Kaavoituksen käsitteet haltuun

Asemakaava ohjaa yksittäisen alueen, kuten korttelin tai tontin, rakentamista ja käyttöä. Se kertoo esimerkiksi, miten paljon ja millaisia taloja voidaan rakentaa, missä kadut kulkevat, mihin tulee viheralueita ja mitä alueella jo olevaa suojellaan. Sen jälkeen, kun asemakaava on hyväksytty tullut voimaan, maanomistajan on vielä haettava rakennuslupa. 

Ajantasa-asemakaava on karttayhdistelmä lainvoiman saaneista asemakaavoista kunnassa.

Yleiskaava ohjaa kaupungin kehitystä pitkällä aikavälillä. Kun yleiskaavaa laaditaan, tulevaisuutta ennakoidaan useamman vuosikymmenen ajalle ja muutosta pyritään ohjaamaan toivottuun suuntaan.

Yleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen suunnitelma. Se ohjaa tarkempaa suunnittelua eli asemakaavojen tekoa.

Kaavoitusta tekevät suomessa kunnat ja kaupungit. Kaupungilla töissä olevat kaavasuunnittelijat tekevät kaavoja yhdessä eri alojen asiantuntijoiden, viranomaisten ja maanomistajien kanssa. Koulutukseltaan he voivat olla esimerkiksi arkkitehtejä, kaavoitusinsinöörejä, liikennesuunnittelijoita tai maisema-arkkitehtejä. Kaavasuunnittelijan työtä ohjaavat monet reunaehdot ja säädökset. Hän huomioi työssä myös asukkailta tulleen palautteen, ja sovittaa kokonaisuuden lopulta yhteen kaavaksi. 

Osa kaavoista hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Osa kaavoista jatkaa vielä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, ja osa valtuuston hyväksyttäväksi. 

Yleensä kaava koostuu kaavakartasta ja kaavamääräyksistä. Niillä määritellään mm. eri alueiden käyttötarkoitukset, rajat, tonttien rajat, rakennusoikeudet ja rakennusten kerrosluvut.  

Kaavakartalla tarkoitetaan juridista kaavapiirrosta. Kaavakartta sisältää kaavamerkintöjä, joilla esitetään alueiden rajoja, käyttötarkoituksia, rakentamisen määriä ja muita alueiden käyttöä ohjaavia määrittelyjä. Käytännössä kaavamerkinnät ovat esimerkiksi erilaisia värialueita, kirjaimia, viivoja, rastereita ja symboleja. Kaavamääräykset puolestaan selittävät ja tarkentavat kaavamerkintöjä sanallisesti.

Tärkeä dokumentti on myös kirjallinen kaavaselostus. Siinä kerrotaan, millaiseen ratkaisuun kaavatyön aikana on päädytty ja millä perusteilla.

Kaavaprosessi pitää sisällään sekä kaavan suunnittelun että kaavan hallinnollisen käsittelyn. Kaavoitus etenee vaiheittain. Asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus osallistua monessa eri vaiheissa. Espoossa asemakaavoitus etenee näin:

• Aloitusvaiheessa suunnittelijat kokoavat suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot. Kaavalle asetetaan tavoitteet. 
• Valmisteluvaiheessa suunnittelijat laativat osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavan valmisteluaineiston. Aineisto tulee nähtäville ja siitä voi jättää mielipiteen.
• Ehdotusvaiheessa suunnittelijat laativat kaavaehdotuksen, jossa he ottavat huomioon lähtötiedot, tavoitteet ja valmisteluvaiheessa saadun palautteen. Aineisto tulee nähtäville ja siitä voi jättää muistutuksen.
• Hyväksymisvaiheessa suunnittelijat valmistelevat kaavan hyväksyttäväksi. Luottamushenkilöt päättävät kaavan hyväksymisestä.
• Kaava kuulutetaan voimaan eli toteuttamiskelpoiseksi, jos siitä ei valiteta hallinto-oikeuteen tai jos oikeus ei hyväksy valitusta. 

Lue tarkempi kuvaus asemakaavoituksen kulusta ja osallistumismahdollisuuksista eri vaiheissa.

Lue tarkempi kuvaus yleiskaavoituksen kulusta ja osallistumismahdollisuuksista eri vaiheissa.

 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan:

• miksi kaavaa tai kaavamuutosta tehdään
• mitä on suunnitteilla ja kuinka kaavatyö etenee
• miten kaavan vaikutuksia arvioidaan työn aikana
• kuinka asukkaat ja muut osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa suunnitteluun.

Suunnitelma tehdään lähes jokaiselle kaavalle, kun kaavoitus on käynnistynyt. Usein sen pitkästä nimestä käytetään lyhennettä OAS.

Espoon asemakaavoituksessa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluaineisto esitetään yhtenä asiakirjana. Asukkaat voivat antaa palautetta molemmista.

Valmisteluaineisto julkaistaan nimensä mukaisesti kaavan valmisteluvaiheessa, työn alkupuolella. Se voi sisältää esimerkiksi selvityksiä, jotka kertovat alueesta, tai alustavia havainnekuvia siitä, mitä halutaan suunnitella. 

Espoon asemakaavoituksessa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluaineisto esitetään yhtenä asiakirjana. Asukkaat voivat antaa palautetta molemmista.

Mielipiteeksi kutsutaan asukkaan tai muun osallisen palautetta, joka kaavasta annetaan kaavan valmisteluvaiheessa. Muistutus taas on myöhemmin eli ehdotusvaiheessa annettu palaute. Käytännössä molemmat ovat vapaamuotoisia viestejä, jotka on toimitettu kaupungin kirjaamoon kaavan ollessa nähtävillä. Molemmissa on tärkeää olla mukana kaavan nimi ja aluenumero.

Tärkeä osa mielipiteiden ja muistutusten käsittelyä on vastine eli kirjallinen vastaus. Vastineilla kaupunki siis vastaa kootusti ja perustellen asukkaiden kaavasta antamaan palautteeseen. Vastine kirjoitetaan sekä kaavasta jätetyille mielipiteille että muistutuksille. Vastineet käsittelee ja hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. 

Mielipiteiden ja muistutusten lisäksi kaavasta pyydetään myös lausuntoja. Niitä antavat esimerkiksi viranomaiset ja naapurikunnat, eivät yksittäiset asukkaat. 

Kaavaselostus on suunnittelun aikana laadittava asiakirja.  Siinä kerrotaan, millaiseen ratkaisuun kaavatyön aikana on päädytty ja millä perusteilla. Kaavaselostuksessa on tietoa muun muassa:

• alueen historiasta ja nykytilasta
• suunnittelun tavoitteista
• kaavan vaikutuksista ja tehdyistä selvityksistä
• valitun kaavaratkaisun keskeisestä sisällöstä
• osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta

Kuulutus on kunnan tai muun viranomaisen virallinen tiedoksianto yleisölle tai niille ihmisille, joiden elämään tiedoksi annettava asia saattaa vaikuttaa. Kaavoituksessa kuulutus tehdään kaavojen vireille tulosta, asukastilaisuuksista, valmisteluaineiston ja kaavaehdotuksen nähtävilläolosta sekä kaavan hyväksymispäätöksestä ja voimaantulosta. 

Nähtävilläolo tarkoittaa, että tekeillä olevan kaavan tai kaavamuutoksen suunnitelmat ovat julkisesti kaikkien nähtävillä ja kommentoitavissa kaupungin verkkosivuilla. Tuona aikana suunnitelmista voi jättää mielipiteen tai muistutuksen.  Tavallisesti aineisto on nähtävillä 30 päivää.

Espoon kaavakuulutukset ja nähtävillä olevat kaavat löytyvät kaupungin verkkosivustolta www.espoo.fi/fi/palvelut/kuulutukset. Verkkosivuihin voi tutustua myös Espoon kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa (Tekniikantie 15, 2. krs, Otaniemi) ja Espoon asiointipisteissä.