Vammaisneuvosto edistää elämisen perusedellytyksiä

17.11.2026 7.56
Nuoria pelaamassa pyörätuolikorista.
Kuva: Ronja Määttä

Vammaisneuvostossa luodaan kaupunkia, joka toimii ihan kaikille. 

Avaimet normaaliin arkeen

Vammaisten oikeuksissa on kyse asioista, joihin osa meistä ei välttämättä kiinnitä lainkaan huomiota. Pääsitkö aamulla työpaikkasi ovesta sisään? Oliko viikonlopun ravintolassa vessa, jota pystyit käyttämään? Näitkö kauppakeskuksen opasteesta suunnan, johon sinun tulisi lähteä? Nämä tuskin tuntuivat erityisiltä onnenpotkuilta. Mutta Vammaisneuvosto taistelee, jotta tämän kaltaiset perusasiat kuuluisivat kaikille. 

Vammaisneuvosto on kunnan päätöksentekoon lakisääteisesti kuuluva vaikuttamistoimielin. Heidän tehtävänsä on valvoa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden oikeuksien toteutumista. Ne ovat paperilla simppeleitä asioita: että myös vammaiset voisivat toimia arjessaan, käyttää palveluita ja olla osa yhteisöjä. Että heidät kohdattaisiin kaupungin palveluissa ihmisarvoa kunnioittaen eikä vammaisuus tai toimintarajoite johtaisi ylimääräiseen kuormitukseen, esteisiin tai selittelyn tarpeeseen. 

Vammaisneuvoston tavoitteena on, että heitä tarvittaisiin jatkossa entistä vähemmän, kun esteettömyyteen liittyvät asiat juurtuisivat kaupunkisuunnittelun rakenteisiin. Kuva: Ronja Määttä

”Pienistä perusasioista syntyy tunne, että on tervetullut porukkaan. Toisaalta ihan pienillä asioilla voidaan sysätä ulkopuoliseksi”, kertoo neuvoston puheenjohtaja Pirkko Kuusela.

”Julkisten palveluiden ei pitäisi olla harvinaista luksusta. Ne ovat linkki elämään, emmekä me tarvitse kuin vähän apua, että pääsemme osallistumaan yhdessä muiden kanssa”, pohtii neuvoston jäsen Kaisa Penttilä.

Toisaalta Vammaisneuvosto muistuttaa, etteivät he pidä ainoastaan vammaisten puolia. Esteettömyys kannattelee meitä kaikkia asteen paremmin. Kyllä sinäkin erotat mustan tekstin paremmin valkoiselta kuin harmaalta pohjalta ja lastenvaunujen tai suurten kantamuksien kanssa tarvitset mahdollisuuden käyttää hissiä. Emme tee erikseen ”vammaisten palveluita” – kaikki kaupungin palvelut kuuluvat kaikille.

Arvokasta asiantuntija-apua

Virallisesti Vammaisneuvosto toimii antamalla lausuntoja erilaisiin kaupungin hankkeisiin ja suunnitelmiin, ja aivan erityisesti kaava- ja rakennushankkeisiin. Rakentamisen esteettömyyttä edistää Vammaisneuvoston oma Rakennetaan kaikille -työryhmä eli Raka. Raka kokoontuu jopa kahdesti kuukaudessa, ja esimerkiksi vuoden 2025 aikana se antoi lausunnon yhteensä 19 eri kohteesta.

”Rakan kuuleminen on kirjattu pakolliseksi erityistason esteettömyyttä vaativissa rakennushankkeissa, mutta otamme nykyisin kantaa paljon muihinkin kohteisiin. Tärkeimpiä näistä ovat olleet metroasemat ja muut liikennekeskukset, palvelutalot sekä liikekeskukset”, kertoo Hanne Österberg.

”Annamme lausuntoja sekä valmiisiin hankesuunnitelmiin että erilaisiin suunnittelun ohjeisiin. Lisäksi teemme esteettömyyskäyntejä työmaille ja järjestämme esteettömyysseminaareja”, Österberg jatkaa. 

Vammaisten oikeudet eivät koske vain pitkäaikaisesti toimintarajoitteisia, vaan helpottavat meidän jokaisen elämää.Kuva: Pekka Rousi

Toisaalta viralliset lausunnot ovat vain yksi osa neuvoston vaikuttamistyötä, ja kolikon toisella puolella on kaikki se vuoropuhelu, asennevaikuttaminen ja ymmärryksen lisääminen, mitä seuraa kaupungin virkahenkilöiden kanssa käydyistä keskusteluista. Kaupungin työntekijät voivat tuoda mielensä päällä olevia hankkeita Vammaisneuvoston palloteltavaksi matalalla kynnyksellä. Paikalla vakituisesti istuvat asiantuntijat oppivat kokouksissa kaikenlaista, mitä eivät olisi itse ymmärtäneet kysyäkään.

”Saan näiltä kokemusasiantuntijoilta jatkuvasti arvokasta tietoa, jota pystyn hyödyntämään omassa työssäni monella lailla”, kertoo neuvostossa Liikunnan ja urheilun toimialaa edustava Elina Räsänen.

”Vammaisneuvoston ansiosta ymmärrykseni erilaisista toimimis- ja liikkumisesteistä on lisääntynyt ja pystyn paremmin nostamaan näitä asioita esiin, kun kaupungissa kehitetään hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämistä”, pohtii Vammaisneuvoston yhteyshenkilönä kaupunkiorganisaatiossa toimiva Marianne Sepponen.

”On todella arvokasta, että esimerkiksi Rakennetaan kaikille -työryhmä on tuotu osaksi kaupungin virallista rakennusvalvontaprosessia. Kokemusasiantuntijuutta kun ei korvaa oikein mikään, koska kaupunkiympäristö on ihmisiä varten. Vastaavaa yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden ja kaupungin toimijoiden kesken saisi olla vielä enemmänkin”, toteaa kaupungin esteettömyysasiantuntija Sirkku Kiviniitty.

Miten mukaan?

Vammaisneuvosto koostuu vammais- ja potilasjärjestöjen, kaupungin eri tulosalueiden sekä poliittisten luottamushenkilöiden edustajista. Mukana ovat myös kaupunginhallituksen ja Nuorisovaltuuston edustajat sekä vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston neuvottelukunnan edustajat. Varsinainen Vammaisneuvosto kokoontuu noin kerran kuussa.

Tavallisen espoolaisen tie Vammaisneuvostoon käy siis järjestöön liittymisen kautta. Järjestöjä edustavat jäsenet valitaan Vammaisneuvoston neuvottelukunnan vaaleissa. Neuvottelukunta on ikään kuin neuvoston oma valtuusto: sen jäseniä ovat kaikki Espoon vammais- ja potilasjärjestöt. 

”Neuvostossa toimiminen antaa merkitystä oman elämän taisteluille. Miksi en pyrkisi itseni ohella auttamaan myös satoja muita samassa tilanteessa eläviä espoolaisia?”, Hanne Österberg pohtii.

”Pienikin panos riittää. Minun ei tarvitse olla se kaikista taitavin, mutta haluan olla täällä kannattelemassa ja tukemassa heitä, joilla tarmoa riittää vaikka muille jakaa”, selittää Ritva Karhunen.

”Neuvostossa toimii aktiivinen ja motivoitunut joukko ihmisiä”, Kiviniitty kehuu.

Vammaisneuvosto kuvattuna 20.10.2026. Neuvoston kokoukset järjestetään etänä, jotta liikkumisrajoitteistenkin on mahdollisimman helppo osallistua.