Meidän lukio - Leppävaaran lukio
Sisältöä ei voida näyttää
Lukiomme perustettiin Leppävaaraan vuonna 1955. Olemme tehokas yleislukio. Koulussamme opiskellaan kannustavassa, avoimessa ja opiskelijoista huolehtivassa ilmapiirissä. Lukiossamme tarjotaan monipuolista ja laadukasta opetusta.
Alla muutamia esimerkkejä lukiomme opinnoista:
-
Kielissä on suullisen kielitaidon ja luovan kirjoittamisen opintoja.
-
Eri aineiden yhteistyönä tarjotaan keskustelu- ja väittelyopintojakso.
-
Berliini-opintojakso historiassa.
-
Musiikissa voi valita bändiopintoja tai musiikkiteknologian opintoja.
-
Kaikille opiskelijoille on tarjolla monipuolinen valikoima liikuntaa, tarjoamme esimerkiksi kuntosali-, pallopeli- ja mailapeliopintojaksot. Syksyllä on tarjolla retkeilyopintoja Nuuksiossa ja talvisin hiihto- ja lasketteluopintojakso Pyhällä.
-
Koulumme on mukana useissa Erasmus-projekteissa.
Kielitarjonta:
-
A-kieli: englanti ja ruotsi
-
B-kieli: ruotsi, ranska, saksa
Lukiodiplomit: kuvataide, käsityö, liikunta, musiikki ja tanssi.
Urheilulinja
Lukiossamme toimii urheilulinja, johon haetaan erillisenä hakukohteena. Tarjoamme laadukkaat ja joustavat lukio-opiskelun ja urheiluvalmennuksen yhdistämisen mahdollisuudet. Koulumme tekee yhteistyötä Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemian URHEA:n kanssa.
eUrheilu
Leppävaaran lukio tarjoaa eUrheiluvalmennusta yhteistyössä Incoachin kanssa.
Korkeakouluyhteistyö Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa
Leppävaaran lukion opiskeljoilla on mahdollisuus jo lukioaikana suorittaa Metropolia ammattikorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan väyläopintoja (60 opintopistettä).
Lukuvuosisuunnitelma päivitetään lukuvuoden alussa.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään kolmen vuoden välein lukuvuoden alussa.
Koulussamme toimii seitsemän teematiimiä, jotka kehittävät koulua eri osa-alueilla. Tiimit ovat kansainvälisyystiimi, digitiimi, pedagogiikkatiimi, juhlatiimi, urheilutiimi, hyvinvointitiimi ja tiedotustiimi.
Teematiimien lisäksi toimivat ryhmänohjaustiimit ja ainetiimit.
Tänä lukuvuonna erityistä: Erasmus-toiminta jatkuu vilkkaana, lisäksi jatkamme Kiina-projektia. Berliinikurssi toteutuu myös jälleen kerran. Osallistumme myös ylioppilastutkintolautakunnan kanssa yhteistyössä Abitti 2 -järjestelmän kehittämiseen. Tuemme opiskelijoiden akateemista lukutaitoa Espoon tavoitteiden mukaisesti. Oppimisen tukea kehitetään edelleen. Osallistumme yhdessä muiden Espoon lukioiden kanssa Suomi liikkeelle -hankkeeseen, jonka myötä hyvinvointivalmentajat tukevat opiskelijoidemme liikkumista ja hyvinvointia.
Ladattavat tiedostot
Leppävaaran lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2025-2028
1.Suunnitelman laatiminen
Lukiot laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä tehdä oman lukion ja opiskelijoiden tarpeiden pohjalta. Suunnitelma toimii välineenä, joka edistää tasa-arvon toteutumista ja estää syrjintää kaikessa lukion toiminnassa. Sen avulla varmistetaan, että tasa-arvoa ja yhdenvertaista kohtelua edistetään lukiossa systemaattisesti.
Suunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilökunnan ja opiskelijoiden sekä huoltajien kanssa. Se laaditaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja kullekin lukuvuodelle tai lukukaudelle asetetaan osatavoitteet. Edistymistä seurataan säännöllisesti ja suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan.
2. Suunnitelman laatimisesta, toimeenpanosta ja seurannasta vastaavat henkilöt
Johtoryhmä vastaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä Leppävaaran lukiossa. Opiskelijakunnan hallitus on osallistunut suunnitelman laatimiseen syksyllä 2025. Suunnitelma esitetään henkilökunnalle ja opiskelijakunnan hallitukselle kommentteja ja lisäyksiä varten. Henkilökunta osallistuu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutuksiin mahdollisuuksien mukaan. Suunnitelman laatimisessa käytetään apuna kouluyhteisölle tehtyjä kyselyjä. Toimeenpanoon osallistuu koko kouluyhteisö.
3. Selvitys: Yksikön tasa-arvon ja yhdenvertaisen kohtelun nykytilanne
Suunnitelma perustuu pääkaupunkiseudun opiskelijoiden vuosittaiseen kyselyyn, kouluterveyskyselyyn sekä muihin lukiossa tehtyihin kartoituksiin.
Tässä osassa kuvataan, miten nykytilaa kartoitettiin ja mitkä ovat kartoituksen tulokset.
Mikä on tasa-arvon ja yhdenvertaisen kohtelun nykytilanne lukiossa?
PKS- kysely tehtiin syksyllä 2024 opiskelijoille. Vastaajia oli 140 eli vastaajamäärä on melko pieni. Kyselyssä oli seuraavat osa-alueet: lukioyhteisö, opiskeluympäristö, opetus ja toimintakulttuuri, oma oppiminen, ohjaus ja oppimisen tuki sekä oppimisen ja osaamisen arviointi. Kaikilla osa-alueilla olimme samalla tasolla Espoon muiden lukioiden kanssa (ei merkittäviä poikkeamia). Merkittäviä eroja ei löytynyt myöskään vertailussa edelliseen kyselyyn. Kouluterveyskysely tehtiin keväällä 2025. Kyselyn tuloksissa oli paljon hyvää, mutta turvallisuuden kokemisessa ja kiusaamisen torjumisessa on parannettavaa. Syksyllä 2024 tehdyn Kunta10 henkilökunnalle tehdyn kyselyn perusteella Leppävaaran lukiossa ei esiintynyt syrjintää henkilökunnan osalta. Yksittäisissä vastauksissa tuli esiin mm. ei-yhdenvertaisuus eri lukioitten välillä tarkasteltaessa esimerkiksi lukion tiloja. Kyselyjen perusteella tilanne on Leppävaarassa kohtuullisen hyvä ja yhdenvertaisuus toteutuu. Opiskelijoiden keskinäiseen toimintaan koulussa ja yhteisöllisyyteen on hyvä kiinnittää huomiota yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.
4. Tavoitteet ja toimenpiteet tasa-arvon ja yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi
Lukio asettaa kartoituksen ja nykytilan kuvauksen perusteella vähintään kaksi tavoitetta omalle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyölle: yhden edistämään tasa-arvoa ja yhden yhdenvertaista kohtelua.
Tavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan konkreettiset toimenpiteet lukuvuodelle tai
-kaudelle kerrallaan.
Tasa-arvolaissa (laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)) edellytetään, että kunnat edistävät suunnitelmallisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Tasa-arvolain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2024)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) edellyttää kunnilta suunnitelmallista yhdenvertaisuuden edistämistä.
Lue lisää: Espoon kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat (Espoon tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunta).
Vuosien 2025-2028 teemat:
Tasa-arvoinen merkityksellisyyden kokeminen ja vaikuttamismahdollisuudet. Yhdenvertaisen ja tasapuolisen arvioinnin kehittäminen edelleen. Kotouttamisen edistäminen kouluyhteisössä. Arvioinnin läpinäkyvyyden lisääminen. Oppimisen tuen mahdollistaminen kaikille opiskelijoille. Kiusaamisen vastaisten toimien tehostaminen. Yhteisöllisyyden vahvistaminen koulun edelleen kasvaessa.
Alla lueteltu konkreettisia toimia lukuvuosille 2025-2028:
- Yhteiset järjestyssäännöt - niiden noudattamisen tehostaminen
- Kiusaamisen vastainen suunnitelma ja sen toteuttaminen
- Jatkuva ryhmäyttäminen ohjausryhmissä ja oppitunneilla
- Turvallisemman tilan periaatteet näkyvillä
- Hyvinvointikyselyt ja kouluterveyskyselyt
- Kulttuurisensitiivisyys-koulutus opettajille, lisätään kouluyhteisön tietoisuutta
- Kielitietoisuus, koulutuksia opettajille
- Erilaiset pajat mm. kielissä, matematiikassa ja S2-opinnoissa sekä tsemppipajat
- Yhteisöohjaajan ohjaustoiminta
- Opiskelijahuoltoryhmän asiantuntemuksen hyödyntäminen
- Pedagogiset kahvilat näistä aihepiireistä
- Opiskelijakunnan hallitus mukana
- Tutortoiminta
- Erilaiset teemapäivät, tapahtumat ja tempaukset
- School to Belong – ohjelmaan osallistuminen
- Liikkuva opiskelu –toiminta ja hyvinvointivalmentajat
- Tarjotaan tilat harvinaisten uskontojen opetukseen
- Häirintäyhteyshenkilöt
Tavoitteet tasa-arvon edistämiseksi lukiossa:
Tarkoituksena on ennaltaehkäistä kaikkea sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tasa-arvolaissa kielletään välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella. Siinä määritellään syrjinnäksi myös seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella. Lisäksi vielä tasa-arvolaissa kielletään syrjintä oppilaitoksissa. Kaikilla tulisi olla samanlaiset tasapuoliset mahdollisuudet koulutukseen. Leppävaaran lukion opetussuunnitelman mukaan opiskelijoita pyritään kasvattamaan suvaitsevaisuuteen. Opetuksen perustana ovat ihmisoikeuksien ja elämän kunnioitus. Tavoitteena on pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ja demokratian ja tasa-arvon edistämiseen.
2025-2026
Toimenpiteet: Merkityksellisyyden kokeminen ja vaikuttamismahdollisuudet. Arvioidaan kouluyhteisömme toimintatapoja ja kehitetään ratkaisuja ongelmakohtiin.
Puututaan kaikkeen epäasialliseen käytökseen tavoitteidemme mukaisesti.
Vastuuhenkilöt: Koko henkilökunta
Aikataulu: Koko lukuvuosi
Toimenpiteiden seuranta ja arviointi: Johtoryhmä ja henkilökuntakokous
2026-2027
Toimenpiteet: Vahvistetaan merkityksellisyyden kokemuksia ja vaikutusmahdollisuuksia. Keskustellaan puuttumisen pelisäännöistä. Lukuvuositavoitteeksi opiskelijoiden merkityksellisyyden ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen teemalla: Olet tärkeä!
Vastuuhenkilöt: Koko henkilökunta
Aikataulu: Koko lukuvuosi
Toimenpiteiden seuranta ja arviointi: Johtoryhmä ja henkilökuntakokous
2027-2028
Toimenpiteet: Vahvistetaan merkityksellisyyden kokemuksia ja vaikutusmahdollisuuksia. Keskustellaan puuttumisen pelisäännöistä.
Vastuuhenkilöt: Koko henkilökunta
Aikataulu: Koko lukuvuosi
Toimenpiteiden seuranta ja arviointi: Johtoryhmä ja henkilökuntakokous
Tavoitteet yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi lukiossa:
Leppävaaran lukiossa noudatetaan yhdenvertaisuuslainsäädäntöä. Ihmisen syrjiminen on kiellettyä iän, taustan, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Mikäli syrjimistä näiden perusteella ilmenee, siihen puututaan henkilökunnan ja koulun johdon toimesta välittömästi. Opiskelijoiden keskinäistä yhdenvertaisuutta edistetään oikeudenmukaisella ja läpinäkyvällä arvioinnilla. Oppimisen tuki mahdollistetaan kaikille opiskelijoille. Vahvistetaan yhteisöllisyyttä.
2025-2026
Toimenpiteet: Kartoitetaan menetelmiä ja tapoja kotouttamisen parantamiseksi. Kokeillaan erilaisia menetelmiä ja tapoja. Yhdenvertaisen arvioinnin ja oppimisen tuen kehittäminen. Vahvistetaan yhteisöllisyyttä.
Vastuuhenkilöt: Koko henkilökunta
Aikataulu: Koko lukuvuosi
Toimenpiteiden seuranta ja arviointi: Johtoryhmä ja henkilökuntakokous
2026-2027
Toimenpiteet: Kehitetään ja vahvistetaan menetelmiä ja tapoja edelleen. Vahvistetaan yhdenvertaisen arvioinnin menetelmiä ja oppimisen tukea.
Vahvistetaan yhteisöllisyyttä.
Vastuuhenkilöt: Koko henkilökunta
Aikataulu: Koko lukuvuosi
Toimenpiteiden seuranta ja arviointi: Johtoryhmä ja henkilökuntakokous
2027-2028
Toimenpiteet: Luodaan pysyviä kotouttamisrakenteita koulun arkeen ja käytäntöihin. Vahvistetaan yhdenvertaisen arvioinnin menetelmiä ja oppimisen tukea.
Vahvistetaan yhteisöllisyyttä.
Vastuuhenkilöt: Koko henkilökunta
Aikataulu: Koko lukuvuosi
Toimenpiteiden seuranta ja arviointi: Johtoryhmä ja henkilökuntakokous
5. Suunnitelman seuranta, toimenpiteiden tulokset ja arviointi
Suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan lukuvuosittain/-kausittain (kohdassa 3 olevan taulukon avulla). Arvioinnin perusteella määritellään toimenpiteet seuraavalle lukuvuodelle/-kaudelle.
Kolmen vuoden suunnitelman toteutumista arvioidaan lopuksi kokonaisuutena (tai tarvittaessa aikaisemmin).
Toimenpiteiden tulokset ja kokonaisarviointi: Arvioidaan lukuvuosittain.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön vaikuttavuus kokonaisuutena: Arvioidaan lukuvuosittain ja kolmen vuoden välein.
Päivämäärä: 29.9.2025
6. Suunnitelman hyväksyminen ja suunnitelmasta tiedottaminen
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on lukion opetussuunnitelman liite, joka sisältyy lukuvuosisuunnitelmaan. Lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman hyväksyy toisen asteen koulutuksen johtaja. Vuosittaiset päivitykset hyväksytään lukuvuosisuunnitelman yhteydessä.
Rehtori vastaa siitä, että lukion henkilökunta, opiskelijat ja huoltajat sekä lukion yhteistyökumppanit saavat riittävästi tietoa lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä: suunnitelmasta ja hyvistä käytänteistä.
Puuttumisen portaat
Lukiossamme ennaltaehkäistään ja puututaan kiusaamiseen, väkivaltaan, häirintään sekä syrjintään. Tämä on osa yhteisöllisen hyvinvoinnin tukemista. Ennaltaehkäisevä toiminta kuuluu kaikille lukiossa työskenteleville ja siitä tiedotetaan opiskelijoille.
Yhdessä vahvaksi yhteisöksi -kiusaamisen vastainen toimintamalli Espoossa
Ennaltaehkäisevää toimintaa
- Yhteiset järjestyssäännöt
- Turvallisemman tilan periaatteet esillä lukion tiloissa
- Hyvinvointikyselyt & kouluterveyskyselyt
- Tutortoiminta
- OPKH -toiminta
- Jatkuva ryhmäyttäminen ohjausryhmissä ja oppitunneilla
- Koulun nuorisotyöntekijä (yhteisöohjaaja)
- School to belong -toiminta
- Liikkuva opiskelu -toiminta
- Yhteisöllisyyden tukeminen lukion omissa tapahtumissa, mm. kahvilatoiminta, ykkösten päivä, Lepuski Campus -päivä, biljarditurnaus, teemaviikot
Kiusaamiseen, häirintään, väkivaltaan ja syrjintään puuttuminen
Jokaisella lukiossa on velvollisuus puuttua kiusaamiseen, häirintään, väkivaltaan tai syrjintään sitä kohdatessaan. Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.
Ilmoittamisen kanavat Leppävaaran lukiossa:
- yhteydenotto henkilökuntaan
- Someturva
- Häirintäyhteyshenkilöinä koulussamme toimivat opettajat Miika Koskela ja Saara Kytömäki. Heille voit ilmoittaa luottamuksellisesti kaikesta häirinnästä ja kiusaamisesta. Tavoitat heidät Wilman kautta tai sähköpostilla miika.koskela@opetus.espoo.fi ja saara.kytomaki2@opetus.espoo.fi
Kiusaamiseen puuttuminen (henkilökunnan keinot)
- Tilanteen selvittely ja keskustelu osallisten kanssa
- Tiedottaminen ryhmänohjaajalle
- Tiedottaminen rehtorille ja kuraattorille tarpeen mukaan
- Huoltajan informoiminen, jos opiskelija on alaikäinen
- Selvittelyn kirjaaminen (sovitaan palaverissa, kuka kirjaa ja minne)
- Seurantapalaverit (Ryhmänohjaajalla on kokonaisvastuu, tilannetta seurataan koko ajan ja palaveri kutsutaan koolle viimeistään kuukauden kuluttua tilanteesta. Palaverissa tarkistetaan, onko tilanne loppunut/jatkunut vai pahentunut. Sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä.)
- Yhteistyö opiskelijan, huoltajien ja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa
- Kurinpitokeinojen käyttö (rehtori päättää tapauskohtaisesti)
- Tarvittava viranomaisyhteistyö, jos lukion keinot eivät riitä (lastensuojelu, poliisi)
Toukokuussa 1955 valtioneuvosto oikeutti Leppävaaran yhteiskoulun kannatusyhdistyksen perustamaan paikkakunnalle oppikoulun. Samana kesänä rakennettiin koulutalo, joka sijaitsi Lintuvaarantien ja Harakantien risteyksessä. Koulussa aloitti 80 oppilasta 1.9.1955. Päiviö Alaranta valittiin koulun rehtoriksi 1957.
Vuonna 1958 koulu sai lahjoituksena Leppävaaran kartanon isännältä Kaarlo af Heurlinilta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) tontin, jolle rakennettiin uudet ja ajanmukaiset koulutilat. Rakennuksen vihki käyttöön piispa Martti Simojoki(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) 22.11.1959. Seuraavana vuonna yhteiskoulu sai luvan perustaa lukion. Ensimmäiset 14 ylioppilasta valmistuivat 1963. Yhteiskoulun ylläpito siirtyi kannatusyhdistykseltä Espoon kaupungille vuonna 1972. Peruskoulun tulon myötä yhteiskoulu jakautui Leppävaaran lukioksi ja Leppävaaran kouluksi.
Vuonna 1987 Päiviö Alaranta siirtyi eläkkeelle ja Leppävaaran lukion uudeksi rehtoriksi valittiin Seppo Sipilä. Lukion saneeraus toteuttiin kolmessa vaiheessa 1995–1997. Vuonna 2003 Leppävaaran lukio liittyi Pääkaupunkiseudun urheiluakatemiaan. Seppo Sipilän jäätyä eläkkeelle hänen seuraajakseen valittiin nykyinen rehtori Ismo-Olav Kjäldman. Vanha koulurakennus purettiin laajojen sisäilmaongelmien takia lukuvuonna 2019-2020. Kevään 2020 koulu toimi väistötiloissa Laajalahden ala-asteen rakennuksessa. Syksystä 2020 koulu on toiminut Nokia Campuksella, Karamalmilla.
Alla tiedosto, josta löytyy valokuvia ajalta ennen somea.