Espoo ohjaa koko Suomen tulevaisuutta

Artikkeli julkaistu alun perin henkilöstölehti Espressissä 3/2025. Teksti Sanna Jäppinen.

Se, miten Espoo pärjää, vaikuttaa siihen, miten koko Suomi pärjää, sanoo kaupunginjohtaja Kai Mykkänen. Uusi Espoo-tarina eli Espoon strategia vuosille 2025–2029 painottaa lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kaupungin hallittua kasvua.

Espoolla on kansallisesti kokoaan suurempi vastuu lapsista. Meillä sekä syntyvien lasten määrän kasvuennuste että alaikäisten osuus kaupungin väestöstä on maan suurin, kaupunginjohtaja Kai Mykkänen sanoo.

– Siksi koko Suomen tulevaisuus riippuu paljon siitä, miten Espoossa kasvavat lapset ja nuoret pystyvät innostumaan asioista ja löytämään tavan pärjätä elämässä. Ja että osa heistä innostuu niin paljon, että rupeaa innovoimaan asioita ja luomaan uutta yrittäjyyden kautta.

Kain esittämät ajatukset näkyvät selvästi uudessa Espoo-tarinassa eli Espoon strategiassa vuosille 2025–2029. Tarinan pääotsikkokin on ”Lasten ja nuorten pääkaupunki”.

– Yksi keskeinen kysymys siinä onnistummeko vai epäonnistummeko, on se, miten erityisesti äidinkieleltään vieraskieliset lapset saadaan pärjäämään niin, että tämä yhteiskunta ei jakaudu etnisesti voittajiin ja häviäjiin, Kai arvioi.

Toinen Espoo-tarinan keskeinen linjaus liittyy siihen, että Espoo on viime vuosina kasvanut nopeinta tahtia Suomen suurista kaupungeista.

– Nyt otamme pari piirua korjausliikettä. Tavoittelemme hallittua kasvun vauhtia, ja painotamme sitä, että kasvu tarkoittaa myös laadultaan vehreää ja laadukasta kaupunkikuvaa. Espoossa on oltava monipuolisia asuinalueita, jossa on sekä omistus- ja vuokra-asumista ja perheasuntoja ja yksiöitä sopivalla tavalla sekoitettuna, Kai sanoo.

Konkreettisesti korjausliikkeet näkyvät Kain mukaan esimerkiksi siinä, paljonko Espooseen tavoitellaan lähivuosina muuttajia.

– Olemme kasvaneet viime ajat vuodesta riippuen noin 5 000–7 000 ihmisen vuosivauhtia, ja uuden strategian perusote on se, että vauhti voisi hyvinkin olla vaikka puolet tuosta. Silloin myös taloudellisen kestävyyden eli palvelutarpeen kasvun hallinta olisi paremmalla tolalla.

Lokakuussa 2025 kaupunginvaltuustossa hyväksyttyä Espoo-tarinaa on valmisteltu jo keväästä 2024 asti. Espoolaisia on kuultu kotikaupungin kehittämistarpeista monissa yhteyksissä, muun muassa Mun Espoo -kyselyssä.

– Kyselyssä selvästi yleisin toive oli luonnonläheisyys ja vehreys. Ne myös nähdään Espoon arvoina, jotka pitkälti jo toteutuvat – ja siitä ollaan ylpeitä, Kai toteaa.

Kaupunginjohtajan mukaan luonnon ja virkistysalueiden arvostus kulkee tiiviisti käsi kädessä hallitun kasvun kanssa.

– Kun vaikkapa uuden Kiviruukin alueen yleiskaavan osalta parhaillaan mietitään, tuleeko sinne enemmän vai vähemmän asuntoja suhteessa virkistysalueisiin, niin valitaan mieluummin astetta enemmän laatua virkistysalueisiin kuin asuntomäärän maksimointia, hän sanoo.

– Myös strategiassa määritelty tavoite, että jokaisella espoolaisella olisi maksimissaan 300 metriä lähivirkistysalueelle, toteuttaa suoraan Mun Espoo -kyselyssä esiin tulleita toiveita.

Espoon strategia on jo 12 vuoden ajan ollut tarinamuotoinen. Nyt sitä on uudistettu rakenteen osalta.

– Toimeenpanoa ohjaava tiekartta tuodaan enemmän keskiöön, Kai sanoo.

Tiekartassa on valtuustokaudelle strategiassa määritellyt seitsemän päätavoitetta ja niihin liittyvät, tarkemmin auki kirjoitetut alatavoitteet, joista johdetaan suoraan talousarvion tulostavoitteet ja mittarit.

– Eli samalla kun tarinallisuus säilyy taustalla, niin tiekartta on ytimekäs ja luettelomainen, ja talousarvion tulostavoitteet nojautuvat suoraan siihen, eivätkä ne tule ikään kuin tyhjiöstä verrattuna strategiaan.

Kaupungin työntekijät ovat olleet matkan varrella mukana Espoo-tarinan valmistelussa, ja nyt kaupunginjohtaja toivoo, että lopputulos heijastuu arjen työntekoon.

– Toivottavasti Espoo-tarina tarjoaa innostavan syyn sille, miksi työtämme teemme. Toisaalta strategia ei voi olla sama kuin talousarvio tai toimintasuunnitelma, vaan sen pitää Pohjantähtenä näyttää meille suuntaa. Se sitten konkretisoituu meidän jokaisen päivittäisessä tekemisessä ja siinä, mihin asioihin kiinnitämme erityistä huomiota.

Palataan vielä Espoo-tarinan ytimeen: lapsiin ja nuoriin. Valtaosa, neljä viidesosaa, kaupungin 11 000 työntekijästä tekee työtään heidän parissaan, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Kaupunginjohtaja korostaa, että vaikka taloudellinen tilanne ei ole helppo, on kasvun ja oppimisen toimialaan nyt tehtävä panostuksia, jotka oikeasti tukevat strategian linjauksia.

– Haasteet ovat isoja, ja esimerkiksi erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden osuus kasvaa jatkuvasti. Mutta jos vertaa muihin kaupunkeihin, niin meillä kuitenkin on edelleen – ja täytyykin olla – mahdollisuus panostaa kasvuun ja oppimiseen enemmän.

Kain mukaan rajallisista resursseista huolimatta on pyrittävä varmistamaan esimerkiksi yhdeksi päätavoitteeksi määritelty suomen tai ruotsin lukemisen hyvä taso kaikille lapsille.

– Se kuulostaa tavallaan itsestäänselvyydeltä, mutta on tosiasiassa hyvinkin kunnianhimoinen tavoite tänä päivänä.

Kai korostaa, että lasten ja nuorten hyvinvointi ei voi olla vain kasvun ja oppimisen toimialan vastuulla, vaan kyse on sitoutumisesta paljon laajemmin.

– Lasten ja nuorten pärjäämiseen, oireiluun ja mielenterveysongelmiin liittyen tulee paljon palautetta espoolaisilta, ja tähän asiaan vaikuttaminen on nyt koko kaupunkikonsernin tärkein yksittäinen tehtävä.

– Eikä strategiaa tietenkään pystytä toteuttamaan vain kaupungin työntekijöiden voimin, vaan tarvitaan sitä, että espoolaiset perheet kantavat entistä kattavammin oman välttämättömän vastuunsa lasten ja nuorten kasvatuksesta, kaupunginjohtaja toteaa.

• Espoossa jokainen lapsi ja nuori voi onnistua ja yltää parhaimpaansa.
• Hallitusti kasvavan Espoon kaikki kaupunginosat ovat viihtyisiä ja turvallisia.
• Espoo etenee hiilineutraaliksi ja parantaa luonnon tilaa.
• Espoo on paras paikka innovoida, yrittää ja työllistää.
• Espoo onnistuu kansainvälistymisen mahdollisuuksissa ja haasteissa.
• Espoon talous on kestävällä pohjalla.
• Henkilöstö voi hyvin ja hyödyntää kumppanuuksia.

Merja Narvo-Akkola, kasvun ja oppimisen toimialajohtaja. Kasvun ja oppimisen toimiala tavoittaa päivittäin lähes 50 000 espoolaista lasta, nuorta ja heidän huoltajaansa.

”Espoo-tarina nostaa esiin selkeitä painopisteitä”

”Pidän uudessa Espoo-tarinassa erityisesti siitä, että ei yritetä kattaa kaikkea meidän toimintaa, vaan nostetaan esiin keskeiset painopisteet. Arkityö rullaa, ja tiekartan suuntaviivat ohjaavat keskittymään olennaiseen ja tarjoavat hyvän selkänojan. Kasvun ja oppimisen toimialalla painopisteitä ovat esimerkiksi luku- ja kielitaidon vahvistaminen ja se, että mahdollistamme kaikkien lasten ja nuorten yltämisen parhaimpaansa.

Lukutaito-tavoite on laaja: se ei koske vain perusopetusta, vaan koko oppimisen polkua – ja myös vapaa-aikaa. Pienille lapsille pitää lukea, jotta kieli ja lukemisen kokemus tulevat tutuiksi, ja monilla on varhaiskasvatuksessa herkkyysvaihe lukemisen opetteluun. Ja lukutaitoa on monenlaista: pelkän teknisen taidon lisäksi tarvitaan entistä enemmän ymmärtävää lukutaitoa ja esimerkiksi digilukutaitoa.

Olemme päivittäin suoraan tai välillisesti tekemisissä lähes kaikkien kuntalaisten kanssa, eli meillä on tärkeä rooli myös siinä, miten Espoo onnistuu kansainvälistymisessä ja että jokainen tänne muuttava, niin vieraskieliset kuin muutkin, voi tuntea olevansa espoolainen.

Se, että varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstö tekee työtä yhdessä, on ratkaisevaa tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Me hallinnossa olemme tukitoiminto ja mahdollistaja. Uskon, että hyvinvoiva henkilöstö edistää myös lasten hyvinvointia: kun lapsi tai nuori voi hyvin, hän oppii paremmin – ja oppiminen luo lisää hyvinvointia.

Espoo-tarinan valmisteluprosessi oli mielestäni onnistunut ja kaikkia osallistava: siinä liikuttiin jatkuvasti edestakaisin kentän ja päätöksenteon välillä. Uskon, että moni työntekijä kuulee sisällössä oman äänensä, ja ainakin itseäni lopputulema inspiroi kovasti.”

Olli Isotalo, kaupunkiympäristön toimialajohtaja. Kaupunkiympäristön toimiala luo toimivat ja viihtyisät edellytykset asumiselle ja yrittämiselle Espoossa.

”Luontokysymysten merkitys kasvaa jatkuvasti”

”Kaupunkiympäristön näkökulmasta uudessa Espoo-tarinassa on kaksi keskeistä muutosta. Ensimmäinen liittyy luontokysymyksiin, joihin kuuluvat niin ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hiilineutraalius kuin myös lähivirkistysalueiden ja kaupunkivihreän runsaus. Nämä eivät ole meille uusia asioita, mutta niiden merkitys on kasvanut jatkuvasti.

Toinen uusi ja merkittävä strateginen painopiste on kasvun hillintä. Aiemmin on kyllä puhuttu kestävästä kehityksestä ja kasvusta, mutta ei nimenomaan kasvun hillitsemisestä. Se tarkoittaa pyrkimystä tehdä taloudesta kestävämpää ja väestönkasvusta hallitumpaa, jotta kaupunki voi hyvin.

Koska resursseja ei voida merkittävästi lisätä, on keskityttävä tärkeimpiin asioihin: kaikkea ei voi tehdä samanaikaisesti, vaan tehtäviä on asetettava jonoon. Keskittyminen tarkoittaa myös sitä, että vaikka määrällisesti tehdään ehkä vähemmän, laadullisesti on mahdollisuus tehdä paremmin.

Kasvun hillitseminen ei tietenkään tarkoita rakentamisen pysäyttämistä, sillä meillä on kaavavarantoa useammaksi vuodeksi. Uskon, että käytännössä uusi strategia voi selkeyttää työntekoa, kun tekemiseen annetaan tarpeeksi aikaa. Toisaalta nyt tavoitellaan kaavoituksen ja lupaprosessien nopeuttamista, eli ne hankkeet, joita edistetään, etenevät vauhdikkaasti.”

Mervi Heinaro, elinvoimajohtaja. Elinvoiman tulosalue vahvistaa kaupungin elinvoima- ja kilpailukykyä sekä kulttuurin ja liikunnan roolia.

”Tavoitteet ovat aidosti jaettuja – tehdään yhdessä!”

”Teimme vuonna 2024 oman analyysin siitä, miten elinvoiman yksiköiden toimintaa pitäisi muuttuvassa toimintaympäristössä kehittää, ja se työ näkyy myös Espoo-tarinassa. Luulen, että aika monessa yksikössä huomataan nyt, että hei, tuotahan me just pohdittiin!

Espoo-tarinassa on tosi hyvää se, että se on oikeasti tulevaisuusorientoitunut ja tavoitteet ovat aidosti jaettuja. Kaikissa päätavoitteissa on kohtia, joihin myös me voimme tarttua. Esimerkiksi lukutaidon vahvistaminen kirjastoissa on meille tärkeä tehtävä yhdessä kasvun ja oppimisen kanssa.

Strategiassa todetaan nyt ensi kerran selvästi se, että Espoon pitää parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, jotta työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Jokaisessa kohdassa päätöksentekoa pitää miettiä, miten mahdollistetaan uusien työpaikkojen synty.

Espoon monimuotoistuminen on fakta ja toisaalta elinehto. Kun mietitään käytännössä, miten tarjotaan palveluja monella eri kielellä, miten autetaan ihmisiä kotoutumaan paremmin ja kohtaamaan toisiaan, on elinvoiman yksiköillä iso rooli esimerkiksi työllisyydessä ja vapaa-ajan toiminnoissa.

Hienoa, että mukana on myös Innostutaan ja vahvistutaan yhdessä -tavoite. Asioita pitää tehdä yhdessä paitsi kaupungin sisällä ja tiimeinä myös kumppanien ja asukkaiden kanssa. Se on vähän haastavampaa, mutta paras lopputulos saadaan, kun sovitetaan eri näkökulmia yhteen.”