Suvisaariston helmi
Pentalan saari on virkistys- ja luonnonsuojeluarvoineen kulttuurin, historian ja luonnon runsaudensarvi: korkeita kallioita, metsää, hiekkaranta, järvi saarineen, soita ja niittyjä sekä museoitu kalastajakylä.
Espoon Suvisaariston suurimpia saaria on 130 hehtaarin kokoinen Pentala, joka avattiin yleisölle vuonna 2018.
Koska Pentala eli pitkään hiljaiseloa, se on säilynyt poikkeuksellisen hyvin luonnontilaisena. Puolet saaresta onkin luonnonsuojelualuetta, joka sijoittuu pääosin saaren keskiosiin.
”Saarella on todellisia luontoarvoja, kuten karut kalliomänniköt ja niiden kulumaton jäkälämatto, harvinaisiksi käyneet luonnontilaiset merenrantaniityt, kosteikot ja nevat”, kertoo Espoon kaupungin ympäristösuunnittelija Katrin Aia.
Erikoisuutena on keskellä saarta Pentalanjärvi saarineen.
Järven rannalle vie 2,3 kilometriä pitkä luontopolku, jonka varrella opastaulut kertovat kiinnostavista saaristoluonnon nähtävyyksistä. Polku on osin vaikeakulkuinen, eikä siksi sovi liikuntaesteisille.
Luontopolkua pitkin pääsee saaren koillispäässä sijaitsevalle Diksandin hiekkarannalle, joka on suojeltu luontotyyppi ja erityisen herkkä kulutukselle.
Luontoarvojen lisäksi saaressa on merkittävä kulttuuriympäristö, vanha kalastajakylä. Museoidun alueen rakennuksissa ja pihapiirissä pääsee tutustumaan entisajan kalastajaelämään.
Pentala on päiväretkikohde, jossa voi viettää kesäpäivän retkeillen, luontoon ja historiaan tutustuen.
Muistathan
- liikkua vain valmiilla poluilla tai luontopolulla, ettei saaren herkkä aluskasvillisuus vahingoitu.
- tuoda roskat luonnosta mukanasi. Jätehuolto toimii vain saaren museoalueella.
- tehdä punkkitarkastuksen retken päätteeksi. Pentalassa, kuten muuallakin saaristossa, on punkkeja.
- Pentalan saaristomuseo avautuu jälleen 1.6.2025.
- Saaristovene liikennöi Pentalaan kesäkuukausina Soukan, Suinonsalmen ja Suomenojan saaristovenelaitureista. Lue lisää saaristoliikenteestä.
Teksti: Minna Saano.
Teksti on julkaistu alun perin Espoo-lehdessä 1/2025. Lue Espoo-lehden muita juttuja.