Ihmiset tekevät kaupungin – asukastoiminnan malli

Malli on rakennettu asukkaiden kanssa 2021 - 2022. Malli ei ole vielä valmis, vaan sitä testataan ja kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa syksyn ja talven aikana. 

Osallisuussymboli kertoo osallistumisen mahdollisuudesta

Osallisuussymbolin nähdessään kaupunkilainen tietää, että voi osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. 

Uusi asukastoiminnan malli on yksi tapa toteuttaa Espoon osallisuusmallia

Asukastoiminnan mallilla viedään Espoon osallisuusmallin tavoitteita käytäntöön ja esimerkiksi saada hiljaisempia ääniä kuuluviin entistä paremmin uusien osallistumistapojen myötä. Osallisuusmalli antaa kehykset minkä sisällä toimia. Asukastoiminnalla varmistetaan, että kaupunkilaisten ääni kuuluu.

Kaupunginosayhdistykset Kunniakumppaneita

Osallisuustyötä tehdään yhdessä ja yhteisöllisesti: Kaupunginosayhdistykset ja muut järjestöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita osallisuuden ja luottamuksen rakentamisessa sekä tiedon välittämisessä. Sovitut ja systemaattiset toimintatavat varmistavat tiedonkulun ja vahvistavat kaikkien osallisuutta,  

Vuosikello varmistaa aikataulut

Vuosikello kertoo asukasiltojen ajankohdat ja kaupunkilaiset voivat luottaa siihen, että heidän äänensä kuuluu. Järjestelmälliset ja ennakoitavat toimintatavat tuovat laatua ja luottamusta.

Asukasiltojen lisäksi tarjonta täydentyy teemailloilla, inhimillisillä kohtaamisilla, kaupunkilaispaneeleilla, Town Hall Meetings – yhteiskehittämispajoilla, kyselyillä sekä kevytosallistumisella.

Osallisuustyöryhmä koordinoi työtä

Osallisuustyöryhmä koordinoi mallin toteutusta. Toimialajohtajien nimeämät edustajat suunnittelevat yhdessä osallisuuden vuosikellon ja tekevät yhteistyötä kaupungin asukastoiminnan koordinoimiseksi. Ryhmän jäsenet ovat osallisuuden asiantuntijoita ja tukevat tulosyksiköiden osallisuustyötä. Yhteistyön tekeminen tarkoittaa, että erilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja voidaan yhdistää samoihin tilaisuuksiin.

Osallisuustyö muuttuu suunnitelmallisemmaksi, tiedon jakaminen helpottuu ja viestintä vahvistuu. Työtä voidaan suunnitella pitkäjänteisemmin ja asukkaat tietävät jo etukäteen, mitä on tulossa.  

Henkilöstö saa tukea ja koulutusta

Asukasosallisuuden kehittämispäällikkö ja kaupungin oma 300 asiantuntijan Osallisuusverkosto järjestävät koulutusta ja tarjoavat tukea koko henkilöstölle. Malliin sisältyy valmiit konseptit, toimintatavat ja materiaalit, joita kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa testaamalla ja tekemällä.

Aluekoordinaatio tuo kasvot kaupungille

Syksyn 2022 aikana ratkaistaan, miten alueellista osallistumista voitaisiin vielä vahvistaa. Asukkaat ovat toivoneet aluekoordinaattoreita, yhteyshenkilöitä, jotka toisivat samalla kasvot osallistumiselle.

Kaupungin koordinoimat asukasillat luovat mallin rungon

Asukasillan konsepti rakennetaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa kehittäen niin, että ensimmäinen asukasilta järjestetään syksyllä 2022.

Kaikki asukasillat ovat kaupungin järjestämiä. Ne ovat avoimia kaikille ja voivat perustua alueeseen tai teemaan. Asukasillat ovat laajempia kokonaisuuksia, joissa kaupunkilainen voi valita, mihin hän osallistuu – yhteisen alustuksen jälkeen tarjolla on erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Näin on mahdollista osallistua vain juuri itseä kiinnostavaan osuuteen.

Tilaisuudet järjestetään hybridi-tilaisuuksina silloin, kun se on mahdollista. Näin osallistuminen ei jää siitä kiinni, pääseekö tai ehtiikö paikan päälle.

Teemat rakentuvat kaupunkilaisten toiveiden ja kaupungin tarpeiden mukaan. Teemat voivat olla esimerkiksi koulut ja päiväkodit, esteettömyys ja saavutettavuus tai työllistyminen. Alueelliset illat menevät suuralueiden mukaan, mutta tapahtuman ohjelmassa tarkennetaan mitä alueita illan aikana käsitellään.

Asukaspaneelit tuovat esiin erilaisia näkemyksiä päätöksenteon tueksi

Kun vaikuttaminen ja pitkäjänteinen kotikaupungin kehittäminen kiinnostavat, ovat Asukaspaneelit oikea paikka asukkaalle. Paneeleihin voivat hakea kaikki niistä kiinnostuneet espoolaiset. Kokoonpano voi vaihdella tarpeen mukaan – yleensä tarkoituksenmukaista on, että ryhmä on mahdollisimman moninainen ja osallistujia on eri ikäluokista, eri asuinalueilta ja erilaisilla taustoilla. Paneelit ovat aina määräaikaisia.

Ensimmäisenä asukaspaneelia kokeilee Espoon kestävä kehitys. Tavoitteena on, että asukaspaneelit ovat jatkossa osa espoolaista toimintatapaa.

Inhimillisiä kohtaamisia

Kaupunki tavattavissa, somessa tavataan ja aluekoordinaattorit luovat kasvot kaupungille. Kaupunki tulee omaksi, kun dialogi kaupunkilaisten ja kaupunkiorganisaation välillä on aktiivista ja vaivatonta. Työntekijöitä rohkaistaan ja myös koulutetaan sosiaalisen median käyttöön.

Aluekoordinaattorit ovat kaupungin työntekijöitä, joilla osa työnkuvaa on toimia asukkaiden yhteyshenkilönä. Työparina kaupungin aluekoordinaattorilla voi olla myös vapaaehtoinen asukaskoordinaattori, joka toimii esimerkiksi yhdyshenkilönä alueen yhdistyksiin ja yhteisöihin.

Osallistumisen erilaiset muodot

Digitaalinen osallisuus mahdollistaa uusia osallistumisen muotoja, kun kaupungin uusi osallisuusalusta otetaan käyttöön 2023. Toiminnallinen osallistuminen mahdollistaa yhdessä tekemisen ja osallistuva budjetointi tarjoaa suoran vaikuttamisen kanavan asukkaille.

Yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä

Yhteisöllisyys syntyy ihmisten parissa yhdessä tekemisestä. Kaupunki ei voi suoraan tarjota yhteisöllisyyttä, mutta voi olla siinä mahdollistajana tarjoamalla tiloja, tietoa ja koulutusta.

Kaupunkilaisten omat aktiviteetit ovat parhaita luomaan yhteisöllisyyttä. Parhaimmillaan kaupunkiorganisaatio ei näy lainkaan. Kaupunkilaiset muodostavat omat yhteisönsä ja tekevät yhdessä kaupungin, esimerkiksi talkoiden, pihajuhlien ja lenkkiporukoiden muodossa.

Kevytosallistuminen

Kevytosallistumisella tarkoitetaan kevyitä, nopeita ja helppoja osallistumisen tapoja. Ne eivät yleensä vaadi ilmoittautumista, vaan niihin voi vain piipahtaa itselle sopivalla hetkellä, osaksi aikaa.

Tapaamiset ovat ns. pop up tai hop on hop off -tyyppisiä, kyselyt hyvin lyhyitä (max. 4 kysymystä) tai gallup-tyyppisiä. Osallistumiseen voidaan käyttää myös esim. bussia tai polkupyörää ja tehdä osallistumisreitti tai -retki.

Seuranta ja kehittäminen

Jokaisesta tapahtumasta tehdään kolmen kysymyksen palautekysely jo paikan päällä. Näin kehittäminen onnistuu jatkuvan parantamisen mallilla, kun palautetta saadaan riittävästi. Malliin kuuluu ns. jälkiseuranta- ja viestintä ”mitä tapahtui, mitä otamme mukaamme, mitä vielä kehitämme”.

Pidempiaikaiseen vaikutusten seurantaan vastaa joka toinen vuosi tehtävä asukaskysely.

Viestintä

Kaupungin nettisivut, uutiskirje, sosiaalinen media, mainonta kirjastojen sekä muiden kaupungin tai kumppanien tilojen digitauluilla tuovat tiedon tulevista tapahtumista kaupunkilaisille. Viestintää tehdään tarvittaessa kohdennetusti, verkostoja hyödyntäen.

Espoo on kylä ja kaupunginosia - kotikyläsi kaupungissa. Osallistu omalla tavallasi!

 

Osallisuussymbolista tunnistat ne aiheet, joihin kuntalaiset voivat osallistua.Kuva: Espoon kaupunki