Kaupunki- ja kuntapalvelututkimus: Espoossa viihdytään – kuntalaiset ovat kunnan tarjoamiin palveluihin entistä tyytyväisempiä

Ensimmäistä kertaa merkittävä osa tutkimukseen vastaajista on vieraskielisiä. Vieraskielisyys on tutkimuksessa määritelty sen mukaan, että vastaajat ovat valinneet kyselyssä jonkin muun kuin suomen tai ruotsin äidinkielekseen.

Tulokset kertovat, että kuntalaiset ovat palveluiden tasoon entistä tyytyväisempiä. Pääosin kokonaistulosten nousu johtuu siitä, että vieraskieliset vastaajat ovat antaneet kotimaankielisiä vastaajia parempia arvosanoja kunnan tarjoamista palveluista. Kuitenkin myös kotimaankielisten antamat arviot palveluista parantuivat jonkin verran edellisvuoteen verrattuna.

Kuntalaiset ovat tutkimuksen mukaan kaikkein tyytyväisimpiä Espoon kaupungin tarjoamiin kirjastopalveluihin sekä ulkoiluun ja liikuntaan liittyviin palveluihin. Kuntalaiset antavat erittäin hyviä arvosanoja myös seuraaville: ilmanlaatu, kierrätystoiminta, asuinalueen turvallisuus, lasten leikkipaikat, jätehuolto, liikenneturvallisuus autoilijan kannalta sekä puistojen ja viheralueiden hoito.

Heikoimmat arvosanat kuntalaiset antavat päihde- ja väkivaltaongelmien ehkäisylle, syrjäytymisen estämiselle sekä pientalotontin saannille.

Jos verrataan tutkimustuloksia edellisvuoden vastaavaan tutkimukseen, seuraavat palvelut ovat nousseet arvioissa eniten: väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistäminen, tiedottaminen kunnan palveluista, katujen ja teiden hoito sekä kunnan virastojen asiakaspalvelu yleensä.

Vastaavasti palveluiden taso edellisvuoteen nähden on heikentynyt eniten seuraavissa palveluissa: yritystoiminnan edistäminen, työllisyyspalvelut sekä asuntojen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittelu.

Palvelujen laadun lisäksi kuntapalvelututkimuksessa kartoitetaan vastaajien käsityksiä elämänlaadusta, taloudellisesta tilanteesta sekä julkisella paikalla kohdatuista turvallisuuden tunnetta heikentävistä tapahtumista.

Elämänlaatunsa melko tai erittäin hyväksi kokee 77 % espoolaisista. Tapiolassa asuvien elämänlaatu on tulosten kärkeä, sillä alueella asuvista vastaajista 85 % kokee elämänlaatunsa hyväksi. Muutoin kokemus elämänlaadusta on Espoossa eri asuinalueiden välillä tasainen.

Tutkimustulosten mukaan huonoksi tai melko huonoksi elämänlaatunsa kokee joka kymmenes espoolainen. Kotimaankielisten ja vieraskielisten vastaajien välillä erot ovat hyvin maltilliset.

Lähes puolet espoolaisista kokee taloudellisen toimeentulonsa erinomaiseksi tai melko mukavaksi. Tapiolalaiset pitävät kärkeä, sillä alueen asukkaista yli puolet kertoo tulevansa toimeen vähintään melko mukavasti. Espoonlahden, Leppävaaran ja Olari-Matinkylän asuinalueilla vastaavasti alle puolet kuntalaisista kokee samoin. Matalin osuus melko erinomaisesti tai melko mukavasti toimeentulevista asukkaista on Espoon keskuksen alueella.

Lähes kolmannes kuntalaisista kokee pärjäävänsä, jos kuluttaa arjessaan harkiten. Vastaavasti lähes neljäsosa espoolaisista joutuu arjessaan ajoittain tinkimään menoistaan ja joka kymmenes joutuu tinkimään lähes kaikesta.

Espoolaiset ovat kokeneet turvallisuuden tunnetta heikentäviä tapahtumia hieman harvemmin kuin edellisvuonna. Tutkimustulosten mukaan rasismia on asuinalueensa julkisella paikalla kohdannut joka viides espoolainen. Espoossa asuvista henkilöistä, jotka puhuvat muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään, vajaa kolmannes on kohdannut arjessaan rasismia ja noin kuudennes kertoo rasismin kohdistuneen itseensä. Vastaavasti kotimaankielisistä rasismia on kohdannut lähes joka viides espoolainen.

Väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua on kohdannut joka seitsemäs kuntalainen. Seksuaalista ahdistelua on kohdannut 6 prosenttia espoolaisista.

Yleistä palvelutyytyväisyyttä on mitattu vuosien mittaan kahdella eri tavalla: laajalla asuinkuntaindeksillä sekä kokonaisarvosanalla. Viimeisimmässä tutkimuksessa on mukana myös NPS-suositteluindeksi. Espoon NPS-lukua, 21, voidaan yleisesti pitää hyvänä, vaikka kattavaa vertailutietoa ei olekaan saatavilla.

Laajaan asuinkuntaindeksiin lasketaan mukaan kaikkien kysyttyjen palvelujen saamat arviot, jolloin saadaan palvelujen keskiarvo. Lisäksi eri palveluosa-alueita on painotettu antamalla peruskoululle ja varhaiskasvatukselle muita osa-alueita enemmän merkitystä.

Laajan asuinkuntaindeksin arvo on parantunut edellisvuodesta. Kaikkien vastaajien indeksin arvo on 3,83, kun vastaava luku edellisvuoden tutkimuksessa on ollut 3,71. Vieraskielisillä vastaajilla indeksin arvo on 4,13 ja kotimaankielisillä 3,73. Korkeimmat arviot ovat kuntalaisilla, jotka asuvat Tapiolassa ja Matinkylä-Olarissa. Heikommat arviot on puolestaan saatu Leppävaarasta ja Espoon keskuksen alueelta.

Espoon kaupungin palveluiden kokonaisarvosanan keskiarvo on myös noussut. Viimeisimmässä tutkimuksessa Espoon keskiarvo on 7,98, kun se vuotta aiemmin on ollut 7,73. Keskiarvoa mitataan asteikolla 4–10. Nousua selittää ennen kaikkea vieraskieliset vastaajat, joiden antama keskiarvo on 8,28. Kuitenkin myös kotimaankielisten keskiarvo 7,88 on edellisvuoden tuloksia parempi. Kaikista vastaajista arvosanan 9 tai 10 antoi kaikkiaan 36 prosenttia kuntalaisista.

Tutkimuksen taustatieto

Kaupunki- ja kuntapalvelututkimus toteutetaan vuosittain. Marras-joulukuussa kuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 1835 espoolaista, joista 379 oli vieraskielisiä. Kysely toteutettiin yhteensä kymmenellä eri kielellä. Kotimaankielisten (suomi, ruotsi) osalta tiedonkeruu tehtiin edelliskerran tapaan Norstat Oy:n internet-tutkimuspaneelin kautta. Vieraskielisten osalta kysely toteutettiin informoituna nettitutkimuksena siten, että kahdeksan puhutuimman kielen puhujista poimitulle otokselle lähetettiin postitse kutsu osallistua tutkimukseen. Lisäksi vieraskielisten vastauksia kerättiin maahanmuuttajajärjestöjen kautta sekä täydentävillä puhelinkutsuilla. Vieraskieliseksi määriteltiin vastaajat, jotka merkitsivät äidinkielekseen kyselylomakkeessa jonkin muun kielen kuin suomen tai ruotsin. Kokonaistulokset painotettiin vastaamaan kotimaankielisten ja vieraskielisten väestöosuuksia. Tutkimuksen toteutti Bondata Oy.