Usein kysyttyä luonnosta ja luonnossa liikkumisesta

Nuuksion kansallispuistosta löytyy useita virallisia, sallittuja tulentekopaikkoja esimerkiksi keittokatosten, laavujen ja tulipaikkojen yhteydestä: Nuuksion palvelut(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on Nuuksiossa sallittu vain tietyillä tulipaikoilla ja silloinkin erityistä varovaisuutta noudattaen.

Avotulen eli esimerkiksi nuotion tekeminen muualle kuin virallisille tulipaikoille ei ole sallittua. Avotuleksi lasketaan kaikki sellainen tuli, joka voi levitä kipinöinnin tai maapohjan kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi pallogrilli, kertakäyttögrilli ja nuotio.

Kaupungin omistamilla alueilla virallisia tulipaikkoja ei ole. Kaupungin omistamissa metsissä avotulen eli esimerkiksi virallisen tulipaikan ulkopuolelle rakennetun nuotion sytyttäminen on kiellettyä.

Esimerkiksi kamiina ja retkikeitin on eristetty maapohjasta, joten niitä saa maastossa käyttää ilman maanomistajan lupaa. Olethan kuitenkin esimerkiksi retkikeitintä käyttäessäsi huolellinen, jotta vältymme tulipalolta ja sen aiheuttamilta vaaratilanteilta ja vahingoilta.

Espoossa on useita hienoja kohteita retkeilyyn ja leiriytymiseen. Nuuksion kansallispuiston telttailualueet löydät Nuuksion palvelut(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) –sivulta.

Espoossa on ulkoilusaaria, joille voi tehdä yhden tai useamman päivän pituisia retkiä. Saarille pääsee joko omalla veneellä tai kesäisin saaristoveneen kyydissä. Ulkoilusaarilla telttailu on sallittu Bylandetilla, Gåsgrundilla, Knapperskärillä, Rövargrundetilla, Rövarenilla, Stora Herröllä ja Torra Lövöllä.

Espoon luonnonsuojelualueilla telttailu ja leiriytyminen ei yleensä ole sallittua. Espoon keskuspuiston palvelut on suunniteltu päiväretkeilyyn ja virkistäytymiseen, ei yöpymiseen.

Virallisia maastopyöräilyreittejä löytyy Espoossa Oittaalta ja Espoon keskuspuistosta Puolarmaarin läheisyydestä.

Maastopyöräily kuuluu jokaisenoikeuksiin, eli saat pyöräillä siellä missä liikkuminen on muutenkin sallittua. Luonnonsuojelualueilla tai kansallispuistoissa maastopyöräily ei ole sallittua virallisten maastopyöräilyreittien ulkopuolella. Maastopyöräilijän etiketti kansallispuistoon(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Kalliokiipeily on sallittua siellä missä liikkuminen on jokaisenoikeudella muutenkin sallittua. Pysyvien rakenteiden, kuten pulttien kiinnittäminen edellyttää kuitenkin maanomistajan lupaa. Lupa tarvitaan myös sammalen, jäkälän ja puiden poistamiseksi ja silloin, kun toiminta on toistuvaa. Espoon kaupungin omistamien maiden osalta lupaa voi kysyä tonttiyksiköltä.

Luonnonsuojelualueet on perustettu arvokkaan luontomme suojelemiseksi, joten siellä kalliokiipeily ei ole sallittua. 

Kaupungin omistamilla mailla saa liikkua vapaasti metallinpaljastimen kanssa. Jos löydön esiinsaaminen vaatii kaivamista tai muuta maaston muokkaamista, tarvitset siihen kuitenkin maanomistajan luvan. Kaivuulupaa voi kysyä tonttiyksiköltä.

Jos nuotiossa palaa tuli, joka on leviämässä hallitsemattomasti etkä itse pysty sammuttamaan sitä, soita hätänumeroon 112 ja ilmoita tilanteesta pelastusviranomaisille.

Kaupungin omistamissa metsissä avotulen eli esimerkiksi virallisen tulipaikan ulkopuolelle rakennetun nuotion sytyttäminen on kiellettyä. Sama kielto koskee esimerkiksi Nuuksion kansallispuistoa. Avotuleksi lasketaan kaikki sellainen tuli, joka voi levitä kipinöinnin tai maapohjan kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi pallogrilli, kertakäyttögrilli ja nuotio.

Laiton tulipaikka on esimerkiksi väärään paikkaan kasattu nuotiorinki tai maahan palanut mustunut kohta, jossa on tulenteon jäänteitä. Laittomia tulipaikkoja ei myöskään löydy kartalta. Tällaiset, virallisten tulipaikkojen ulkopuolelle tehdyt tulet aiheuttavat merkittävän riskin maastopaloille ja esimerkiksi rapauttavat kalliota nuotion alapuolella.

Jos löydät metsästä paikan, jossa on poltettu nuotiota, voit purkaa laittoman tulipaikan itse: siirrä nuotion jäänteet ja kivet kauemmas laittomasta tulipaikasta esimerkiksi metsään. Voit myös yrittää pestä nuotion jäänteitä ja tuhkaa pois kallion pinnasta, jos lähistöllä on vettä. Maisemoi alue lopuksi esimerkiksi karikkeella. Voit halutessasi ilmoittaa asiasta myös Espoon palautepalvelun kautta. Valitse palautteen aiheeksi “Ympäristön- ja luonnonsuojelu”.

Jokaisenoikeudella rauhoittamattomien kasvien, luonnonmarjojen ja sienien kerääminen on sallittua. Kerääminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa luonnolle tai maanomistajalle. Kerää vain kasveja, sieniä ja marjoja, jotka varmasti tunnistat! Jos kasvi on rauhoitettu, sitä ei saa kerätä. Luonnonsuojelualueella kasvien tai kasvinosien kerääminen on kielletty.

Kaupungin maalla esimerkiksi kuusenkerkkiä saa kerätä pienen määrän (noin litran) omaan käyttöön. Jos haluat kerätä isomman määrän, voit pyytää siihen erikseen lupaa Espoon palautepalvelun(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) kautta. Valitse palautteen aiheeksi ”Puistot ja viheralueet”.

Koivun mahlan juoksuttaminen tai kuusen pihkan kerääminen eivät kuulu jokaisenoikeuksiin, sillä se vaurioittaa puuta. Jos haluat juoksuttaa mahlaa tai kerätä pihkaa kaupungin omistamissa metsissä, voit pyytää siihen erikseen lupaa Espoon palautepalvelun(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) kautta. Valitse palautteen aiheeksi ”Puistot ja viheralueet”.

Pajujen keräämiseksi kaupungin metsistä on pyydettävä lupa, jos tarvitset pajuja enemmän kuin muutaman oksan. Lupaa voit kysyä Espoon palautepalvelun(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) kautta. Valitse palautteen aiheeksi ”Puistot ja viheralueet”. Pienen määrän pajunoksia voit kerätä omaan käyttöön esimerkiksi virpomista varten. Jos esimerkiksi teiden varsilta pajuja on jo ajettu alas, saat kerätä rankoja omaan käyttöön. Ilman lupaa pajujen katkominen ei ole sallittua. Pajukot ovat tärkeitä suoja- ja ravintopaikkoja esimerkiksi linnuille ja pölyttäjille. Ethän kerää pajuja luonnonsuojelualueelta.

Elävistä kuusista havunoksia ei saa kerätä, sillä oksien katkominen vaurioittaa puita. Kaupungilla on kuitenkin vuosittain useita metsätyömaita, jotka näkyvät Espoon karttapalvelussa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Näillä työmailla jo-kaadetuista kuusista havuja saa kerätä pienen määrän omaan käyttöön.

Kaisloja saa kaupungin omistamilta rannoilta kerätä omaan käyttöön muualta kuin luonnonsuojelualueilta.

Haitallisia vieraslajeja, kuten lupiineja saa ja kannattaa poimia. Varothan kuitenkin levittämästä siemeniä ympäristöön. Kerää esimerkiksi kimppu lupiineja maljakkoa varten. Kuljeta kukat suljetussa pussissa ja hävitä kimppu sekajätteenä. Näin haitallisen vieraslajin siemenet eivät leviä ympäristöön. Vieraslajien laajamittainen kitkeminen vaatii aina maanomistajan luvan. Kaupungin mailta vieraslajeja saa kitkeä, mutta muilla alueilla lupa tulee pyytää maanomistajalta.  Lue lisää Vieraslajit-sivulta.

Linnunpöntön ripustamiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Lupa tarvitaan myös silloin, kun pöntön haluaa ripustaa kaupungin omistamaan metsään, kuten Espoon keskuspuistoon. Jos haluat asentaa linnunpöntön kaupungin omistamaan metsään, ota yhteys ympäristönsuojeluun: valitse Espoon palautepalvelussa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) aiheeksi ”Ympäristön- ja luonnonsuojelu”.

Muistathan, että linnunpöntön kunnossapito ja turvallisuus on sen henkilön vastuulla, joka pöntön on laittanut paikoilleen – kaupunki ei vastaa luvan kanssa tai luvatta metsiin ripustetuista pöntöistä. Ripusta pönttö tukevasti ja sellaiseen paikkaan, jossa se ei pudotessaan aiheuta vaaraa ohikulkijoille.

Linnunpönttö on hyvä tyhjentää ja puhdistaa talvella ennen pesimäkauden alkamista. Linnut eivät itse saa pöntöstä ulos pesäaineksia tai munankuoria. Myös lintuja vaivaavista loisista olisi hyvä päästä eroon.

BirdLife Suomi on laatinut kattavat ohjeet erilaisten linnunpönttöjen rakentamiseksi: Linnunpönttöjen rakentaminen(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Jos haluat piilottaa geokätkön kaupungin omistamille maille, tarvitset siihen maanomistajan luvan, jota voit kysyä tonttiyksiköltä. Metsään tai muulle luontoalueelle piilotettava kätkö ja kätkölle kulkeminen eivät saa vaurioittaa alueen luontoa.

Kaupungin omistamilla mailla maastoa ei missään nimessä saa muokata maastopyöräilyradan tai muiden vastaavien rakenteiden rakentamiseksi. Kaupungin ulkoilualueet ovat kaikkien asukkaiden yhteisessä virkistyskäytössä, ja metsissämme on paljon arvokasta luontoa, joka kärsii maastonmuokkauksesta. Omatoimisesti rakennetut maastopyöräradat voivat myös aiheuttaa turvallisuusriskejä käyttäjille ja muille alueella liikkuville. Kaupungin ylläpitämät maastopyöräilyreitit löydät Maastopyöräilyreitit-sivulta.

Jos havaitset kaupungin omistamilla mailla maastopyöräilyä tai muuta vastaavaa toimintaa varten rakennettuja rakennelmia, voit ilmoittaa siitä Espoon palautepalvelun kautta. Valitse palautteen aiheeksi ”Puistot ja viheralueet”.

Taajama-alueella eli kaupungissa koira on aina pidettävä kytkettynä. Sama sääntö koskee myös koiria, jotka suhtautuvat ystävällisesti muihin ihmisiin tai koiriin ja jotka seuraavat omistajaansa. Irrallaan liikkuva koira voi kaupunkialueella häiritä tai pelottaa muita ulkoilijoita.

Espoon keskuspuisto ja lähimetsäalueet ovat osa kaupunkialuetta, joten sielläkään koiran ulkoiluttaminen vapaana ei ole sallittua. Kansallispuistossa ja luonnonsuojelualueilla koirat pidetään aina kytkettynä. Lisäksi koiran kanssa liikkuvan on aina huolehdittava, ettei koira pääse karkaamaan esimerkiksi kuntopolulle, uimarannalle, lasten leikkipaikalle tai hiihtoladulle.

Myös taajama-alueen ulkopuolella koira on pidettävä kytkettynä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta maaliskuun alusta elokuun 19. päivään asti. Tällä turvataan eläimille ja linnuille pesimärauha.

Koirille on varattu oma, osittain aidattu ranta Toppelundista, Mellstenintie 4 vierestä. Koirauimaranta on osittain aidattu tai aitaamaton alue, jossa koiraa voi uittaa.

Koiraa saa myös uittaa kaikkialla paitsi yksityisillä rannoilla, yleisillä uimarannoilla, satama-alueilla tai luonnonsuojelualueilla. Ethän uita koiraasi vedessä, jossa on havaittu sinilevää, sillä se on koiralle terveysriski. Huomioithan koiraa uittaessasi myös lintujen pesimärauhan – esimerkiksi Matalajärvi on merkittävä lintukosteikko ja osa Nuuksion kansallispuistoa.

Espoossa on aina vuosittain muutamia sellaisia latuosuuksia, jonne koirat ja koiran kanssa hiihtävät ovat tervetulleita. Koiralatujen järjestäminen voi olla haastavaa erityisesti sellaisina vuosina, kun lunta on vähän ja tekolumiladut ovat täynnä myös muita hiihtäjiä.

Koiraladun sijainti vaihtelee vuosittain, joten tarkista latutilanne aina ennen hiihtoretkelle lähtemistä Espoon nettisivuilta Usein kysyttyä laduista ja luistelukentistä -sivulta.

Kaupungin ylläpitämät koira-aitaukset tai koirapuistot on tarkoitettu espoolaisten koiranulkoiluttajien yleiseen käyttöön, eikä niitä voi erikseen varata yksityistilaisuuksiin. Espoossa ja lähialueilla on joitakin yksityisiä koira-aitauksia, jotka voi varata esimerkiksi kasvattajatapaamista tai leikkitreffejä varten.

Esimerkkejä lähialueen yksityisistä koirametsistä:

• Yksityinen koirapuisto Pikkutähti(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (Nuuksio, Espoo)
• Snettansin koirametsä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (Röylä, Espoo)
• Kirkkonummen koirametsä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (Kirkkonummi) 

Kaupungin luonnonhoitoyksikkö käy siirtämässä puut, jotka ovat kaatuneet virallisille luontopoluille tai rakennetuille ulkoilureiteille. Tällaisista polulle kaatuneista puista voit ilmoittaa Espoon palautepalvelun(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) kautta. Valitse palautteen aiheeksi ”Puistot ja viheralueet”.

Espoon metsien hoidossa tavoitteena on suojella metsäluonnon monimuotoisuutta ja mahdollistaa metsien monipuolinen virkistyskäyttö. Espoon kaupungin metsiin jätetään kaatuneita ja metsänhoitotöiden yhteydessä kaadettuja puita lahopuuksi. Ne ovat luonnon monimuotoisuuden ja lahopuusta riippuvaisen lajiston näkökulmasta tärkeitä.

Kaupungin metsissä olevia eläviä tai maassa olevia puita ei saa kerätä omaan käyttöön riippumatta siitä, onko puu kaadettu vai kaatunut itsekseen. Pienen määrän katkenneita risuja ja oksia saa kerätä omaan käyttöön. Eläviä puita ei kuitenkaan saa vahingoittaa. 

Espoossa kaupunkitekniikan keskus vastaa luontopolkujen rakenteiden kunnossapidosta. Huonoon kuntoon päässeistä rakenteista (portaat, pitkospuut, penkit) voit ilmoittaa Espoon palautepalvelun(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) kautta. Valitse palautteen aiheeksi ”Puistot ja viheralueet”.

Espoon ympäristönsuojelu huolehtii luontopolkujen reittimerkinnöistä ja opastauluista. Näiden vioista tai korjausehdotuksista voit ilmoittaa Espoon palautepalvelun(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) kautta. Valitse silloin palautteen aiheeksi ”Ympäristön- ja luonnonsuojelu”.

Jos haluat ehdottaa luontopolun perustamista Espoon kaupungin omistamalle maalle, voit olla yhteydessä Espoon ympäristönsuojeluun sähköpostitse ymparisto@espoo.fi.

Luontopolkuja perustetaan usein paikkoihin, joissa ulkoilijoita on tarpeen ohjata merkityille reiteille maaston kulumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Luontopolun tarkoituksena on myös lisätä tietoa luonnosta.

Luontopolun voit perustaa myös yksityisen maanomistajan maalle. Luontopolun perustamista voit ehdottaa suoraan maanomistajalle.

Katujen ylle kaartuvia ja leviäviä oksia katkotaan, jotta katujen auraus ja kunnossapito olisi talvella helpompaa. Samasta syystä ajamme toisinaan alas teiden varsien pensasistutuksia ja pajukoita. Työn tuloksena syntyvät risut ja oksat jätetään maastoon, sillä niiden keräämiseen kaupungilla ei ole resursseja – Espoon alueella kunnossapidettäviä tienpientareita on tuhansia kilometrejä. Risut ja oksat jätetään maastoon myös siksi, että ne ovat osa ravinteiden kiertoa ja tärkeitä talvehtimispaikkoja esimerkiksi hyönteisille.

Espoon omistamia ranta-alueita ei niitetä tai ruopata resurssisyistä. Rantojen muokkaamatta jättäminen vaikuttaa myönteisesti myös meri- ja järviympäristöjen monimuotoisuuteen. Rantakasvillisuus ja kaislikot ovat tärkeitä järvien ja merenrantojen ekologialle: ne suojaavat rantoja eroosiolta ja tarjoavat vedessä eläville eliöille suojapaikkoja ja ravintoa. Kaislikoiden suojissa pesivät myös monet vesilinnut. Esimerkiksi Espoonlahti, Finnoonlahti ja Espoon Pitkäjärvi ovat valtakunnallisesti merkittäviä vesilintujen pesimäalueita.

Espoossa esiintyvistä vieraslajeista voit ilmoittaa Vieraslajiportaalin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) kautta. Maanomistajalla on velvollisuus hävittää haitalliset vieraslajit. Ilmoita siis havainnostasi myös maanomistajalle. Espoon kaupunki saa tiedon vieraslajihavainnoista suoraan kansallisen Vieraslajiportaalin kautta.

Kaupunki torjuu ensisijaisesti haitallisiksi säädettyjä vieraslajeja luonnonsuojelualueilla ja muilla arvokkailla luontokohteilla ja niiden läheisyydessä, eli paikoilla, joissa ne aiheuttavat eniten haittaa luonnon monimuotoisuudella.

Asukkaiden osallistuminen vieraslajien torjuntaan on ensiarvoisen tärkeää, koska kaupungin resurssit riittävät vain tärkeimpiin kohteisiin. Siksi kannustamme myös asukkaita vieraslajitalkoisiin! Lisää tietoa vieraslajitalkoiden järjestämisestä löydät Espoon Vieraslajit-sivulta. Tietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta löydät kansalliselta Vieraslajit.fi-(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)sivustolta.

Vieraslajilain noudattamista valvova viranomainen on Uudenmaan ELY-keskus, ei kaupunki. ELY-keskus voi tarpeen vaatiessa velvoittaa maanomistajaa poistamaan haitallisen vieraslajin alueeltaan. Jos naapuritontillasi kasvaa haitallinen vieraslaji, joka uhkaa levitä myös muille tonteille, ensisijaisesti keskustele asiasta naapurin kanssa. Tarpeen vaatiessa voi olla yhteydessä myös ELY-keskukseen ympäristöasioiden asiakaspalveluun(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).