Jokaista lajittelijaa tarvitaan
Aarnivalkean, Karhusuon ja Ruusutorpan kouluilla tehdään lajittelumittausta ja pohditaan lajittelun merkitystä. Lue täältä lisää lajittelusta ja tutustu kokeilukoulujen lajitteludataan.
Miksi lajitella?
Lajitellut roskat saavat uuden elämän. Kun uusia tuotteita tehdään roskista, ei niitä varten tarvitse ottaa käyttöön niin paljon uusia luonnonresursseja. Lajittelu ehkäisee luonnon roskaantumista ja vähentää päästöjä niin tuotteiden kuljetuksen kuin valmistuksen osalta. Lajittelu myös tukee kotimaista teollisuutta ja omavaraisuutta, kun saamme materiaalia ja energiaa omista tavaroistamme.
Lajitellusta muovista tehdään uusia muoviesineitä, kuten ämpäreitä, tiskiharjoja, muovikasseja ja putkia teollisuuden käyttöön.
Lajitellusta metallista ja lasista tehdään uusia metalli- ja lasiesineitä. Lasi ja metalli voivat kiertää esineestä toiseen vaikka loputtomasti – niiden ominaisuudet eivät heikkene kierrätysprosessissa.
Lajitellusta paperista ja pahvista tehdään esimerkiksi vessa- ja talouspaperia tai uutta kirjoituspaperia.
Biojätteestä tehdään biokaasua ja multaa. Biojätettä voi kierrättää vaikka omalla takapihallaan ja nähdä aivan itse, kuinka vanhasta omenasta voi tulla uusi omena.
Sekajätteestä tehdään kaukolämpöä ja sähköä. Energiantuotannossa materiaaliin kerran sitoutunut energia ja päästöt vapautetaan, eli vaikka tarvitsemme energiaa, on energiaksi vapauttaminen niin sanotusti viimeinen vaihtoehto – siitä esineestä ei sen jälkeen enää saa uudestaan iloa.
Lajittelumittaus
Lokakuusta 2023 helmikuuhun 2024 koulusi jätekatoksen jäteastioiden kannessa asuu anturi, joka mittaa kaikuluotaimen tavoin jäteastian täyttöastetta reaaliajassa. Tähän saakka tietoa on ollut vain laskennallisista jätemääristä, eli tilastoa on pidetty ainoastaan astioiden lukumäärästä ja niiden tyhjennysväleistä. Se ei kuitenkaan suoraan kerro sitä, minkä verran jätettä on oikeasti syntynyt.
Haluamme saada parempaa tietoa siitä, minkä verran jätettä syntyy, sillä niin voimme optimoida astioiden tyhjennysvälejä, astioiden määrää ja toimenpiteitä, joita mahdollisesti tarvitaan lajittelun lisäämiseen. Tiedon avulla voimme myös arvioida muiden espoolaisen koulujen tarvetta lajitteluastioille, joten kokeilukouluna autatte koko Espoon lajittelun kehittämistä.
Mittauskokeilu tehdään osana Espoon kaupungin vetämää Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hanketta, jossa olemme kiinnostuneita erityisesti muovin lajittelusta. Siksi mittaamme ja vertailemme nimenomaan seka- ja muovijätteen määrää. Mittauskokeilun aikana koululla järjestetään myös lajitteluun innostavaa kampanjointia.
Espoota ohjaavan Kestävä Espoo -ohjelman tavoitteena on, että espoolaisissa kouluissa kasvaa kiertotalousnatiiveja. Tavoittelemme myös jätteetöntä Espoota. Koululaisten lajitteluosaaminen on selkeä ja konkreettinen väylä näiden tavoitteiden saavuttamiseen.
Tutustu jätedataan
Tutustu kunkin koulun jätedataan klikkaamalla koulun nimeä.
Lisätietoa
Jäteopas(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan): Jos et ole varma, miten lajitella joku roska, niin HSY:n jäteoppaaseen voit kirjoittaa roskan nimen, ja saat vastauksen.
Minne jätteet menevät(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan): Ylen tekemiä lyhyitä videoita siitä, mitä eri jätejakeille tapahtuu käsittelylaitoksella.
Pelaamalla kiertotalousguruksi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan): Sitran tekemä kattava listaus erilaisista kiertotalousaiheisista peleistä.
Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön: Lue lisää projektista, jonka puitteissa tätä mittauskokeilua tehdään.
Hiilineutraali kiertotalous: Lue lisää Espoon kiertotaloustyöstä.
