Pidetään kaikki lapset ja nuoret mukana

  • Espoon kaupunki
15.9.2021 13.06

Suuri osa espoolaisista lapsiperheistä voi hyvin ja on taloudellisesti vakaassa tilanteessa. Yhä useampi espoolaislapsi elää kuitenkin perheessä, joka joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Vuonna 2020 toimeentulotukea sai 12 prosenttia kaikista espoolaisperheistä. Koronatilanne osaltaan syventää eriarvoisuutta perheiden välillä.

Espoossa on vuodesta 2019 alkaen toimeenpantu toimenpideohjelmaa lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Sen tavoitteena on nostaa esille lapsiperheköyhyysilmiötä. Kaupunkitasoisesti halutaan löytää yhteisiä ratkaisuja, joilla kavennetaan espoolaisten hyvinvointieroja ja vahvistetaan yhdenvertaisuutta.

Kasvun ja oppimisen toimialalla tavoitetaan kaikki

Kasvun ja oppimisen toimialan tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle espoolaiselle lapselle eheä kasvun ja opin polku. Opetuksella ja kasvatuksella voidaan vaikuttaa siihen, että tämän päivän lapsista ja nuorista kasvaa hyvinvoivia ja onnellisia tulevaisuuden aikuisia.

Kaikissa kouluissa laaditaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka teemaksi vuosille 2019–2022 on nostettu köyhyydestä johtuvan eriarvoisuuden vähentäminen. Suunnitelman avulla varmistetaan, että tasa-arvoa ja yhdenvertaista kohtelua edistetään kouluissa systemaattisesti.

Tänä syksynä lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa opintonsa aloittaneet ovat ensimmäiset, joita koskee maksuton toinen aste. Lukiossa se tarkoittaa, että esimerkiksi kirjat, tietokone ja ylioppilastutkinnon viiden kokeen suorittaminen on opiskelijalle ilmaista. Uudistus on tärkeä, sillä vähävaraisten perheiden lapsille maksuttomuus antaa mahdollisuuden opiskella ilman pelkoa siitä, riittävätkö rahat kirjoihin ja muihin tarvikkeisiin.

Kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja harrastaa

Koulut ovat tasa-arvoisia kaikille lapsille. Mutta koulupäivän jälkeen koittaa vapaa-aika, jolloin monet asiat näyttäytyvät lapsille hyvin erilaisilta. Perheen vähävaraisuus voi heikentää lapsen osallistumismahdollisuuksia, jos lapsi ei voi viettää vapaa-aikaansa ikätoveriensa tapaan ja yhdessä näiden kanssa.

”Juuri lasten sosiaaliset suhteet näyttäisivät olevan yksi tärkeimmistä lasten köyhyyden ja vähävaraisuuden kokemuksiin liittyvistä asioista. Siksi haluamme, että kaikilla lapsilla olisi mahdollisuuksia osallistua ja harrastaa. Tästä syystä koulujen ja harrastusten avoinna pitäminen on äärimmäisen tärkeää”, kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho sanoo.

Kouluissa kuraattorit ovat voineet parin vuoden ajan ohjata oppilaita SOS-Lapsikylän Unelmista totta -toimintaan. Sen kautta lapselle mahdollistuu maksullisen harrastuksen - kuten ratsastuksen tai jääkiekon - aloittaminen tai jatkaminen. Unelmista totta -verkkosivustolla saatetaan taloudellista tukea tarvitsevat ja harrastustoiminnan mahdollistamisesta kiinnostuneet tahot yhteen.

Tästä syksystä alkaen kokeillaan myös harrastusetsivä-toimintaa. Vapaaehtoinen harrastusetsivä auttaa lapselle mieluisan harrastuksen etsimisessä, ilmoittautumiseen liittyvissä asioissa ja reitin harjoittelemisessa harrastukseen. Harrastusetsivä on osoittautunut tärkeäksi erityisesti niille perheille, joissa vanhemmat eivät puhu suomea, ruotsia tai englantia.

Espoossa on tarjolla runsaasti maksullista harrastustoimintaa muun muassa taiteen perusopetuksena ja seuratoimintana. Kouluilla on myös maksutonta harrastustoimintaa, esimerkiksi WAU- ja JUMPPI-liikuntaryhmiä. Jatkossa halutaan, että kaikille avoimia ja maksuttomia harrastamisen mahdollisuuksia on yhä enemmän. Espoo toteuttaa tästä vuodesta alkaen Espoon harrastuspolkua. Se on osa harrastamisen Suomen mallia, jonka tavoitteena on tarjota peruskoululaisille maksuttomia harrastusmahdollisuuksia omalla koululla tai sen läheisyydessä heti koulupäivän jälkeen.

Lisätietoja

 

Kirjoittanut Terhi Pippuri