Tutustu ideatöihin

• Chaz on kaupunkisuunnittelusta kiinnostunut lukiolainen. Hän haaveilee, että vuonna 2060 kaikista taustoista ja ikäpolvista olevat asukkaat voivat viihtyä Espoon keskuksessa.
• Mahsa unelmoi tulevaisuuden Espoosta, joka on eloisa kaupunki, jossa on monipuolista toimintaa kaikenikäisille ja erilaisille ihmisille. Kaupunki, jossa jokainen tuntee kuuluvansa joukkoon.
• Ava toivoo Espoon katukuvaan enemmän kaupunkilaisten yhteisiä tiloja ja taidetta, jotka viestivät, että keskuksissa saa ja kuuluu viettää aikaa. Tila ei ole vain läpikulkua varten - sen tulisi kutsua ihmisiä pysähtymään, viihtymään ja kohtaamaan toisiaan arjen keskellä. Kaupunkiympäristön esteettömyys ja sujuvat kulkuyhteydet keskusten välillä ovat merkityksellisiä.

Vahva ehdotus, jossa on rohkeasti lähdetty visioimaan Espoon keskuksen tulevaisuutta! Tekijät selvästi tuntevat alueen ja sen haasteet, mutta myös vahvuudet. He nostavat esille keskuksen piiloon jääneitä valtteja. He haluavat, että asukkaat löytävät ne ja nauttivat niistä, esimerkiksi joen rannasta.

Vihreät sormet johdattavat alueen keskustaan ja avautuvat myös keskuksen ulkopuolelle. Työssä käytetyt kuvat luovat kutsuvaa tunnelmaa.

”Olisi hienoa, jos matkojen varsille saisi etappeja, joissa mielenkiintoista käydä”, sanoo Essi Leino.

”Nykyinen hallinnon ja liikenteen keskus näyttäytyy tässä työssä aivan uudenlaisena”, sanoo Ossi Keränen.

Ryhmän visio loisi Espoon keskukselle vahvaa, uudenlaista identiteettiä, viihtyisyyttä ja kiinnostavuutta. Raatia olisi kiinnostanut ryhmän näkemykset hieman isommallakin alueella keskuksen ympärillä.

”Olisi aivan loistavaa, jos Espoon keskusta voitaisiin kehittää tähän suuntaan”, sanoo Marketta Kyttä.

• Oksana toivoo, että tulevaisuuden Espoonlahti on visuaalisesti elävä ja yhteisöllinen kaupunginosa, jossa taide, luonto, kiertotalous ja biodiversiteetin vaaliminen ovat keskeisessä roolissa.
• Lars haluaa, että Espoonlahdesta tulee muistettava, omanalaisensa kaupunkikeskus. Vihreä helminauha voisi halkoa koko laajaa aluetta ja tarjota mukavia henkireikiä.
• Alekseille mieluisin kaupunginosa olisi sellainen, jolla on kutsuva identiteetti, ja joka on arkkitehtuuriltaan erottuva ja muistuva. Elävällä alueella voisi viettää laadukasta vapaa-aikaa.
• Virpistä on tärkeää, ettei Espoonlahdesta kehitetä nukkumalähiötä, ja että vapaalle oleskelulle on varattu riittävästi tilaa.
• Jaden toiveena on asua kaupunkikeskuksessa, jonka keskiössä on kaunis ja kävelijäystävällinen puisto sekä Kino Tapiolan tyylinen elokuvateatteri.

Ideatyön tekijät ovat tunnistaneet hyvin olennaisimmat kysymykset, joissa Espoonlahti kaipaisi muutosta nykyiseen: liikkumisen helpottaminen ja viherryttäminen.

”Nämä ovat asioita, jotka varmasti jokainen alueella asuva tai liikkuva jakaa”, sanoo Elina Parviainen. ”Iloitsin erityisesti siitä ideasta, että alueelle tulisi katutaidetta!”

Ryhmä on miettinyt, miten Espoonlahdesta saisi paikan, jossa viihtyisi mahdollisimman moninainen joukko espoolaisia. He ovatkin löytäneet siihen hyviä, konkreettisia keinoja.

Ryhmä ehdottaa, että liiketilojen tulisi avautua kadulle, ja katutilojen tulisi houkutella oleskeluun. Parkkikentistä he haluavat eroon ja toivovat myös autotonta katutilaa. Ryhmä ei toivo Espoonlahteen korkeaa rakentamista.

”Rakennetun vihreän ympäristön lisääminen hyvä idea. Halutaan valoisaa kaupunkitilaa ja avointa julkista tilaa”, sanoo yleiskaavapäällikkö Essi Leino. 

• Annukalle Kauklahden kulttuurihistoria on tärkeää. Hän toivoo Kauklahteen kivijalkakylään sidottua modernia rakentamista, luonnonsuojelua, luonnonläheisiä kulkureittejä ja ratikan.
• Hanne haluaa asua luontoystävällisessä ja esteettömässä kaupungissa, jossa lähipalvelut haetaan kävellen kivijalkakaupoista ja lähivirkistysalueet ja -liikuntakohteet ovat esteettömästi lähestyttävissä. Kulttuuriympäristö on säilytetty modernilla tavalla vanhaa ja uutta yhdistäen.
• Pekka kävelee ja pyöräilee Kauklahden tiiviissä keskustassa lähipalveluihin ja kauemmaksikin Espoossa. Permakulttuurillaan viljelypalsta tarjoaa parasta luontokosketusta, vaikka puistot ja katuvihreäkin ovat tärkeitä.
• Hannalle tärkeää ovat metsäpolut ja ulkosali. Niityt, helppo kulkeminen ja ihastuttava kulttuurimiljöö luovat onnellista elämää. Futisäiti kahvittelee ja viihtyy paikallisessa kahvilassa ja ravintoloissa sekä ostaa kotimatkalla leipomosta leivän ja Maxilta tuoreen kalan.
• Veralle tärkeää on luonnonläheisyys, kulttuuri, tarinat ja taide. Kaupunkikeskukseen tarvitaan läheisyyttä ja naapuruutta, menneen ja tulevan yhdistämistä sekä teknologiaa ja oppimista.

Ideatyö huomioi hienosti Kauklahden erityislaadun ja rakentaa sen pohjalle. Raati kiittää esimerkiksi joenvarren aktiivisempaa käyttöönottoa, yhteyttä merenrantaan ja alueen historian vaalimista.

”Työ antaa paljon aineksia jatkokehittelyyn paitsi yleiskaavoituksessa, myös asemakaavan tasolla. Oivaltavat piirroskuvat inspiroivat ajattelua”, sanoo Essi Leino.

Asukkaiden viihtymisen ja hyvinvoinnin lisäksi ryhmä kiinnittää huomiota elinvoimaan: Kylämäisyys, käsityöläisyys, tori ja ympäröivä luonto houkuttelevat matkailijoita Espoon ulkopuoleltakin. Ryhmän ehdottama tulevaisuuden Kauklahti on täysin omanlaisensa espoolainen kaupunkikeskus.

”Suunnitelman toteutuessa Kauklahtea kehitettäisiin todella eri suuntaan kuin muita Espoon keskuksia. Se on mahtava idea! Tänne voisi tulla asumaan, jos haluaa erilaista elämää”, sanoo Marketta Kyttä. 

”Espoon Fiskars” kiteyttääkin hienosti Kauklahden luonnetta ja myös sen potentiaalia.  

• Tea haluaa asua kaupungissa, jossa on mahdollista viettää aikaa lähiluonnossa, kokea kulttuurielämyksiä sekä liikkua sujuvasti paikasta toiseen.
• Minna toivoo, että tulevaisuuden Leppävaara tarjoaa enemmän kaupunkitilaa lapsille, yhteisöllisyydelle ja viihtymiselle - sekä panostaa puutarhoihin ja puistoihin, lähiluonnon säilyttämiseen ja viheralueiden lisäämiseen rakennetussa kaupunkiympäristössä.
• Juho haluaa mahdollistaa ihmisläheisen, kestävän ja yhteisöllisen tulevaisuuden kaikille kaupunkilaisille. Miellyttävässä kaupunkiympäristössä jokapäiväinen elämä on laadukkaampaa.
• Jari haluaa kaupungin, jossa vapaa-aikaa on enemmän ja matka-aika lyhenee kaikilla. Luontokato on pysäytetty, kestävällä täydennysrakentamisella ja olemassa olevan infralla hyödyntämisellä. Kuntalainen voi hyvin, luonto kiittää ja kunta velaton.
• Najwa toivoo inklusiivista Leppävaaraa, jossa lapsille on tilaa leikkiä, ikääntyneet voivat liikkua turvallisesti ja nuoret hengailla ja pitää hauskaa. Hän haluaa, että jokainen kaupunkilainen voi nauttia luonnosta liikkuessaan paikasta toiseen. Najwan unelmien Leppävaara on pyöräilijän paratiisi täynnä monimuotoista luontoa.

Ideatyön pohjana on kestävän tulevaisuuden kannalta tärkeitä arvoja, jotka on avattu työssä. Alueen yhteisöllinen, ekologinen ja teknologinen kehitys yhdistyvät työssä tasapainoisesti. Alue kasvaa, mutta ihmisen ja ympäristön kannalta kestävästi.

”Autopaikkamaksimi on kaikkialla minimi – tämä oivallus on kiinnostava ja rohkeakin”, sanoo Marketta Kyttä.

”Raiteet ja väylät halkovat Leppävaaran keskusta ja jakavat sitä myös sosiaalisesti. Tämä haaste on tunnistettu työssä erinomaisesti. Se onkin erittäin ajankohtainen alueen kaupunkikehityksessä”, sanoo Ossi Keränen.

Ryhmä haluaa helpottaa liikkumista ja luoda samalla viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Ideatyö yhdistää Leppävaaran etelä- ja pohjoisosat puutarhamaisella viherkannella, joka houkuttelee niin luontoa kuin kaupunkilaisiakin. Yhtenä kantavana ideana on myös vahvistaa viheryhteyttä Laajalahdelta Espoon keskuspuistoon.

Raati kiittää ryhmää myös siitä, että lasten näkökulmaa on erityisesti huomioitu. 

• Tom haluaa asua siistissä ja turvallisessa Matinkylässä, jossa on ilmainen sisäinen joukkoliikenne.
• Janni on korkeakouluopiskelija Olarista ja aktiivinen pyöräilijä.
• Katja haluaa asua luontoystävällisessä kaupungissa, jossa ihminen ei ole ainoa keskipiste, vaan myös luontoa kunnioitetaan ja pidetään tärkeänä. Ihanteena on kaupunki, jossa on enemmän tilaa pyöräilijöille ja kävelijöille, ei ainoastaan autoille. Monikulttuurinen kaupunki, jossa luomu- sekä lähiruoka ostetaan helposti pienistä kaupoista.
• Antti on Matinkylässä asuva espoolainen ja kaupunkilainen. Hän toivoo tulevaisuuden Espoota, jossa yhdistyvät viihtyisät kaupunkikeskukset, luontoarvot, innovatiivisuus sekä monipuoliset virkistymismahdollisuudet. Kaupunkiin tarvitaan monipuolisia palveluita, hyvät liikenneyhteydet sekä erilaisiin tarkoituksiin sopivia asuinalueita.

Matinkylän ideatyössä korostuu kulttuurin ja katuelämän vahvistaminen. Tori, kävelykatu ja katukahvilat, tapahtumat ja katukulttuuri ovat loistavia ideoita. Valotaide toisi kaupunkitilaan elävyyttä myös pimeänä vuodenaikana.

”Matinkylässä on jo paljon liikuntamahdollisuuksia, joten on kiva, että nostetaan kulttuuria. Asukkaana kaipaa tapahtumia ja kokoontumispaikkoja, torimeininkiä!” sanoo Elina Parviainen.

”Länsiväylän tunnelointi on räväkkä idea. Ryhmä olisi voinut kehitellä ideaa pidemmälle: mitä mahdollisuuksia Matinkylän yhdistäminen Olariin loisi alueelle?” sanoo professori Marketta Kyttä. 

Raati pitää tärkeänä ryhmän ehdotusta pyöräily- ja kävelyreittien vehreydestä. Arkiympäristön vihreys toisi asukkaille monenlaisia hyvinvointivaikutuksia päivittäin kuin huomaamatta. Katuvihreän lisäksi ryhmä toivoo alueelle villimpääkin vihreyttä. Matinkylän merellisyys voisi näkyä työssä vielä vahvemmin.

Raati kiittää oivaltavaa visuaalista ideaa ja toteutusta – tulevaisuuden Matinkylän aarrekarttaa. 

Julia on Tapiolan asukas ja puutarhakaupungin fani. Hän on yhteisöllisyyden, empatian ja luontoyhteyden puolestapuhuja.

Jaana haluaa asua kestävästi rakennetussa kaupungissa, jossa on runsaasti metsiä ja viheralueita sekä monimuotoista luontoa.

Nicol-Maria on 16-vuotias Espoolainen, jonka sydän sykkii tasa-arvolle, ja nuorten asioille sekä pyöräilyn mahdollistamiselle.

Enni on Tapiolalainen perheenäiti ja arkkitehti, joka toivoo Tapiolaan muun muassa entisestään vahvistettuja viheryhteyksiä sekä keskustan vihertämistä. Sydäntä lähellä on maailman pelastaminen kaupunkisuunnittelun keinoin.

Heikki on Mankkaalla asuva pyöräilijä, joka kantaa huolta ettei yksityisautoilua unohdeta espoolaisessa kaavoituksessa. Ruuhkavuosina lasten harrastusten kuljetukset vaativat ketteriä yhteyksiä.

Tapiolan ideatyö pohjautuu keskuksen nykyisiin vahvuuksiin, mutta lähtee rohkeasti viemään niitä kohti tulevaisuutta. Muista poiketen Tapiolan ideatyössä ehdotetaan korkeaa rakentamista ja nykyisten rakennusten korottamista.

”Tällä hetkellä on ehkä epätavallinen ajatus säilyttää olemassa olevaa kaupunkikuvaa niin, että tuodaan olemassa oleviin rakennuksiin uusia elementtejä, kuten uusia kerroksia. Mutta työn tähtäin onkin vuodessa 2060!” sanoo Essi Leino.

”Ehdotus vie hienolla tavalla Tapiolan puutarhakaupungin idean seuraavalle tasolle: viherympäristö ei ole enää pelkästään maisemallinen elementti vaan vahvistaa monitasoisesti alueen ekologista kestävyyttä esimerkiksi biodiversiteetin lisääntymisen kautta”, sanoo Marketta Kyttä.

Tapiola on jo nykyisellään nuorisoystävällinen ja turvallinen paikka, ja ideatyö vahvistaa näitä piirteitä edelleen”, sanoo Elina Parviainen. Raadin mukaan ideatyö tuo yhteen eri ikäpolvien tarpeet ja kohtaamiset. Tapiolaan mahtuisi myös rosoa.

”Tyhjien rakennusten väliaikaiskäyttö on ajankohtainen idea, jonka mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelussa tutkitaan koko ajan”, sanoo Ossi Keränen. 

Töissä tulee oivallisesti esille eri keskusten erilaiset identiteetit ja lähtötilanteet. Kunkin keskuksen kehittämistarpeet on tunnistettu hyvin realistisesti. Osa töistä keskittyy enemmän nykyisen ominaislaadun vaalimiseen ja vahvistamiseen ja konkreettisiin ratkaisuihin, kun taas joissakin toisissa lähdetään hyvinkin rohkeisiin visioihin ja uudistuksiin. 

Töissä on kuitenkin myös useita yhtymäkohtia. Radat ja väylät katkovat kaupunkiympäristöä ja hankaloittavat liikkumista ja kaupunkielämää monin paikoin Espoossa. Harmittavasti suurten väylien tunnelointi tai kattaminen on erittäin kallista. Suunnittelijat joutuvat yleensä etsimään muita keinoja, joilla vähentää niiden estevaikutusta.

Espoo on merellinen, mutta merellisyys tai yhteys merelle ei ole kaupunkikeskuksissa aina kovin ilmeinen. Kaikissa ideatöissä toivotaan parempaa yhteyttä merenrantaan.

Espoo tunnetaan autokaupunkina, mutta näissä töissä autoilun merkitys jäi yllättävän vähäiseksi. Laajoista parkkikentistä halutaan päästä eroon. Autoilua haluttaisiin jopa häivyttää keskusten ytimissä. Kevyen liikenteen väylistä halutaan vihreämpiä ja houkuttelevampia.

Espoolaiset haluavat tämän kokonaisuuden perusteella elävää katuympäristöä kaikissa keskuksissa. Kauppakeskusten ja muiden liiketilojen tulisi avautua katutilaan ja luoda yhteisöllisyyttä. 

• Marketta Kyttä on maankäytön suunnittelun professori Aalto-yliopistossa. Hän on erityisen kiinnostunut ihmisten kokemuksista kaupungissa sekä siitä, miten asukkaiden hyvinvointia voitaisiin lisätä kaupunkisuunnittelulla.  Marketta tekee tiivistä yhteistyötä Espoon kaupunkisuunnittelun kanssa esimerkiksi Mun Espoo kartalla -kyselyn toteutuksessa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa.
• Elina Parviainen on Espoon nuorisovaltuuston jäsen. Hän asuu Matinkylässä ja liikkuu harrastustensa myötä eri puolilla kaupunkia. Elinalle on tärkeää asukkaiden viihtyisyys ja yhtenäisyys Espoossa.
• Essi Leino on yleiskaavapäällikkö Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Hän johtaa mm. Espoon yleiskaava 2060:n valmistelua. Essille tärkeitä teemoja ovat kaupunkiympäristön kerroksellisuus (olemassa oleva ja se, jota vasta toteutetaan tai visioidaan) sekä kaupunkilaisten hyvä arki. Kaupunkiin kuuluu Essin mielestä tietty keskeneräisyys, joka avaa mahdollisuuksia ja tukee kaupunkilaisten toimeliaisuutta.
• Ossi Keränen on asemakaavapäällikkö Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa.