Lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollisuudet

Lisärakentamishankkeisiin asettavat velvoitteita useat lait ja niihin liittyvät säädökset kuten asunto‐osakeyhtiölaki, asuntokauppalaki, kirjanpitolaki ja kirjanpitolautakunnan yleisohje sekä verotukseen liittyvät lait ja asetukset. Lisärakentamiseen liittyviä säädöksiä on myös maakaaressa, maanvuokralaissa ja kiinteistönmuodostuslaissa. Maankäyttö- ja rakennuslaki on puite kaavoitukselle ja maankäyttösopimuksille. Yksittäisen asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voi myös olla asunto-osakeyhtiölakia tiukempia päätöksentekoa koskevia määräyksiä. 

Lisärakentamishankkeen käynnistymisen perusedellytys on, että tämä on taloudellisesti kannattavaa sekä taloyhtiöille että hankkeen toteuttajalle. Yhtiön talouden näkökulmasta merkittävimmät lisärakentamisen tekijät ovat lisärakennuspotentiaali ja rakennusoikeuden arvo, autopaikkavaatimus ja täydennysrakentamisen tieltä mahdollisesti väistyvien autopaikkojen korvaamisen kustannukset, kaupungin perimän maankäytön sopimuskorvauksen suuruus sekä yhtiön tilinpäätössuunnittelu ja verotus. 

Taloyhtiön pienimuotoista rakennuttamista (varastot, autotallit) lukuun ottamatta asunto-osakeyhtiölaki, riittämätön riskinkantokyky ja tarvittavat vakuudet, prosessin vaatima päätösten yksimielisyys sekä asiantuntemuksen varmistaminen edellyttävät aina kumppaneiden löytämistä lisärakennushankkeen suunnitteluun ja toteutukseen.