Ensin on paikka, sitten vasta nimi
Matinkylä, Espoonlahti, Suurpelto. Nimet kertovat paikallishistoriasta, alueen ominaisuuksista ja kulttuurista. Mutta miksi Olarissa on Komeetankatu ja Avaruusrata?
”Nimen on ensisijaisesti tarkoitus olla toimiva ja opastava, ei hauska tai oivaltava”, nimistönsuunnittelija Aurora Salmi korostaa.
Tapio on metsän kuningas, ja siksi Tapiolasta löytyy eläimiin ja suomalaiseen tarustoon liittyviä nimiä. Espoonlahdessa nimissä näkyy meren läheisyys ja tuomiokirkon ympäristössä kirkon aihepiiri. Olarissa kuitenkin seikkaillaan ihan eri sfääreissä. Salmelle on tällekin kulttuurihistoriallinen selitys.
”Siellä on ollut tila nimeltä Solberga, ja siitä ovat peräisin aurinkoon ja avaruuteen liittyvät nimet”, hän kertoo.
Kun avaa silmänsä, nimiä on joka paikassa: katuja, puistoja, rakennuksia, kaupallisia tuotteita ja julkisia palveluita – kaikki, minkä haluamme yksilöidä, tarvitsee nimen.
Salmi on työskennellyt Espoon kaupungilla kolme vuotta ja on toinen kahdesta nimistönsuunnittelijasta Espoon nimistöryhmässä. Hän tekee tiivistä yhteistyötä kollegansa Sami Suvirannan kanssa.
Tilkkutäkkityötä
”En voi ottaa kunniaa minkään olemassa olevan alueen nimistöstä, koska isojen alueiden kaavoitushankkeet saattavat kestää vuosikausia. Kyseessä on hitaat yhteistyöprosessit”, Salmi kertoo.
Kaavoissa käytettyjen nimien lisäksi ryhmältä pyydetään kannanottoja esimerkiksi koulujen ja pysäkkien nimistä.
Kun vanhalle alueelle rakennetaan uusi katu, se tarvitsee uuden nimen.
”Kampeamme aiheen historiasta ja hyödynnämme jo olemassa olevaa sekä paikallisten käyttämää nimistöä”, Salmi kuvailee prosessia.
Aikaansa sidotut nimet
Geologintie sai vastikään nimensä asemakaavaan Otaniemessä, jossa on jo kauan ollut tutkimuslaitosten ammattinimikkeiden mukaan nimettyjä katuja, kuten Kivimiehentie ja Betonimiehenkuja. Alueen kokoojakatuna on Miestentie.
”Lähtökohta on se, että nimeä ei käännetä, vaan se suunnitellaan samaan aikaan sekä suomeksi ja ruotsiksi. Suorana käännöksenä miesten tie voisi olla ruotsiksi männens väg, mutta kadunnimen tarkoituksena on yhdistää lähinimiä. Kun nimi Miestentie – Karlfolksvägen sisältää sanat mies ja karl, se viittaa naapurikatuun, joka on Kivimiehentie – Stenkarlsvägen.”
Kaksikielisyys avaa tarinoita
Otaniemen toisella laidalla Sähkömiehentie – Strömkarlsvägen on teekkarimainen sanaleikki yli 50 vuoden takaa.
Sähkömies kuuluu luontevasti tekniikan ammatteihin, mutta ruotsinkielisen nimen ström-sanassa virtaa sähkövirran lisäksi sekä paikalla olleen Virtauslaboratorion aineita että raikasta jokivettä, sillä strömkarl on kansanuskomuksen mukaan joenhaltija.
Strömkarlin kaveriksi on vuonna 2018 nimetty Otaniemen rannassa kulkeva Vedenemonreitti – Strömfrustråket. ”Joskus nimien tarinat ja yhteydet paljastuvat vasta, kun niitä tarkastellaan molemmilla kielillä”, Salmi sanoo.
Teksti: Nora Gullmets. Videon kuvaus ja editointi: Tero Ikäheimonen.
Teksti on julkaistu alun perin Espoo-lehdessä 3/2024. Lue Espoo-lehden muita juttuja.
Löydät lisätietoja ja tarinoita Espoon nimistön taustoista verkkosivuiltamme.