Vieraslajit

Vieraslajien tunnistaminen on tärkeää, jotta niitä pystyttäisiin torjumaan tehokkaasti ja niiden leviäminen uusille alueille pystyttäisiin estämään. Tällä sivulla esitellään Espoossa yleisesti tavattavien haitallisten vieraslajien tuntomerkit, haitat ja torjuntamenetelmät. 

Espoolaiset ja kaupungin työntekijät voivat ilmoittaa vieraslajeista tekemänsä havainnot suoraan Espoon kaupunkitekniikan keskukselle Espoon kaupungin palautejärjestelmän(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) kautta. Havainnot voi myös kirjata itse vieraslajiportaaliin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Kaupungin toimesta haitallisten vieraslajikasvien torjuntatoimia tehdään pääsääntöisesti normaalien kunnossapitotöiden ohessa sekä rakentamisen ja perusparannusten yhteydessä, jonkin verran torjuntaa tilataan myös ostopalveluna. Torjunnat pyritään keskittämään luontoarvoiltaan tärkeille kohteille haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmien suositusten mukaisesti.

Espoon kaupunki kannustaa asukkaita ja yhdistyksiä järjestämään sekä osallistumaan vieraslajitalkoisiin. Laaja-alaisella yhteistyöllä vieraslajien leviäminen pystytään vielä pysäyttämään ja meitä ympäröivä luonto pysyy monipuolisena, viihtyisänä ja turvallisena.

Lue lisää Espoon vieraslajieläimistä ja -kasveista

Lue lisää vieraslajeista

• Vaaralliset kasvitaudit ja tuholaiset(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Kansallinen vieraslajiportaali(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n luettelo).

Jättiputket kasvavat punalaikkuisen kukkavartensa kanssa 2–3 metriä korkeiksi ja niillä on suuret liuskoittuneet lehdet. Leveät, valkoiset kukinnot aukeavat kesä-elokuussa. Torjuntamenetelmiä ovat kukintojen katkaisu, niitto, juuriston ylöskaivaminen, kasvuston peittäminen ja kemiallinen käsittely. Torjunnassa on muistettava käyttää suojavarusteita.

Lisätietoa jättiputkista (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n luettelo).

Yksivuotinen jättipalsami on 1–1,5 metriä korkea kasvi, joka levittäytyy laajoiksi kasvustoiksi kosteilla paikoilla. Se kukkii vaaleanpunaisin kukin heinä-syyskuussa. Jättipalsamin torjuntamenetelmiä ovat kitkentä ja niitto ennen kukintaa.

Lisätietoa jättipalsamista (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (kansallinen luettelo).

Aasialaiset tattarilla on pystykasvuiset, bambumaiset varret, jotka kasvavat 2–3 metriä korkeiksi. Ne kukkivat elo-syyskuussa melko pienin, valkoisin kukinnoin. Torjuntamenetelmiä ovat juuriston ylöskaivaminen, maanpäällisten osien jatkuva niitto, kasvuston peittäminen ja kemiallinen käsittely.

Lisätietoa japanintattaresta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), sahalinintatttaresta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) ja tarhatattaresta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (kansallinen luettelo).

Kurtturuusu on 0,5–1,5 metriä korkeaksi kasvava pensas, jonka oksat ovat tiheäpiikkisiä, ja kukat kookkaita, yksinkertaisia, voimakkaan vaaleanpunaisia, mutta joskus myös valkoisia. Kurtturuusua torjutaan kaivamalla kasvi juurineen maasta tai näännyttämällä. Marjojen kerääminen estää lintuja syömästä niitä ja levittämästä kurtturuusua uusille kasvupaikoille.

Lisätietoa kurtturuususta (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (kansallinen luettelo).

Komealupiini on 1–1,5 metriä korkeaksi kasvava herne­kasvi, joka kukkii kesä-heinäkuussa. Sen terttumainen ja pitkä kukinto voi olla väriltään sininen, violetti, vaaleanpunainen tai valkoinen. Yksit­täisiä lupiineja tai pienialaisia lupiinikasvustoja voi kaivaa juurineen ylös maasta. Laajempia lupiini­kasvustoja voidaan myös hävittää useita kertoja kesässä tapahtuvilla niitoilla.

Lisätietoa komealupiinista (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (kansallinen luettelo).

Pohjoisamerikkalaiset piiskut ovat kookkaita, monivuotisia ruohovartisia kasveja, jotka voivat vallata itselleen laajoja alueita. Yleisin niistä on kanadanpiisku (Solidago canadensis), joka voi kasvaa 1,5 m korkeaksi. Kasvit kukkivat syyskesästä pitkälle syksyyn keltaisin, pienin mykerökukin, jotka muodostavat kartiomaisen, latvastaan nuokkuvan kukinnon. Piiskukasvuston voi hävittää kaivamalla kasvit maasta ylös juurineen. Tehokas keino on myös niittää kasvustot vähintään kaksi kertaa vuodessa (kesä- ja elokuussa).

Lisätietoja (isopiisku(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), kanadanpiisku(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), korkeapiisku(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan))

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (kansallinen luettelo).

Valkopajuangervo on pajuangervoryhmään lukeutuva, noin 1,5 m korkeaksi kasvava pensas. Sen lehdet ovat pitkulaiset, kapeat, tummanvihreät ja muistuttavat pajun lehtiä. Valkopajuangervo kukkii heinä-elokuussa. Kukinnot ovat hoikat ja kartiomaiset ja nimensä mukaan valkoiset. Pajuangervoja torjutaan leikkaamalla ensin pensaan maanpäälliset varret alas, minkä jälkeen sen juurakko kaivetaan ylös maasta. Kasvuston toistuva alasleikkaaminen heikentää kasvin elinvoimaa ja toimii parhaiten laajoihin esiintymiin. Valkopajuangervo lisättiin kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon elokuussa 2023, sen myynti- ja kasvatuskielto astuu voimaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen 15.8.2025.

Lisätietoa valkopajuangervosta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (kansallinen luettelo).

Viitapihlaja-angervo on pystykasvuinen, rehevä pensas, jonka lehdet muistuttavat pihlajan lehtiä. Se kukkii heinä-elokuussa valkoisin kukinnoin. Viitapihlaja-angervo leviää voimakkaasti sen vaakasuoraan kasvavien juurien, ns. maavarsien avulla. Torjunta aloitetaan leikkaamalla pensas alas, minkä jälkeen kasvin maavarret revitään maasta ylös käsin tai koneellisesti. Lajin leviämistä voi rajoittaa myös juurimaton tai katekankaan avulla. Viitapihlaja-angervo lisättiin kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon elokuussa 2023, sen myynti- ja kasvatuskielto astuu voimaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen 15.8.2025.

Lisätietoa viitapihlaja-angervosta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n luettelo).

Keltamajavankaali on suurikokoinen, märkien paikkojen vehkakasvi. Se kasvattaa keskikesään mennessä metrisen lehtiruusukkeen. Pienet yksilöt on helppo kitkeä juurineen maasta.  Kukintojen katkaisu viimeistään toukokuun lopulla ennen siementen kypsymistä on toinen torjuntakeino.

Lisätietoa keltamajavankaalista (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (kansallinen luettelo).

Vuorivaahtera on vaahteroiden sukuun kuuluva lehtipuu. Nuoren puun runko on harmaa ja sileä, vanhempana kaarna alkaa hilseillä, jolloin se muuttuu harmaan ja punaruskean kirjavaksi. Parhaiten vuorivaahteran erottaa metsävaahterasta monikukkaisen, riippuvan terttumaisen kukinnon perusteella. Vuorivaahtera kilpailee tehokkaasti elintilasta muiden puiden ja pensaiden kanssa. Sen siemenellinen lisääntyminen on erittäin tehokasta. Lajin leviäminen laajalle on vielä hyvin estettävissä torjumalla sitä kaatamalla puut ja poistamalla taimet.

Lisätietoa vuorivaahterasta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (kansallinen luettelo).

Minkki on on 35–45 senttimetriä pitkä näätäeläin. Väritys on tumman- tai mustanruskea ja leuan alla valkea on täplä.Minkin pyytämiseen ei vaadita metsästyskorttia, mutta maanomistajan lupa tarvitaan. Eläimiä saa silti pyytää vaan, jos tuntee lain vaatimukset ja osaa toimia niiden mukaisesti. 

Lisätietoa minkistä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n luettelo).

Supikoira on hieman kettua pienempi, väritykseltään  mustan ja harmaan kirjava tai kellertävän ruskea pienpetoeläin. Sillä on lyhyet raajat, pyöreäpäiset pienehköt korvat ja sen päässä on naamioväritys. Supikoiran pyytämiseen ei vaadita metsästyskortiia, mutta maanomistajan lupa tarvitaan. Eläimiä saa silti pyytää vaan, jos tuntee lain vaatimukset ja osaa toimia niiden mukaisesti. 

Lisätietoa supikoirasta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (kansallinen luettelo).

Espanjansiruetana kasvaa 7-14 senttimetriä pitkäksi ja on väritykseltään tyypillisesti likaisen ruosteenruskea. Tehokas tapa torjua espanjansiruetanaa on kerätä lajin yksilöitä ämpäreihin keväällä ennen niiden munintaa. Etanat voi lopettaa upottamalla ne kiehuvaan veteen.

Lisätietoa espanjansiruetanasta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (kansallinen luettelo).

Mustapääetanan tärkein tuntomerkki on muusta vartalosta selvästi erottuva mustat, pää, tuntosarvet ja kaula. Etanan pituus on enimmillään 40-50 mm. Vartalon väritys vaihtelee likaisen vaaleasta ruskeaan ja sinertävän harmaaseen. Kilven takaosa etanan keskivaiheilla on yleensä vaalean rusehtava, erottuen lajityypillisesti muuta vartaloa vaaleampana. Sen leviämistavat ja haitat ovat samanlaisia kuin espanjansiruetanalla. Mustapääetanaa torjutaan keräämällä niitä säännöllisesti. Etanat tapetaan katkaisemalla niiden pää saksilla sarvien välistä pitkittäin tai pudottamalla ne kiehuvaan veteen.

Lisätietoa mustapääetanasta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Villikani on 34–50 senttimetriä pitkä jäniseläin. Väritykseltään se on tyypillisesti ruskeanharmaa. Paikoin kaneja on niin paljon, että niistä on haittaa kasvillisuudelle. Villikani on riistaeläin, jonka pyyntiin vaaditaan metsästyskortti ja maanomistajan myöntämä metsästyslupa. Maanvuokraajalla ei ole oikeutta päättää metsästyksestä vuokraamallaan alueella. Näin ollen kaupungin vuokratontilla sijaitseva taloyhtiö ei voi ilman kaupungin lupaa toimeenpanna tontillaan villikanin pyyntiä. Metsästysaika on 1.9.-31.3. Espoon kaupunki rajoittaa villikanikantaa tilaamalla pyyntityötä ostopalveluna.

Lisätietoa villikanista(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Isorotta on kaikkiruokainen, 11–29 senttimetriä pitkäksi kasvava jyrsijä, jolla on hieman ruumista lyhyempi, kalju ja suomuinen häntä. Torjunnassa ennaltaehkäisy on tärkeää. Kiinteistöissä jätteet tulee pitää suljetuissa astioissa, eikä ruuantähteitä saa kompostoida avokomposteissa. Espoon kaupunki torjuu rottia omien kiinteistöjensä alueelta havaitun tarpeen perusteella. Torjuntatyö tilataan aina urakoitsijoilta.

Lisätietoa rotasta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Useat vieraslajikasvit ovat Espoossa levinneet laajoille alueille, ja niitä onkin tärkeää lähteä torjumaan talkoovoimin. Vieraslajeista ja niiden torjuntatavoista saa tietoa tältä vieraslajisivulta ja kansallisesta vieraslajiportaalista.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)   

1. Kun olet löytänyt sopivan talkookohteen kaupungin maalta, ilmoita järjestettävien talkoiden ajankohta ja paikka talkooilmoituslomakkeella(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) hyvissä ajoin ennen tapahtumaa.
2. Kerää kokoon oma talkooporukka tai voit olla yhteydessä esimerkiksi alueen kaupunginosayhdistykseen, jotka saattavat järjestää talkoita omilla alueillaan. Vieraslajeja voi kitkeä myös pienellä porukalla tai vaikka yksin esimerkiksi kävelylenkin varrelta.
3. Talkooilmoituslomakkeen täytettyäsi voit tarvittaessa hakea jätesäkkejä lomakkeella ilmoittamastasi paikasta. Kaikkea vieraskasvijätettä ei tarvitse pakata jätesäkkeihin ja kuljettaa pois. Esimerkiksi jättipalsamin varret, joissa ei ole vielä kukkia, voi jättää maastoon maatumaan. Ilmoita tarpeen vaatiessa arvio poisvietävien jätesäkkien määrästä sekä niiden tarkka noutopaikka talkooilmoituslomakkeessa.
4. Mikäli poisvietävää vieraskasvijätettä syntyy, sijoita sitä sisältävät jätesäkit paikkaan, josta kaupungin työntekijät pääsevät ne helposti noutamaan ajoneuvolla. Noudamme jätesäkkejä vain kaupungin hallinnoimilta maa-alueilta.

Talkoot tuottavat parhaan tuloksen, kun vieraslajit kitketään alkukesästä, ennen niiden kukinta-aikaa.