Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2027: Menojen kasvu tasapainotetaan ja samalla panostetaan oppimiseen
Espoon vuoden 2027 talousarvioesityksessä toimintamenot kasvavat noin 40 miljoonaa euroa vuoden 2026 ennusteesta. Lisärahoitus painottuu etenkin kasvatukseen ja oppimiseen sekä työllisyyspalveluihin. Samalla kaupunki vähentää velanottotarvettaan säästöillä, investointien siirroilla ja muilla tasapainottamistoimilla. Esitys pysyy valtuuston hyväksymässä menokehyksessä.
Kaupungin toimintamenot ovat esityksessä noin 1,53 miljardia euroa, mikä on 2,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2026 ennusteessa. Talousarvioesitystä ohjaavat Espoo-tarina sekä tavoite pysäyttää asukaskohtaisen velkamäärän kasvu ja palauttaa se vuoden 2025 lopun tasolle vuoden 2029 loppuun mennessä.
Talouden näkymiin liittyy edelleen epävarmuutta. Muun muassa verotulojen ja maanmyyntitulojen arvioidaan jäävän aiemmin ennakoitua pienemmiksi. Molemmat riippuvat voimakkaasti Suomen taloustilanteesta, jonka kehitys vaikuttaa myös kaupungin tasapainotustavoitteiden saavuttamiseen.
– Talousarvioesitys taittaa asukaskohtaisen velan kasvun, mikä vaatii vaikeita valintoja ja säästöjä myös henkilöstökuluissa. Onneksi pystymme lasten ja nuorten pääkaupunkina samalla panostamaan lisää erityisesti oppimiseen, kaupunginjohtaja Kai Mykkänen sanoo.
Lisärahoitusta lasten ja nuorten palveluihin sekä työllisyyteen
Kasvatuksen ja koulutuksen toimintamenot kasvavat noin 14,2 miljoonaa euroa vuoden 2026 ennusteesta. Rahoitusta lisätään muun muassa oppilasrakenteen muutoksiin, lukiopaikkoihin ja lukutaidon vahvistamiseen.
Varhaiskasvatuksen palveluseteli-päiväkotien perheille kohdistuva 50 euron kuukausittainen lisämaksu lasta kohden esitetään poistettavaksi. Muutos keventäisi palveluseteliä käyttävien perheiden maksuja ja maksaisi kaupungille noin 1,4 miljoonaa euroa.
Työllisyyspalvelujen menot kasvavat noin 7,9 miljoonaa euroa muutetusta vuoden 2026 käyttösuunnitelmasta. Kasvu liittyy työttömyysetuuksiin, koulutuksiin, valmennuksiin ja taloudellisiin tukiin.
Kaikkien palvelujen rahoitus ei kasva. Kulttuurin menoja vähennetään noin miljoonalla eurolla henkilöstö-, tila- ja palvelukustannuksista.
Velanottotarvetta vähennetään säästöillä ja investointien ajoituksia tarkennetaan
Vuosien 2027–2029 talouskehyksessä tavoitteena on vähentää velanottotarvetta yhteensä noin 222 miljoonaa euroa. Pysyvänä muutoksena tavoitellaan noin 68 miljoonan euron vuosittaista vähennystä velanottotarpeeseen.
Noin 28 miljoonan euron investoinnit siirtyvät vuosilta 2026–2029 myöhemmäksi hankkeiden aikataulumuutosten vuoksi. Esimerkiksi Niipperin päiväkodin toteutus siirtyy kolmella vuodella, Olarin kahden päiväkodin kahdella sekä Laurinlahden koulun ja päiväkodin ja Kurttilan koulun vuodella.
Henkilöstökuluista tavoitellaan noin 7,3 miljoonan euron säästöä vuonna 2027 ja noin 9,7 miljoonan euron säästöä vuoteen 2029 mennessä. Syksyn 2026 yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen irtisanomisperusteisten toimenpiteiden arvioidaan koskevan 80 henkilöä. Lisäksi 60 tehtävää lakkaisi vuoteen 2029 mennessä eläköitymisten, määräaikaisuuksien päättymisten ja avoimien virkojen lakkauttamisen kautta. Irtisanottavien määrä voi vielä pienentyä, jos muuta työtä voidaan tarjota. Samalla organisaatiota kehitetään palvelemaan espoolaisia paremmin.
– Muutosten keskellä tarvitsemme hyvää johtamista, vuoropuhelua ja yhteistyötä. Henkilöstö on kaupungin tärkein voimavara, ja haluamme huolehtia sen jaksamisesta vaikeassa tilanteessa, Mykkänen toteaa.
Tuloveroprosentti säilyy ennallaan
Tuloveroprosentti säilyy esityksessä 5,3 prosentissa. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa esitetään korotettavaksi 4,43 prosentista 5,00 prosenttiin.
Valtuusto päättää vuoden 2027 talousarviosta 3.12.2026 kello 16 alkavassa kokouksessaan.