakennusosakatalogi antaa karkean alkuvaiheen kuvan rakennusosien tyypeistä, määristä ja materiaaleista. Tekoälyavusteinen mallinnus tuotti ensimmäiset mallit nopeasti, mutta lähtöaineiston kokoaminen sekä mallien tarkistaminen ja täydentäminen vaativat asiantuntijatyötä. Yhden tyyppirakennuksen sijaan pilotissa syntyi joustava suunnitteluohje, jota voidaan soveltaa saatavilla olevien osien mukaan eri kokoisten ulkorakennusten suunnittelussa. Jatkossa katalogi kannattaa siirtää digitaaliselle alustalle, jossa tiedot, purkuaikataulut ja osien varaukset pysyvät ajan tasalla.
Lue loppuraportti: Rakennusosakatalogi ja tyyppirakennus (PDF)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Pilotit antoivat arvokasta tietoa tuleviin purku- ja rakennushankkeisiin
Pilotit osoittivat, että rakennusosien uudelleenkäyttöä voidaan edistää tuottamalla purkukohteista tietoa jo ennen purkupäätöstä ja tuomalla tieto ajoissa uudishankkeiden suunnitteluun. Esiselvitykset, rakennusosakatalogi ja luokittelumalli auttavat tunnistamaan potentiaalisimmat rakennusosat ja kiinteistöt. Tekoäly voi nopeuttaa aineiston käsittelyä ja mallinnusta, mutta asiantuntijan arviota tarvitaan edelleen.
Keskeistä on yhteinen toimintatapa: uudelleenkäyttötavoitteet on asetettava jo hankesuunnitteluvaiheessa ja vietävä suunnitteluun, hankintoihin ja purku-urakkaan. Samalla purku- ja uudishankkeiden aikataulut, tiedot, vastuut ja päätökset on sovitettava yhteen riittävän varhain. Pilottien aikana kaupungin asiantuntijat saivat arvokasta uutta tietoa ja kerryttivät osaamista kiertotalouden mukaisten toimintamallien sisällyttämiseksi Espoon kaupungin omiin purku- ja rakennushankkeisiin.
Yksi pilotissa tarkastelluista kohteista oli Kuutamon päiväkoti, jonka hankesuunnittelu on käynnistynyt. "Tavoitteena on luoda osana arkkitehtisuunnittelua kaksi uudelleenkäytön ratkaisuehdotusta. Puitesopimuskumppaneille on asetettu hankinnassa vaatimuksena hyödyntää vähintään 30 % uudelleenkäytettyjä ontelolaattoja uudisrakennuksen suunnittelussa”, kertoo hankepäällikkö Reeta Lehto Tilapalveluista jatkosuunnitelmista.
Espoo ottaa käyttöön kestäviä kaupunkiratkaisuja kumppaneiden kanssa
Pilotit toteutettiin keväällä 2026 osana Espoon, Helsingin, Vantaan ja HSY:n yhteistä, EU:n osarahoittamaa Kiertotalot-hanketta. Espoo kehittää, kokeilee ja ottaa käyttöön kestäviä kaupunkiratkaisuja kumppaneiden kanssa, ja tavoitteena on, että vähähiilinen rakentaminen ja rakentamisen kiertotalous valtavirtaistuvat Espoossa.
Rakentamisen päästöjen vähentäminen on tärkeä osa Espoon ilmastotavoitteita. Hiilineutraali Espoo -tiekartalla ohjataan toimia kulutuksesta syntyvien päästöjen, etenkin rakennusmateriaaleista aiheutuvien päästöjen, vähentämiseksi koko arvoketjussa. Espoo on sitoutunut myös valtakunnalliseen kestävän purkamisen ja rakentamisen muovien green deal -sopimuksiin.
Lisätiedot:
