Espoon keskuksesta rakentuu vilkas ja viihtyisä

Muutaman vuoden päästä Espoon keskus näyttää hyvin erilaiselta kuin nykyään. Uudistuvan katumiljöön, hypermarkettien ja asuntojen lisäksi suunnitelmat lupaavat lisää monipuolisia palveluita sekä ihmisiä.  

Menossa on yksi Espoon keskuksen suurimmista uudistusvaiheista vuosikymmeniin. Jalankulkijoita palvelevat katusuunnitelmat, kivijalkaliikkeet, suuret marketit, sopusointuiset julkisivut ja bussiterminaali viherkattoineen lisäävät jo muutaman vuoden sisällä alueen vetovoimaa.

”Poikkeuksellisen suuren uudistuksen tavoitteena on nostaa Espoon keskus samalle tasolle muiden kaupunkikeskusten kanssa”, kertoo projektinjohtaja Mikko Kivinen.

Espoon keskuksen alueella asuu noin 30 000 ihmistä, mutta se palvelee laajempaa aluetta, esimerkiksi Kirkkonummen asukkaita. Mitä houkuttelevammaksi keskus kehittyy, sitä useammin asioimaan tullaan juuri Espoon keskukseen vaikkapa Leppävaaran tai Matinkylän sijaan.

Tällä hetkellä rakennetaan Citymarketia Espoontorille ja Prismakeskusta entisen S-marketin paikalle Entressen viereen.

Rakennustyömaat muuttavat kulkureittejä ja aiheuttavat poikkeusjärjestelyjä, mutta odottaminen palkitaan aivan lähivuosina.

”Nyt on kova tohina päällä. Rakentaminen näkyy arjessa työmaina ja poikkeusjärjestelyinä, mutta valmistuessaan hankkeet helpottavat liikkumista ja tuovat yhä paremmin monia palveluita espoolaisten ulottuville”, Kivinen sanoo.

Suuret hypermarketit parantavat päivittäiskauppojen tarjontaa ja vetävät alueelle monipuolista liiketoimintaa. Ihmiset löytävät kauppareissuillaan tiensä pienempiin liikkeisiin, ravintoloihin ja kahviloihin sekä muiden palveluiden pariin. 

”Uudistuvaan Espoon keskukseen tavoitellaan erilaisia ja vaihtelevia kulkureittejä sekä aukioita, joiden avulla saadaan luotua kiinnostavaa kävely-ympäristöä. Katutasoon halutaan liiketiloja, palveluita ja radan pohjoispuolelle saatetaan saada jopa asuntoja pienine pihoineen. Pitkiä umpinaisia seinäpintoja pyritään välttämään ja ikkunoita suosimaan”, kertoo aluearkkitehti Outi Reitmaa.

Espoon kaupunkiradan rakentaminen on yksi alueen keskeisimmistä hankkeista. Vuorovälit tihentyvät ja matkat nopeutuvat tuntuvasti.

”Raideliikenne Espoon keskuksen ja Leppävaaran välillä nopeuttaa työmatkaliikennettä jo kahden vuoden päästä”, Kivinen iloitsee.

Uusi bussiterminaali saadaan Espoontorille radan ja kauppakeskuksen väliin, mikä sujuvoittaa junien ja linja-autojen vaihtoyhteyksiä.

Pikanttina yksityiskohtana terminaalin katolle suunnitellaan viherkattoa.

Liikennekeskusta kehitetään myös siten, että radan etelä- ja pohjoispuolien yhteys parantuu. Keskustan halkova junarata on pitkään tuonut suunnitteluun haasteita, joita nyt on pyritty ratkomaan.

”Siltatasolta tulee päästä kulkemaan sujuvasti katutasolle, ja kulun tulisi jatkua luontevasti niin kirkon kuin terveyskeskuksenkin suuntaan. Nämä reitit ja myös esteettömyys halutaan huomioida entistä paremmin”, Reitmaa selittää.

Espoolaiset nostivat Mun Espoo -kyselyssä esiin huolta etenkin asema-alueesta. Siisteys, valvonta ja valaistus ovat tärkeitä keinoja edistää turvallisuutta. 

”Kaupunkisuunnittelun keinoin turvallisuutta voidaan lisätä huolehtimalla, ettei synny suljettuja tai autioita paikkoja, vaan avointa ja aktiivista kaupunkitilaa, jossa ihmiset viihtyvät”, Reitmaa sanoo.

Monipuoliset palvelut lisäävät turvallisuutta, koska ne tuovat alueelle ihmisiä varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan. Kun alueella liikkuu väkeä eri vuorokaudenaikoina, ympäristö koetaan turvallisemmaksi.

Radan pohjoispuoli on ollut pitkään pääasiassa hallinnollinen alue, jossa on kohonnut kolkkoja virastotaloja. Nyt sinne on suunnitteilla erilaisia asuntoja, palveluita ja Espoolaistentalo, jonka on tarkoitus valmistua 2030-luvun alussa.

”Jokivarsi ja kirkkopuiston ympäristö ovat hienoja alueita. Pohjoispuolella halutaan avata näkymiä keskiaikaiselle Espoon tuomiokirkolle ja ohjata kulkijat raitille, joka johtaa Espoonjoen varteen”, Reitmaa toteaa.

Vehreys lisää kaupunkialueiden hyvinvointia monin tavoin. Siksi myös Espoon keskuksen kaavoituksessa varataan tilaa istutuksille, pienille viheralueille ja katujen varsien puustolle. Samasta tilasta kilpailevat kuitenkin myös pysäköinti ja liikennejärjestelyt.

”Liikenne tuo alueelle ihmisiä, mikä lisää elinvoimaa. Kaavoituksessa haetaan tasapainoa esimerkiksi vihreyden ja rakentamisen välillä, joten lopputulos on hyvin usein kompromissi”, Reitmaa mainitsee.

Rakennuksiin on linjattu lämpimiä sävyjä ja luonnollisia materiaaleja, jotka toistavat alueen kulttuurihistorian henkeä. Esimerkkeinä Reitmaa mainitsee murretut punertavat, ruskeat ja kellertävät sävyt sekä puun ja ruostutetun teräksen.

Kaavojen valmistelun yhteydessä järjestetään asukastilaisuuksia, joissa paikalliset voivat vaikuttaa suunnitteluun.

”On hienoa, että Entressen kirjaston tilaisuuksiin on saapunut viime vuosina useita kymmeniä ihmisiä, joilta olemme saaneet arvokasta paikallista näkemystä”, Reitmaa kertoo.

Asukkaiden ajatukset kirjataan ylös ja huomioidaan mahdollisuuksien mukaan sekä suunnittelussa että päätöksenteossa, sillä asukaspalautteet menevät kaavan päätöksenteon yhteydessä kuntapäättäjille nähtäviksi.

Espoon keskuksessa on myös järjestetty turvallisuuskävelyitä, joissa on asukkaiden kanssa pohdittu alueen erilaisten ratkaisujen vaikutusta viihtyvyyteen.

•    1300- ja 1400-luku: Kyläasutusta Södrikissä ja Morbyssä. Alueella puukirkko. 
•    1400-luvun lopussa rakennetaan kivikirkko, nykyinen Espoon tuomiokirkko.
•    1556 Kustaa Vaasa perustaa Espoonkartanon Kuninkaantien varteen.
•    1800-luvun vaihde: Espoon terveyslähde muodikas matkailukohde.
•    1865 Kunnallisasetus: Espoon kunta hoitamaan maallista hallintoa. 
•    1873 Kansakoulu aloittaa toiminnan Lagstadin talossa.
•    1920 Espoon kunnansairaala valmistuu. Myöhemmin nimenä Muuralan sairaala.
•    1933 Uusi kunnantalo, vuonna 1945 kaksikerroksiseksi. Nykyisin musiikkiopistona.
•    1962 Moottoritie Gumbölen ja Munkkiniemen välille.
•    1963 Espoosta tulee kauppala.
•    1971 Kaupungintalo valmistuu Espoon aseman viereen.
•    1972 Espoosta kaupunki.
•    1976 kaupunginosalle nimi Espoon keskus – Esbo centrum.
•    1987 Espoontori avataan.
•    2008 Kauppakeskus Entresse avataan.
•    2023 Espoolaistentalon arkkitehtuurikilpailun voittaa puurakennus.
•    2025 Kaupunkiradan rakentaminen alkaa.

Teksti: Susanna Cygnel

Juttu on alun perin julkaistu Espoo-lehdessä 2/2026. Lue Espoo-lehden muita juttuja.