Hyvää oloa mielelle ja keholle
Espoon kaupungin maksuton seniorijumppa on suosittua, eikä ihme. Liikunnan riemun lisäksi se tarjoaa yhdessäoloa ja mielen virkeyttä.
Perjantai-aamuna Tapiolan urheiluhallin suureen saliin alkaa kerääntyä väkeä jo hyvissä ajoin ennen seniorijumpan alkua.
Valtaosa osallistujista on naisia, mutta on mukana miehiäkin: Jaakko Autio kertoo havahtuneensa muutama vuosi sitten alaselän kireyteen. Asialle piti tehdä jotain. Hän alkoi käydä seniorijumpassa ja kehonhuollossa yhdessä vaimonsa kanssa.
Liikuntakärpäsen purema Autio harrastaa liikuntaa nykyisin kuusi tuntia viikossa. Hänestä on tärkeää toimia esimerkkinä myös lapsenlapsille liikunnan ilosta ja tärkeydestä.
”Joku taisikin kutsua minua teräsvaariksi”, Autio kertoo tyytyväisenä.
Irja Krooks myöntää pohtineensa eläkkeelle jäädessään, millaista porukkaa seniorijumpissa mahtaa käydä. Hän uskaltautui kuitenkin mukaan ja hämmästyi, miten hyväkuntoisia paljon iäkkäämmätkin olivat.
Nyt Krooks käy seniorijumpassa ja heti sen perään järjestettävällä kehonhuoltotunnilla kahdesti viikossa.
”Mukavinta ovat ihmiset, joihin olen täällä tutustunut. Jos vaikka reissun takia jää joku kerta väliin, huomaan jo kaipaavani jumppaan.”
Ohjaajat saattavat välillä vaihtua, mutta se ei Krooksia haittaa. Eri tavoin tehtävät liikesarjat ja uudet liikkeet kutkuttavat kivasti myös aivonystyröitä.
Reija Mäkipää tykkää ohjatusta liikunnasta ja ammattitaitoisesti vedetyistä tunneista.
”Minä tarvitsen jonkun, joka liikuttaa, sillä yksin en saa jumpattua. Täällä voi kuitenkin tehdä liikkeet oman kuntonsa ja jaksamisensa mukaan.”
Jumppa edistää liikkuvuutta, tasapainoa ja lihaskuntoa. On hyvä saada syke nousemaan ja olla välillä puhki.
Mäkipäälle tärkeää on myös tunne vapaaehtoisuudesta. Jos jumppapäiväksi osuu muita menoja tai jonakin päivänä ei vain jaksa lähteä, se ei haittaa.
Oman kunnon mukaan
Tällä kertaa urheiluhallin saliin on kertynyt viitisenkymmentä jumppaajaa – onpa joskus sadankin raja mennyt rikki.
Ohjaaja Jutta Hentinen aloittaa jumpan lämmittelyliikkeillä, jonka jälkeen otetaan käsipaino mukaan. Välillä huilataan ja juodaan vettä.
”Jos haluat tehdä tehokkaammin, tee liikkeeseen lisäksi kyykky”, ohjaaja opastaa.
Kohta otetaan toinenkin käsipaino mukaan. Ohjaaja muistuttaa, että tarpeen tullen saa levähtää tai jättää toisen painon pois.
Vielä treenataan selkä- ja vatsalihaksia matolla ennen loppuvenyttelyjä.
Valtaosa jää paikoilleen odottamaan kehonhuoltotuntia.
Paikalle saapuu myös tiettävästi ryhmän iäkkäin, Pekka Silventoinen, 91. Hän on siirtynyt seniorijumpasta vähän kevyempään kehonhuoltoon yhdessä vaimonsa kanssa.
”101-vuotiaaksi elänyt äitini ja lyseon innokas liikunnanopettaja saivat minut aikoinaan kiinnostumaan liikunnasta. Harrastan omaksi ilokseni. Kilpaurheilusta en ole piitannut.”
Hänelle jumpissa käyminen on myös sosiaalinen tapahtuma. Samanhenkisten kanssa on kiva jutella vaikka maailmanmenosta.
”Liikunta on paras lääke, mutta siitä saa myös mielen virkeyttä, hyvää mieltä ja kavereita. Kehotan miehiäkin tulemaan rohkeasti mukaan!”
Lue lisää senioriliikunnasta ja tule mukaan: Senioreiden liikunta
Teksti: Marjo Tiirikka
Juttu on alun perin julkaistu Espoo-lehdessä 2/2025. Lue Espoo-lehden muita juttuja.