Lisä- ja täydennysrakentamisen taustaa ja tavoitteita
Pääkaupunkiseudun väestön ennustetaan kasvavan seuraavan 25 vuoden aikana lähes Espoon nykyisen asukasluvun verran. Muuttoliike on tällöin nopeampaa ja asuntotuotannon tarve suurempi kuin tätä edeltävinä vuosikymmeninä. Tämä edellyttää varautumista maankäytön tiivistymiseen ja laajentumiseen sekä palveluverkoston kasvuun. Väestönkasvun edellytyksenä on riittävän suuri tonttitarjonta ja asuntotuotanto. Jos maankäyttö ei sopeudu kasvupaineisiin, se vaikuttaa sekä väestökehitykseen että asuntojen hintatasoon – ja johtaa yhdyskuntarakenteen hajautumiseen.
Väestönkasvusta huolimatta useimmilla 1960- 70 -luvun asuinalueilla väestömäärä on vähentynyt. Asuntoja onkin taloudellisesti viisasta ohjata jo rakennetun infrastruktuurin äärelle, jolloin vältetään kalliit lisäinvestoinnit. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on myös ekologisesti perusteltua, sillä energiateknologioiden parantumisesta huolimatta asuinympäristöjen ekotehokkuus huononee Suomessa vieläkin. Tiivistämisen avulla voidaan turvata yhtenäisiä viheralueita ja vahvistaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimien vaikuttavuutta. Samalla vaikutetaan positiivisesti myös työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuuteen sekä tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.
Asuinalueiden hintatasoissa olevat erot kertovat osin siitä, kuinka hyvin on onnistuttu alueen vetovoiman säilyttämisessä ja parantamisessa. Täydennysrakentaminen voi turvata asuinalueen elinvoimaisuuden ja lähipalveluiden säilymisen sekä mahdollistaa joukkoliikenteen kehittämisen. Tämä tarjoaa myös alueen nykyisille asukkaille mahdollisuuden hankkia asuinalueeltaan kooltaan ja ominaisuuksiltaan muuttuneeseen elämäntilanteeseen - opiskelu, perheellistyminen, eläköityminen - sopiva uusi asunto; asuntotarjontaa voidaan monipuolistaa myös rakentamalla lisää omistus- tai vuokra-asuntoja.
Kaupunki voi puolestaan parantaa täydennysrakentamisen yhteydessä ulkoilualueita ja kaupunkiympäristöä asukkaiden toiveita vastaaviksi. Viheralueiden määrän vähenemistä voidaan kompensoida nostamalla viheralueiden laatua. Laajat tonttikohtaiset pysäköintikentät korvaava keskitetty rakenteellinen pysäköinti - eli pysäköintilaitokset - on aluetta tiivistettäessä usein välttämätön. Täydennysrakentaminen tuo kaupunkikuvaan uusia ajallisia kerrostumia. Uudet ympäristöönsä sopivat rakennukset ja panostukset lähiympäristön laatuun parantavat vanhan alueen arvostusta ja imagoa sekä nostavat kiinteistöjen ja asuntojen arvoa.
Perinteinen putkiremontti, jossa vaihdetaan käyttövesi- ja viemäriputket sekä saneerataan kylpyhuoneet, maksaa pääkaupunkiseudulla kaksion omistavalle lähes 50.000 euroa. Taloyhtiön käynnistämä lisärakentamishanke voi tarjota yhtiöille keinon rahoittaa osan suurista korjaushankkeista ja pienentää näin asumiskustannusten nousupaineita; kerrostaloasukkaiden tuloista jo lähes 40 % uppoaa asumismenoihin. Taloyhtiö voi myös rahoittaa lisärakentamishankkeella jonkin asumismukavuutta nostavan parannuksen, esim. hissien rakentamisen tai ikkuna- ja ilmastointiremontin.
Espoon kaupunki kannustaa asukkaita ja taloyhtiöitä selvittämään peruskorjausten yhteydessä kokonaisvaltaisesti lisärakentamisen mahdollisuuksia, energiatehokkuuden ja esteettömyyden parantamista, tietoliikenneyhteyksien uudistamista, ja esimerkiksi pihojen ja yhteisten tilojen kehittämistä. Kukin näistä tarjoaa myös mahdollisuuksia yhteistyöhön naapuritalojen kanssa. Vaikka asukkaan, taloyhtiön ja kaupungin näkökulmissa lisä- ja täydennysrakentamiseen on painotuseroja, viime kädessä hyöty on yhteinen – asuinalueen kehittämiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien tahtotilaa.
Kaupunkitasolla täydennysrakentamisen ideana on kaupungin fyysisen rakenteen kehittäminen siten, että väestölliset, taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset paranevat. Nämä voidaan ryhmitellä esimerkiksi seuraavasti; kaksi ensimmäistä voidaan nähdä myös keinona kolmanteen:
- Fyysisiä tavoitteita: rakennusten ja lähiympäristön laadun nostaminen, kaupunkirakenteen kehittäminen (esim. väljien katutilojen reunojen täydentäminen), infrastruktuurin hyödyntäminen (käyttäjien määrä).
- Toiminnallisia tavoitteita: lähipalveluiden saavutettavuus ja säilyttäminen, harrastusmahdollisuuksien sekä ulkoilu- ja pyöräilyreittien kohentaminen, liikenteen toimivuuden parantaminen, maa-alan vapauttaminen pysäköinnistä (esim. keskitettyyn pysäköintiin siirtyminen), joukkoliikenteen edellytysten parantaminen.
- Laadullisia tavoitteita: asuinalueen turvallisuuden, viihtyisyyden, virikkeellisyyden ja esteettisyyden parantaminen, asuntotarjonnan ja asukasrakenteen monipuolistaminen, melutorjunta sekä alueidentiteetin vahvistaminen ja imagon parantaminen.