HSY:n selvitys: Espoon metsät sitovat yli 100 000 tonnia hiiltä vuodessa

Espoon metsät sitovat vuosittain merkittävän määrän hiilidioksidia ilmakehästä, kertoo HSY:n tuore hiilitaseselvitys. Selvityksen mukaan kaupungin metsät ja muu kasvillisuus toimivat hiilinieluna, joka sitoo hiiltä noin 113 000 tonnia vuodessa.
HSY:n hiilitaseselvityksessä tarkasteltiin maankäyttösektorin, eli alueen maankäytön ja kasvillisuuden kuten metsien, peltojen, viheralueiden, kosteikkojen ja pihojen kykyä sitoa ja vapauttaa hiiltä.
Espoossa hiilinielut painottuvat metsäisille alueille. Esimerkiksi Pohjois-Espoon laajat metsäalueet ja Espoon keskuspuisto ovat voimakkaita hiilinieluja. Myös rakennetun ympäristön viherrakenne eli puistot ja pihat toimivat hiilinieluina.
Hiilipäästöjä taas syntyy viljelysmaista, erityisesti turvemaapelloista, mutta myös ojitetuista turvemaametsistä. Lisäksi viheralueiden muuttaminen rakennetuksi ympäristöksi heikentää hiilinielua.
”Vaikka Espoolla on pääkaupunkiseudun suurimmat hiilinielut, kaupungin kasvu jatkuu. Siksi suuntaamme rakentamista erityisesti olemassa oleville alueille, keskustoihin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Näin pyrimme hillitsemään päästöjä ja turvaamaan hiilinielujen säilymistä”, kertoo Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo.
Selvityksestä aiempaa realistisempaa tietoa maankäytön suunnitteluun
Nyt valmistunut selvitys on ensimmäinen näin tarkka paikkatietoon perustuva arvio koko Espoon hiilitaseesta. Aiempiin pääkaupunkiseudun hiilinielulaskelmiin verrattuna siinä huomioidaan maankäytön muutokset, hyödynnetään ajantasaisia kasvumalleja ja sovelletaan kansallisen maankäyttösektorin kasvihuonekaasujen laskennan periaatteita.
Selvitys antaa aiempaa realistisemman kuvan siitä, missä hiiltä sitoutuu ja missä sitä vapautuu. Samalla se tarjoaa uutta, hyödyllistä tietoa maankäytön suunnittelun tueksi.
“Selvityksen avulla pystymme tarkastelemaan hiilitaseen muutoksia aluekohtaisesti. Tämä auttaa suunnittelemaan maankäyttöä siten, että rakentamisen vaikutuksia hiilinieluihin voidaan vähentää”, kertoo Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen suunnittelupäällikkö Paula Kuusisto-Hjort.
Hiilinielut ovat vain osa kokonaisuutta
Koko pääkaupunkiseudulla hiilinielut kattavat vain pienen osan alueella syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä, ja myös Espoossa niiden vaikutus jää rajalliseksi suhteessa kaupungin kokonaispäästöihin. HSY:n selvityksen mukaan luonnon hiilinielut sitoivat vuonna 2024 noin 15,9 prosenttia Espoon vuoden 2024 kasvihuonekaasupäästöistä.
Espoo on Hiilineutraali Espoo 2030 -tavoitteessaan linjannut, että päästövähennysten jälkeen jäljelle jäävät loput 20 prosenttia ilmastopäästöistä eli 212 000 tonnia sitoutuisi hiilinieluihin tai kumottaisiin muilla keinoin. Tällä hetkellä Espoon hiilinielu on vain noin puolet siitä tasosta, jota tarvitaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Hiilineutraaliustavoitteeseen pääseminen edellyttääkin lisätoimia päästöjen vähentämisen vauhdittamiseksi.
“Hiilinielut ovat tärkeä osa kokonaisuutta, mutta ne eivät korvaa päästövähennyksiä. Selvitys antaa hyvän tilannekuvan Espoon hiilivarastoista ja -nieluista. Tämä tieto on arvokasta, kun teemme Hiilineutraali Espoo -tiekartan puolivälitarkastelua ja arvioimme ilmastotoimien riittävyyttä”, kertoo Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo.
Päivitetty Hiilineutraali Espoo -tiekartta ja esitys lisätoimenpiteistä päästöjen vähentämiseksi tuodaan kaupunginhallitukselle 31.8.2026 ja kaupunginvaltuustolle syksyn aikana.