Espoolaistentalon suunnitelmia on päivitetty – Valtuustotalo voi säilyä sen rinnalla nykyisessä käytössään
Kaupunginhallitus sai eilen maanantaina kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalolta ja projektinjohtaja Mikko Kiviseltä selostuksen Espoon keskukseen suunnitellusta Espoolaistentalosta. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Espoolaistentalon tarveselvityksen joulukuussa 2021, mutta suunnitelmiin on tehty muutoksia, joten päivitetty tarveselvitys täytyy tuoda kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.
Päivitetyssä luonnoksessa Espoolaistentalosta on jätetty pois monitoimisali, joka olisi tullut muun muassa valtuuston käyttöön. Valtuustotalon on tarkoitus säilyä edelleen valtuuston käytössä.
“Arviomme mukaan ei ole riittäviä perusteita purkaa Valtuustotaloa eikä sille ole löytynyt korvaavaa käyttöä, joten Valtuustotalo on järkevintä säilyttää nykyisessä käytössään. Vuonna 1979 valmistunut Valtuustotalo edustakoon aikansa julkista rakentamista samalla, kun koko radan ja Espoon tuomiokirkon välinen alue menee muutoin laajasti uusiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana”, kaupunginjohtaja Kai Mykkänen sanoo.
Espoon hallinto ja asukkaiden kokoontumistiloja saman katon alle
Espoolaistentalon päätehtävä on koota vanhan kaupungintalon purkamisen jäljiltä hajalleen ajautuneet Espoon johtamisen, hallinnon ja tukipalveluiden toimijat yhteen. Päivitetyn suunnitelman toimistotilojen mitoituksessa läsnätyön osuus on nostettu 60 prosenttiin työajasta aiemmasta 40 prosentin oletuksesta. Kyseessä on arvio viikoittaisesta lähityön määrästä.
“Ihmisten on päästävä kohtaamaan riittävästi luottamuksen synnyttämiseksi ja ylläpitämiseksi, vaikka moni työskentelee välillä kotoakin. Siksi työpisteitä täytyy olla kohtuullisesti ja toivottavasti uusi monipuolinen pääkonttori houkuttelee muutenkin vaihtamaan ajatuksia kollegoiden ja kuntalaistenkin kanssa”, Mykkänen kuvailee.
Päivitysten jälkeen Espoolaistentalon koko on pienentynyt ja esimerkiksi ravintola- ja aulatiloja on pienennetty alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Espoolaistentalon kustannusarvio on keventynyt. Hankkeen lähtökohtana on, että se säästää itsensä takaisin, kun nykyisistä kalliimmista vuokratiloista luovutaan. Tämä ehto on suunnitelman avulla toteutumassa.
Kahteen alimpaan kerrokseen tulee yhteiskäyttöisiä tiloja, ravintola ja mahdollisesti pientä liiketilaa. Yläkerroksiin tulee toimistotilaa Espoon kaupungille. Työtilat tukevat henkilöstön ja eri osastojen kohtaamisia. Tällä hetkellä kaupungin hallinnon tilat sijaitsevat Espoon keskuksessa, Otaniemessä ja Karaportissa.
“Asukkaiden käyttöön ja kohtaamisiin tulee uutena ennen kaikkea palvelutori ja eräänlainen agora eli kokoontumistila keskustelutilaisuuksia varten. Eräiden palvelujen saatavuus selkeytyy ja asioiden hoito onnistuu yhdessä paikassa”, sanoo Mykkänen.
Espoolaistentalon tilat noin 1 450 työntekijälle toteutetaan monitilatoimistona.
Puurunkoisen rakennuksen julkisivu on kierrätettyä alumiinia
Rakennuksesta tulee puurunkoinen. Päivitetyssä suunnitelmassa julkisivu on kierrätettyä alumiinia puun sijaan. Tähän on päädytty sen vuoksi, että puujulkisivu vaatisi huomattavasti enemmän ja tiheämpää huoltoa kuin alumiinijulkisivu.
Rakennuksen alustava kustannusarvio on noin 84,6 miljoonaa euroa. Hanketta ei toteuteta kaupungin omana investointina, vaan kumppanuushankkeena, kuten esimerkiksi vuokra- tai elinkaarikohteena. Kaupunki vuokraa tilat rakennuksesta.
Yksiköiden ja palveluiden kokoaminen yhteen paikkaan pienentää kaupungin vuokraaman ja omistaman toimitilan pinta-alaa ja kustannuksia. Vuokrakuluista kertyy säästöjä noin viisi miljoonaa euroa vuodessa.
Rakentaminen voisi alkaa 2029
Espoolaistentalo parantaa Espoon keskuksen palvelutarjontaa ja elinvoimaa sekä jatkaa alueen historiallista roolia Espoon hallinnollisena keskuksena. Aseman seutua kehitetään kokonaisuutena ja Espoolaistentalon ympäristöön kaavoitetaan asuntoja lähes 600 asukkaalle sekä toimistotilaa, mikä parantaa alueen yritysten toimintaedellytyksiä.
Tavoitteena on, että Espoolaistentalon rakentaminen alkaisi vuonna 2029 ja se olisi valmis vuonna 2031. Päivitetyn tarveselvityksen hyväksymisen jälkeen laaditaan hankesuunnitelma, joka menee kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.