Nimistö

Espoon nimet kertovat tarinoita Espoosta ja sen asukkaista.

Osoitejärjestelmämme perustuu nimistöön.

Espoon nimistö

Espoon nimet kertovat tarinoita Espoosta ja sen asukkaista. Sellaisetkin kylät ja talot, joita ei enää ole, auttavat nimiensä avulla yhä liikkumaan Espoossa. Ryhmänimet eli aihepiirinimet ilmentävät alueen ominaisimpia piirteitä. Muistonimistä puolestaan löytyvät paikallisessa yhteisössä mieleen jääneet asukkaat. 

Tunnemme Espoon ja sen paikat nimistön avulla

Sopivasti joukosta erottuva ja käytössä toimiva osoite on osa asukkaiden arkea. Luonteva nimi on toimivin. Nimistönsuunnittelun tavoitteena onkin kiinnittää nimi itse paikkaan ja sen perinteeseen. Näin rakennamme omaleimaista kaupunkiympäristöä ja samalla säilytämme espoolaisten käytössä syntynyttä vanhaa paikannimistöä. 

Kaupunginosaa tarkempaan alueiden hahmotukseen tarvitaan osa-alueiden nimiä. Esimerkiksi Muuralan kaupunginosaan kuuluu Mikkelän osa-alue. Vielä pienempiä osa-alueita ovat niin sanotut suurkorttelit, kuten Mikkelänkallio

Kaupunginosien ja muiden alueiden nimiä on saatu kylännimistä ja talonnimistä ja muista tärkeistä paikannimistä. Näin nimien sisältämä kulttuuriperintö säilyy ympäristön muuttuessakin. Muuralan kaupunginosa on saanut nimensä Morbyn kylän mukaan, ja Mikkelän osa-alueen nimen taustalla on talonnimi Mickels

  • Espoon nimien tarinoita
    Espoon nimien tarinoita on koottu espoo.fi-sivustolle. Käy katsomassa, mistä nimet sinun kotikulmillasi ovat lähtöisin. Sivustoa päivitetään vähitellen yhä kattavammaksi.
  • Espoon kaupunginosat ja osa-alueet
    Espoo jakautuu seitsemään suuralueeseen ja 56 kaupunginosaan, jotka taas jakautuvat edelleen osa-alueisiin.
  • Luettelo Espoon kadunnimistä
    Espoossa on käytössä kaikkiaan 3242 kadunnimeä. Nimet on poimittu Espoon kaupungin nimirekisteristä kesäkuussa 2022.
  • Espoon baanojen nimet
    Espooseen rakennetaan baanaverkkoa, joka yhdistää Espoon kaupunkikeskukset
    toisiinsa ja naapurikaupunkeihin. Baanannimistä on hyötyä varsinkin pyöräilyn opastuksessa ja reitinvalinnassa.

Nimistönsuunnittelu

Espoossa tarvitaan jatkuvasti nimiä uusille paikoille, kuten kaduille, toreille, puistoille ja jalankulkuteille. Muita nimistönsuunnittelun kohteita ovat alueet ja julkiset rakennukset, kuten koulut ja päiväkodit, sekä esimerkiksi bussipysäkit.  

Nimistönsuunnittelun tavoitteena on vaalia vanhaa nimistöämme ja samalla luoda uutta, paikantavaa ja omaleimaista kaupunkinimistöä. Pääkaupunkiseudulla on erityisen tärkeää ottaa nimistönsuunnittelussa huomioon myös lähikuntien nimistö, jotta sekaannuksilta vältyttäisiin. Nimistö on siten tärkeä osa kaupunkikuvaa. Myös osoitejärjestelmämme perustuu nimistöön. Voimme paikantaa kohteen nimien avulla niin, että esimerkiksi hälytysajoneuvo löytää tiensä helposti perille.

Espoossa nimistönsuunnittelusta, -huollosta ja -tutkimuksesta vastaa kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä. Paikannimiä suunnitellaan systemaattisesti osana asemakaavoitusta ja muuta kaupunkisuunnittelua. 

Näkökulmia nimistöön 

Kaupunkinimistöön kuuluvat katujen, puistojen ja nimet, vesistöjen ja muiden perinteisten paikkojen nimet sekä myös kaupalliset nimet ja epäviralliset nimet. Etenkin epävirallisten ja slanginimien osalta kaupunkilaiset ovat korvaamattomia tietolähteitä nimistöntutkijoille. 

Nimiä voi tutkia monelta eri kannalta, ja Espoon paikannimistä on kirjoitettu paljon julkaisuja ja artikkeleita. 

Mistä nimien aineksia?

Espoon nimistönsuunnittelun pääperiaatteena on hyödyntää uudisnimistössä mahdollisimman paljon vanhaa, käytössä olevaa ja ollutta nimistöä. Nimistösuunnitelman perustana ovat mahdollisimman kattavat tiedot alueen tähänastisesta nimistöstä. Perinnäistä nimistöä ovat vesistönimet, maastonimet, asutusnimet ja viljelysnimet. Kaupunkinimistöä ovat kadunnimien lisäksi esimerkiksi alueennimet ja rakennusten nimet – sekä viralliset että epäviralliset. Ne kaikki voivat olla hyödyksi nimistön suunnittelussa. 

Vanhoja nimiä voidaan siirtää uuteen käyttöön ja uusien asukkaiden tietoisuuteen kaavanimistön kautta. Myös alueen historia ja aiemmat, nykyiset ja tulevat ominaispiirteet on hyvä tuntea. Niistä ammentava nimistö luo alueelle identiteettiä ja vahvistaa asukkaiden juuria. Suomenkieliset ja ruotsinkieliset kaavanimet suunnitellaan yhtä aikaa. − Perinnäinen nimistö ei kuitenkaan riitä kaikkiin uusiin tarpeisiin, ja on käytettävä myös muita nimeämistapoja. 

Aihe sitoo nimen paikkaan

Ryhmänimet ovat suunniteltuja paikannimiä, jotka muodostavat tiettyyn teemaan liittyvän nimistökokonaisuuden. Samaan aihepiiriin kuuluvat, lähekkäin sijaitsevien paikkojen nimet kuuluvat samaan rypääseen. Hyvin suunnitellut ryhmänimet paikantuvat tehokkaasti: omaleimainen aihepiiri paikantaa ne esimerkiksi tiettyyn kaupunginosaan. Ryhmänimiä kutsutaan myös teemanimiksi tai aihepiirinimiksi. 

Espoossa ryhmänimet eivät koskaan ole pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Niiden innoittajana on jokin paikkaan liittyvä asia, kuten vanha paikannimi, jokin paikan ominaispiirre tai paikan historia. Esimerkiksi Olarin avaruusaiheiset paikannimet saattavat vaikuttaa kovinkin lennokkailta, mutta itse asiassa niiden taustalla on Solberga-niminen tila. Tämä aihepiirin valinta on ainakin tehnyt alueen nimistöstä hyvin omaleimaisen ja helposti paikannettavan. 

Kuka voi saada muistonimen?

Muistonimet ovat suunniteltuja paikannimiä, jotka on annettu tyypillisimmin jonkun henkilön muistoksi. Nimi voidaan antaa vaikkapa kadulle, polulle, aukiolle tai puistolle. 

Espoossa muistonimen on saanut reilut sata henkilöä tai sukua. Miehillä on enemmän nimikkopaikkoja, mutta naisten osuus on kasvanut. 

Perusperiaate on, että muistonimi voidaan antaa henkilölle vasta tämän kuoleman jälkeen, ja henkilöllä on oltava selkeä kytkös alueeseen, jossa nimettävä paikka sijaitsee. 

Muistonimenkin täytyy olla toimiva ja turvallinen käytännön tilanteissa, esimerkiksi osoitteena. Ensisijaisesti suositaan etu- ja sukunimen sisältäviä nimiä. Toisaalta kovin pitkä tai muuten hankalasti käytettävä nimi saattaa olla jopa turvallisuusriski hälytystilanteessa. Nimen pitää myös erottua toisista Espoon tai lähikuntien nimistä. 

Erityisesti muistonimien suhteen on hyvä pitää mielessä yksi nimistönsuunnittelun perusajatuksista: paikalle etsitään nimeä, ei nimelle paikkaa. 

Kirjoja ja julkaisuja

    Kylä-Espoo
    Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema, 2008
    Toim. Kaija Mallat, Sami Suviranta, Ulla Koistinen, Reima T. A. Luoto

    Byarna i Esbo
    De gamla bebyggelsenamnen och bylandskapet 2010
    Red. Kaija Mallat, Sami Suviranta, Ulla Koistinen, Reima T. A. Luoto

     

    Saaristo-Espoo
    Nimistöä, luontoa, historiaa ja tulevaisuutta, 1996
    Toim. Sirkka Paikkala

    Skärgårds-Esbo
    Namnskick, natur, historia och framtid, 1997
    Red. Sirkka Paikkala

     

    Järvi-Espoo
    Vesistönimet, luontoa, historiaa ja tulevaisuutta, 1992
    Toim. Sirkka Paikkala

    Insjö-Esbo
    Dess vattennamn, natur, historia och framtid, 1993
    Red. Sirkka Paikkala

     

    Kuninkaantie – Kungsvägen
    Tien kulku ja vaiheet Espoossa – Vägens sträckning och öden i Esbo
    Toinen painos 1989 (ensimmäinen painos 1987)
    Artikkelien kirjoittajat: Sirkka Paikkala, Marja-Leena Ikkala, Kaija Mallat

     

Nimistöämme suunnittelevat

Kaija Mallat

nimistönsuunnittelija, asemakaavoitus043 825 5415Tekniikantie 15, Otaniemi

Sami Suviranta

nimistönsuunnittelija043 825 1952Tekniikantie 15, Otaniemi

Aurora Salmi

nimistönsuunnittelija, asemakaavoitus040 636 9675Tekniikantie 15, Otaniemi
Koko Espoo