Usein kysyttyä omakotitonttihausta

Espoo järjestää omatoimiseen rakentamiseen suunnatun, arvontaan perustuvan omakotitonttihaun yleensä syksyisin. Mikäli haku on syksyllä, julkaistaan tieto haussa mukana olevista tonteista kesän aikana Omakotitontit-sivulla. Tarkemmat ohjeet ja tiedot tonteista julkaistaan yleensä pari viikkoa ennen haun alkamista. 

Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisellä hakemuksella Tonttihakupalvelun(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) kautta. Tonttihaun ollessa käynnissä voit lisätä tontit koriin ja täyttää hakemuksen.

Järjestä tontit numerojärjestykseen siten, että sinua kiinnostavin tontti on numero 1 ja niin edelleen. Mikäli arpaonni suosii sinua, niin saat varausilmoituksen ja sitoudut maksamaan varausmaksun (2000 €). Erikseen järjestettäviä tontinvalintatilaisuuksia ei enää ole, joten tutustu tontteihin jo hakuvaiheessa.

Tonttihakuun liittyvä viestintä tapahtuu sähköpostitse. Huom. Osa sähköpostipalveluista saattaa tulkita kaupungin järjestelmästä lähtevät automaattiviestit roskapostiksi. Tarkistathan sähköpostisi roskapostikansion, mikäli et ole saanut vahvistusviestiä hakemuksesi saapumisesta.

Tonttihakuun voivat osallistua täysi-ikäiset yksityishenkilöt. Arvonnassa ovat etusijalla espoolaiset hakijat eli ne, joiden väestötietojärjestelmän mukainen kotikunta arvontavuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien on ollut keskeytyksettä Espoo.

Espoon kaupunki ei luovuta hakijalle omakotitonttia, jos Espoon kaupunki on luovuttanut vuokraamalla tai myymällä omakotitontin viidessä viimeisessä omakotitonttihaussa tai jos hakija on saanut viranhaltijapäätöksellä siirtoluvan tyhjään (rakentamattomaan) omakotitontin vuokraoikeuteen tai omistukseen (3.6.2019 jälkeen).

Kaikkien hakijoiden antamat tiedot tarkistetaan kaupungin tietojärjestelmistä automaattisesti. Pieni osa tarkistuksista tehdään myös käsin. Jos hakemuksessa on kysyttävää, hakijoihin otetaan yhteyttä sähköpostitse.

Omakotitonttihakuun osallistuminen tarkoittaa Espoossa ilmoittautumista arvontaan. Arvonta suoritetaan tonttihaun päättymisen jälkeen kaikkien hyväksyttyjen hakemusten kesken. Tontin valinta ei enää tapahdu erillisissä tontinvalintatilaisuuksissa, vaan hakija voi saada tontin vain valitsemistaan tonteista. 

Arvonta(kori) 1:

1. Sähköinen tonttihakupalvelu arpoo järjestysnumerot hakijoille, joiden kotikunta on ollut vuoden alusta lähtien keskeytyksettä Espoo.

2. Järjestysnumerolla 1 oleva hakija saa hakemuksessaan ensimmäisellä etusijalla olevan tontin.

3. Järjestysnumerolla 2 oleva hakija saa hakemuksessaan ensimmäisellä etusijalla olevan tontin, ellei se ole sama kuin järjestysnumerolla 1 olevan hakijan tontti. Tällöin esitetään etusijajärjestyksessä olevaa tonttia numero kaksi.

4. Järjestysnumerolla 3 oleva hakija saa hakemuksessaan ensimmäisellä etusijalla olevan tontin, ellei se ole sama kuin järjestysnumerolla 1 tai 2 olevan hakijan tontti. Tällöin esitetään etusijajärjestyksessä olevaa tonttia numero kaksi tai kolme.

Arvonta(kori) 2:

1. Mikäli tontteja on jäljellä, tonttihakupalvelu arpoo järjestysnumerot hakijoille, joiden kotikunta ei ole ollut vuoden alusta lähtien keskeytyksettä Espoo.

2. Arvontasysteemi tapahtuu samoin kuin arvontakorissa 1.

Tulosten selvittyä järjestelmästä lähetetään tontin saajan sähköpostiin alustava tieto tontin saamisesta. Tämän jälkeen järjestelmästä lähetetään tieto myös niille tontinhakijoille, jotka eivät tonttia saaneet.

Ensisijaisena tavoitteena on kuntalaisten oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu. Arvonta on todettu hyväksi käytännöksi ja sen myötä asuinalueista tulee myös heterogeenisiä verrattuna esimerkiksi pisteytykseen, jossa lapsien lukumäärä olisi hakijalle eduksi.

Kaupunki luovuttaa tontteja hinnoilla, jotka vastaavat kunkin alueen kiinteistökauppojen yleistä hintatasoa. Kaupungilta tontin ostanut rakentaja ei ole paremmassa taloudellisessa asemassa kuin sellainen henkilö, joka on hankkinut tontin käyvällä hinnalla yksityisiltä markkinoilta.

Tonteista lisätään erilliset tonttiesitteet ja muut tarvittavat tiedot omakotitonttien nettisivuille. Samat tiedot löytyvät myös tonttihakupalvelussa tonttikortilta, johon pääset klikkaamalla haettavan tontin osoitetta. Tonttikortin liitteissä on esimerkiksi tonttiesite, alustava rakennettavuusselvitys ja asemakaavamääräykset.

Nettisivuille on perinteisesti lisätty tonttiyksikön, rakennusvalvonnan ja geotekniikan esitykset, joissa on kerrottu yleispiirteisesti huomioitavista asioista tontteihin liittyen. Rakennusvalvonta on myös järjestänyt pientaloiltamia oman kodin rakennuttajille. 

Päätös tulee tehdä tontin saamisen jälkeen hyvissä ajoin ennen luovutuskirjan sovittua allekirjoitusajankohtaa. Vuokralaisella on oikeus ostaa tontti vuokra-aikanaan. Vuokranantaja päättää myyntihinnan erikseen. Tonttia ei voi lunastaa määräosissa vain kokonaan.

Tonttihaku antaa hallintaoikeuden tonttiin joko vuokraamalla tai ostamalla. Tästä määräytyy tontin kuukausivuokra tai myyntihinta. Tämän ja talon rakennuskustannusten lisäksi tulee rakentamisessa varautua myös muihin kustannuksiin (mm. piharakentaminen, talotekniikka, kunnallistekniikan liittymismaksut, lupamaksut ym.). Pankkien nettisivuilta löytyy omakotirakentajille suunnattuja laskureita.

Osalle tonteista voi rakentaa useamman kuin yhden asunnon, jos asemakaava ja rakennusjärjestys sen mahdollistavat. Mahdollisuus useiden asuntojen rakentamiseen kannattaa varmistaa tonttikohtaisesti rakennusvalvonnasta. Jos varaa tontin, jolle aikoo rakentaa vähintään kaksi asuntoa yhdessä jonkun toisen kanssa, tulee hakijan ilmoittaa kaupungille niiden henkilöiden tiedot, joiden kanssa hän vuokraa tai ostaa tontin ja toteuttaa rakennushankkeen.

Rakennettaessa useampia asuntoja on tärkeää laatia hallinnanjakosopimus tontin muiden omistajien tai vuokraajien kesken. Hallinnanjakosopimus on syytä valmistella mahdollisimman pitkälle ennen kauppakirjan tai maanvuokrasopimuksen allekirjoittamista. Hallinnanjakosopimusasioista saa lisätietoja kaupungin tonttiyksikön kiinteistölakimieheltä.

Vuokra-aika ja vuokranmaksuvelvollisuus alkavat sopimuksen allekirjoituspäivästä. Voimassa oleva maanvuokrasopimus on edellytys tonttia koskeville toimenpiteille, kuten rakennusluvan hakemiselle.

Samalla kun vuokralainen hakee vuokraoikeuden kirjaamista, hänen tulee hakea kiinnitys, jonka kohteena ovat vuokraoikeus ja vuokra-alueella olevat tai sinne rakennettavat vuokralaisen omistamat rakennukset. Kiinnitysmäärä on kolmekertainen vuosivuokra, ja kiinnityksellä tulee olla paras etusija.

Vuokralaisen tulee hakea vuokraoikeuden kirjaamista. Kirjaamisviranomainen on Maanmittauslaitos. Kaupunki hakee kirjaamista ja kiinnitystä vuokralaisen puolesta. Maanmittauslaitos lähettää vuokralaiselle laskun kirjaamistoimenpiteistä.

Käytännössä vuokraoikeuden kirjaaminen ja kiinnityksen hakeminen tapahtuvat siten, että vuokrasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä vuokralainen allekirjoittaa myös kirjaamis- ja kiinnityshakemukset, jotka kaupunki lähettää kirjaamisviranomaiselle. Kirjaamisen ja kiinnityksen hakeminen tapahtuvat vuokralaisen kustannuksella. Vuokralaisen alkuperäinen vuokrasopimus palautetaan hänelle kirjaamisviranomaiselta postiennakolla tai laskun yhteydessä. Kirjaamisviranomainen lähettää panttikirjan suoraan kaupungille.

Tilanteessa, jossa vuokralainen myy vuokraoikeuden rakennuksineen, uusi vuokralainen vastaa vuokraoikeuden kirjaamisen muuttamisesta Maanmittauslaitoksella.

Panttikirja on todistus kiinnityksen vahvistamisesta. Panttikirja kiinnitetään kaupungille vuokrasuhteen velvoitteiden (vuokranmaksun) vakuudeksi. Panttikirja saa etusijan suhteessa vuokralaisen muihin velkakiinnityksiin.

Vuokra maksetaan pääsääntöisesti kalenterivuosineljänneksittäin. Eräpäivä on vuosineljänneksen ensimmäisen kuukauden 30. päivä. Varausmaksu hyvitetään ensin maksettavissa vuokrissa.

Laskutuskausi (eli laskutusväli) ilmenee vuokrasopimuksesta, eikä sitä voi muuttaa. Yksittäistä eräpäivää voidaan laskukohtaisesti muuttaa, mutta siitä on sovittava erikseen.

Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin (1951:10=100) siten, että perusvuokrana on edellä mainittu vuokra ja perusindeksilukuna vuoden 2025 maaliskuun indeksiluku (2345). Vuokra tarkistetaan 1.1.2027 alkaen kalenterivuosittain edellisen kalenterivuoden keskimääräisen indeksipisteluvun (vertausluku) mukaisesti siten, että perusvuokraa korotetaan samassa suhteessa kuin vertausluku on perusindeksilukua suurempi. Mikäli elinkustannusindeksi nousee vähemmän kuin 1 %, korotetaan vuokraa kuitenkin vuosittain vähintään 1,0 prosentilla (jäljempänä ”Minimikorotus”).

Vuokrakauden aikana perusvuokraan tehdään kaksi tasotarkistusta siten, että perusvuokraa korjataan tasotarkistusta edeltävän kolmen viimeisimmän vuoden pääkaupunkiseudun asuntohintaindeksin (vanhojen osakeasuntojen hintaindeksi 2020=100) keskiarvolla. Tasotarkistuksessa perusindeksilukuna käytetään vuoden 2024 asuntohintaindeksin neljännen kvartaalin (2024 Q4) indeksilukua (93,5). Tasotarkistukset tehdään vuokraan 1.1.2046 ja 1.1.2066. Tällöin määritettävä vuokran määrä on uusi perusvuokra. Edellisessä kappaleessa todettu elinkustannusindeksiin sidottu tarkistus tai Minimikorotus tehdään tasotarkistuksen jälkeen 1.1.2047 / 1.1.2067 alkaen. Tällöin perusindeksilukuna on vuoden 2046 / 2066 elinkustannusindeksin keski-indeksi.

Tammikuun lasku lähetetään vasta 15. päivän jälkeen, koska indeksitarkistus tehdään tammikuun alussa.

Tontinomistaja maksaa kiinteistöveroa tontista ja rakennuksista, vuokraaja vain rakennuksista. Verovelvollinen on se, joka omistaa kiinteistön tai rakennuksen kalenterivuoden alussa. Lisätietoja saa Verohallinnon verkkosivuilta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).