Asukastoiminta

Malli on rakennettu asukkaiden kanssa 2021–2022. Malli ei ole vielä valmis, vaan sitä testataan ja kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa. Malli otetaan vaiheittain käyttöön vuoden 2023 keväästä alkaen.

Osallisuussymbolin nähdessään kaupunkilainen tietää, että voi osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Symbolin näet sivun alalaidassa. Siinä kaksi ihmistä lyö kädet yhteen ilmassa.

Asukastoiminnan mallilla viedään Espoon osallisuusmallin tavoitteita käytäntöön ja saadaan esimerkiksi hiljaisempia ääniä kuuluviin entistä paremmin uusien osallistumistapojen myötä. Osallisuusmalli antaa kehykset, jonka sisällä toimia. Asukastoiminnalla varmistetaan, että kaupunkilaisten ääni kuuluu.

Osallisuustyötä tehdään yhdessä ja yhteisöllisesti: Kaupunginosayhdistykset ja muut järjestöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita osallisuuden ja luottamuksen rakentamisessa sekä tiedon välittämisessä. Sovitut ja systemaattiset toimintatavat varmistavat tiedonkulun ja vahvistavat kaikkien osallisuutta,  

Vuosikooste kokoaa tulevia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia yhteen ja kertoo asukasiltojen ajankohdat. Kooste päivittyy jatkuvasti. Täältä näet lisäksi käynnissä olevat ja menneet osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Kaikkea kaupungissa tapahtuvaa osallisuutta vahvistavaa toimintaa on mahdotonta saada koottua, mutta kooste on hyvä katsaus aiheeseen. Kaupunkilaiset voivat luottaa siihen, että heidän äänensä kuuluu. Järjestelmälliset ja ennakoitavat toimintatavat tuovat laatua ja luottamusta. 

Asukasiltojen lisäksi tarjolla on teemailtoja, inhimillisiä kohtaamisia, kaupunkilaispaneeleita, Town Hall Meetings -yhteiskehittämispajoja, kyselyitä sekä kevytosallistumista. 

Osallisuustyöryhmä koordinoi mallin toteutusta. jokaisesta yksiköstä nimetyt edustajat suunnittelevat yhdessä osallisuuden vuosikoosteen ja tekevät yhteistyötä kaupungin osallisuustyön asukastoiminnan koordinoimiseksi. Ryhmän jäsenet ovat osallisuuden asiantuntijoita ja tukevat tulosyksiköiden osallisuustyötä. Yhteistyön tekeminen tarkoittaa, että erilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja voidaan yhdistää samoihin tilaisuuksiin.

Osallisuustyö muuttuu suunnitelmallisemmaksi, tiedon jakaminen helpottuu ja viestintä vahvistuu. Työtä voidaan suunnitella pitkäjänteisemmin ja asukkaat tietävät jo etukäteen, mitä on tulossa.  

Asukasosallisuuden kehittämispäällikkö ja kaupungin oma 300 asiantuntijan Osallisuusverkosto järjestävät koulutusta ja tarjoavat tukea koko henkilöstölle. Malliin sisältyy valmiit konseptit, toimintatavat ja materiaalit, joita kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa testaamalla ja tekemällä.

Vuoden 2023 aikana ratkaistaan, miten alueellista osallistumista voitaisiin vielä vahvistaa. Asukkaat ovat toivoneet aluekoordinaattoreita, yhteyshenkilöitä, jotka toisivat samalla kasvot osallistumiselle.

Asukasillan konseptia rakennetaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa kehittäen. Ensimmäinen asukasilta järjestettiin syksyllä 2022 ja kevään 2023 aikana kokeiltiin asukkaiden toivomaa, vain yhden suuralueen asioihin keskittyvää asukasiltaa Espoonlahden suuralueella. 

Kaikki asukasillat ovat kaupungin järjestämiä. Ne ovat avoimia kaikille ja voivat perustua alueeseen tai teemaan. Asukasillat ovat laajempia kokonaisuuksia, joissa kaupunkilainen voi valita, mihin hän osallistuu – yhteisen alustuksen jälkeen tarjolla on erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Näin on mahdollista osallistua vain juuri itseä kiinnostavaan osuuteen.

Tilaisuudet järjestetään hybriditilaisuuksina silloin, kun se on mahdollista. Näin osallistuminen ei jää siitä kiinni, pääseekö tai ehtiikö paikan päälle.

Teemat rakentuvat kaupunkilaisten toiveiden ja kaupungin tarpeiden mukaan. Teemana voiv olla esimerkiksi koulut ja päiväkodit, esteettömyys ja saavutettavuus tai työllistyminen. Alueelliset illat menevät suuralueiden mukaan, mutta tapahtuman ohjelmassa tarkennetaan mitä alueita illan aikana käsitellään.

Kun vaikuttaminen ja pitkäjänteinen kotikaupungin kehittäminen kiinnostavat, ovat asukaspaneelit oikea paikka asukkaalle. Paneeleihin voivat hakea kaikki niistä kiinnostuneet espoolaiset. Kokoonpano voi vaihdella tarpeen mukaan – yleensä tarkoituksenmukaista on, että ryhmä on mahdollisimman moninainen ja osallistujia on eri ikäluokista, eri asuinalueilta ja erilaisilla taustoilla. Paneelit ovat aina määräaikaisia.

Ensimmäisenä asukaspaneelia kokeilee Espoon kestävä kehitys. Tavoitteena on, että asukaspaneelit ovat jatkossa osa espoolaista toimintatapaa.

Kaupunki tavattavissa, somessa tavataan ja aluekoordinaattorit luovat kasvot kaupungille. Kaupunki tulee omaksi, kun dialogi kaupunkilaisten ja kaupunkiorganisaation välillä on aktiivista ja vaivatonta. Työntekijöitä rohkaistaan ja myös koulutetaan sosiaalisen median käyttöön.

Aluekoordinaattorit ovat kaupungin työntekijöitä, joilla osa työnkuvaa on toimia asukkaiden yhteyshenkilönä. Työparina kaupungin aluekoordinaattorilla voi olla myös vapaaehtoinen asukaskoordinaattori, joka toimii esimerkiksi yhdyshenkilönä alueen yhdistyksiin ja yhteisöihin.

Digitaalinen osallisuus mahdollistaa uusia osallistumisen muotoja, kun kaupungin uusi osallisuusalusta otetaan käyttöön alkuvuodesta 2024. Toiminnallinen osallistuminen mahdollistaa yhdessä tekemisen ja osallistuva budjetointi tarjoaa suoran vaikuttamisen kanavan asukkaille.

Yhteisöllisyys syntyy ihmisten parissa yhdessä tekemisestä. Kaupunki ei voi suoraan tarjota yhteisöllisyyttä, mutta voi olla siinä mahdollistajana tarjoamalla tiloja, tietoa ja koulutusta.

Kaupunkilaisten omat aktiviteetit ovat parhaita luomaan yhteisöllisyyttä. Parhaimmillaan kaupunkiorganisaatio ei näy lainkaan. Kaupunkilaiset muodostavat omat yhteisönsä ja tekevät yhdessä kaupungin, esimerkiksi talkoiden, pihajuhlien ja lenkkiporukoiden muodossa.

Kevytosallistumisella tarkoitetaan kevyitä, nopeita ja helppoja osallistumisen tapoja. Ne eivät yleensä vaadi ilmoittautumista, vaan niihin voi vain piipahtaa itselle sopivalla hetkellä, osaksi aikaa.

Tapaamiset ovat ns. pop up tai hop on hop off -tyyppisiä, kyselyt hyvin lyhyitä (max. 4 kysymystä) tai gallup-tyyppisiä. Osallistumiseen voidaan käyttää myös esim. bussia tai polkupyörää ja tehdä osallistumisreitti tai -retki.

Jokaisesta tapahtumasta tehdään kolmen kysymyksen palautekysely jo paikan päällä. Näin kehittäminen onnistuu jatkuvan parantamisen mallilla, kun palautetta saadaan riittävästi. Malliin kuuluu ns. jälkiseuranta- ja viestintä ”mitä tapahtui, mitä otamme mukaamme, mitä vielä kehitämme”.

Pidempiaikaiseen vaikutusten seurantaan vastaa joka toinen vuosi tehtävä asukaskysely.

Kaupungin nettisivut, uutiskirje, sosiaalinen media, mainonta kirjastojen sekä muiden kaupungin tai kumppanien tilojen digitauluilla tuovat tiedon tulevista tapahtumista kaupunkilaisille. Viestintää tehdään tarvittaessa kohdennetusti, verkostoja hyödyntäen.

Espoo on kylä ja kaupunginosia - kotikyläsi kaupungissa. Osallistu omalla tavallasi!