Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mervi Katainen pyöräilee kulttuurikohteisiin

Kiireisen puheenjohtajan työpäivään mahtuu monenlaista tekemistä. Kulttuurille on kuitenkin aina jossain välissä aikaa. Huhtikuun kulttuuritärppeinä Mervi nostaa kirjastojen monipuolista tarjontaa, lastenteatteria ja April Jazzia.
Puheenjohtaja on monessa mukana
Mervi Katainen toimii Espoon kaupunginhallituksen kokopäiväisenä puheenjohtajana. Työpäivät venyvät usein pitkiksi, eikä tavanomainen toimistotyöaika kuulu puheenjohtajan arkeen.
Päivät menevät palavereissa ja illat kokouksissa. Työ koostuu pääasiallisesti kolmesta osa-alueesta: poliittisen keskustelun johtamisesta eli puolueiden välisestä vuoropuhelusta, viranhaltijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä kuntalaistyöstä.
Kaupunginhallitus toimii hallintosäännön mukaan, mikä tarkoittaa kaupungin ja kaupunkikonsernin hallinnon ja talouden johtamista sekä toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta huolehtimista valtuuston päätösten mukaisesti sekä esimerkiksi seudullisen yhteistyön johtamista ja siinä noudatettavista periaatteista päättämistä Espoo-tarinan mukaisesti.
Viranhaltijoiden kanssa tehtävä yhteistyö taustoittaa kaupunginhallituksen tulevia keskusteluja.
-On hyödyllistä kuulla myös lautakuntien keskusteluja asioista, jotka ovat tulossa kaupunginhallituksen käsittelyyn, Mervi kertoo.
Nykyiseen tehtävään politiikassa Mervi on saanut näkökulmaa useista luottamustehtävistä, aiemmissa viranhaltijan tehtävissään Espoon kaupungin sivistystoimessa sekä tutkijana.
-Näiden tehtävien kautta on saanut isomman kuvan tekemisestä. Esimerkiksi aluevaltuuston neuvottelukunnan puheenjohtajana toimiminen 2022–2024 oli aikaa, jolloin luotiin uusia toimintatapoja, Mervi muistelee.
Laajempaa näkökulmaa politiikkaan toi myös europarlamentaarikko Henna Virkkusen avustajana toimiminen Euroopan parlamentissa 2015–2017. Lisäksi matkaan on mahtunut muun muassa hyppy sosiaali- ja terveyspuolelle Sailab – MedTech Finlandin kehittämispäälliköksi, mistä on ollut hyötyä luottamustehtävissä hyvinvointialueen puolella.
Jalkapalloilusta melkein ura
Koulutukseltaan Mervi on valtiotieteiden tohtori sekä historian ja yhteiskuntaopin aineenopettaja. Opettajan opinnot ovat suvun perinne ja Mervi arvostaa ammattia, vaikka opetustyö onkin jäänyt vähemmälle.
Olisi voinut olla myös toisin, sillä parikymppisenä Mervi sai viiden vuoden stipendin Kansasin yliopistoon Yhdysvaltoihin ja oli siellä vuoden verran ennen kuin palasi Suomeen opiskelemaan.
Mervin jalkapallohistoria on vaikuttava, sillä Mervi on saanut joukkueittensa kanssa naisten mestaruussarjassa SM-hopeaa 1997, SM-pronssia 1998 ja Suomen Cupin mestaruuden 1997.
-Kansasissa oli innostavaa. Pääasiallinen rooli oli jalkapallo ja opinnot sen kyljessä. Urheilun resurssit olivat valtavat ja meillä oli pelireissuja ympäri maata. Päätin kuitenkin valita toisin, Mervi muistelee.
Aktiivinen urheilutausta on kantanut elämässä pitkälle.
-Liikunta ja erityisesti joukkuelajit ovat oma juttuni. Niillä on hyvinvointivaikutus ja joukkuelajeissa on sosiaalinen puoli. Yhdessäolo syntyy muista asioista kuin siitä, minkä koulun on käynyt tai mitä tekee työkseen, Mervi kuvailee.
Kirjastot, museot ja teatteri lähellä sydäntä
Vuonna 2005 Merville tuli mahdollisuus työskennellä Suomen suurlähetystössä Syyriassa. Kulttuuri teki suuren vaikutuksen: Damaskoksen baletti ja kulttuurihistorialliset kohteet jäivät mieleen.
-Tuhansia vuosia vanhat rauniot olivat vielä silloin hyvässä kunnossa. Tykkäsin siitä, että Syyriassa pystyttiin elämään sopusoinnussa historian kanssa, eikä kaikkea tarvinnut rajata erikseen museokohteeksi. On todella sääli, että maan turvallisuustilanne on muuttunut erittäin huonoksi ja myös kulttuurihistoriaa tuhoutunut, Mervi sanoo.
Espoossa Mervi nauttii kulttuurista aina kun se vain aikatauluihin sopii. Lasten kulttuurikeskus Aurorassa tuli käytyä lasten ollessa pieniä, ja Lapsen oikeuksien päivänä Mervi kävi pitämässä puheen Aurorassa. Myös Kannusali on tullut tutuksi lasten harrastusten kautta Espoon sirkus- ja teatterikoulu Eskossa.
Erityisen lähellä Mervin sydäntä ovat teatteri, kirjastot ja museot.
-Olen kirjastopalveluiden suurkuluttaja. & Espoon teatterissa kävin viimeksi katsomassa Vaimoni, Casanovan. Ja Tapiolan museokeskittymä Näyttelykeskus WeeGeen ympäristössä on hieno kokonaisuus, mihin on aina kiva mennä, Mervi listaa.
Pyörällä Espoon kulttuurikohteisiin
Vihdissä lapsuutensa viettänyt Mervi on viihtynyt perheensä kanssa Espoossa jo vuodesta 2005 lähtien.
-Espoo on henkisesti hyvä kotikaupunki. Se on osaamisen, sivistyksen ja kulttuurin dynaaminen, eteenpäin katsova kansainvälinen kaupunki. Arvostan näitä asioita ja Espoo on hengeltään sellainen mikä itseäni miellyttää, Mervi kehuu nykyistä kotikaupunkiaan.
Espoolaiset ovat usein Merviin yhteydessä oman lähiympäristönsä arkisissa asioissa, kuten vaikka latujen kunnossapitoon tai tyhjään hiekkakenttään liittyen. Lisäksi erilaiset asukas- ja muut yhdistykset ovat yhteydessä suurempiin hankkeisiin liittyen. Mervi käy myös paljon puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa.
-Tykkään työstä tosi paljon, kun on näin monipuolista. Omalla pöydällä on laaja kirjo kaikkea, mitä kaupungilla on aina kaupunkiympäristöstä varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Isoja ja pieniä asioita, Mervi summaa.
Mervi nauttii pyöräretkistä Espoon kulttuurikohteisiin.
-On tullut pyöräiltyä eri kohteisiin kuten Villa Rulluddiin, Talomuseo Glimsiin ja Gallen-Kallelan museoon Tarvaspäähän. On kiva käydä pyöräilemässä patsailla ja muistomerkeillä yhdistäen siten kulttuuria ja liikuntaa, Mervi kertoo.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan kulttuuritärpit huhtikuulle
Huhtikuun kulttuuritarjonnasta löytyi useampi kiinnostava tärppi. Erityisesti kirjastosta Mervi huomasi useita tapahtumia kuten lukupiirejä, satutunteja, lukukoiran ja ruokaan liittyviä kirjallisuustapahtumia. Esimerkkeinä kirjastojen huhtikuun tarjonnasta:
Kirjoja ja ruokaa | Espoon kaupunki (18.3.-6.5. Lippulaivan kirjasto)
Lukukoira tavattavissa | Espoon kaupunki (7.1.2026–27.5. Kalajärven kirjasto)
Tapiolan kirjaston Lukupiiri | Espoon kaupunki (13.1.2026–12.5. Tapiolan kirjasto)
Puhutaan suomea -kielikahvila | Espoon kaupunki (12.1.2026–25.5. Lippulaivan kirjasto)
-Lukemisen vahvistaminen on keskeistä Espoo-tarinassa. Kirjastojen kokonaisuus lukuisine tapahtumineen tukee sitä hyvin. Maahanmuuttajille suunnatut kielikahvilat ovat oiva paikka oppia kieltä ja sitä kautta kotoutua Espooseen.
Hyvää huomenta, Apo Apponen - Teatteri Konnan esitys (päiväkodit) | Espoon kaupunki (ti 7.4. Lasten kulttuurikeskus Aurora) sekä
Tatu ja Patu etsivinä - Tapaus Puolittaja (KULPS esiopetus ja 1.-2. luokat) | Espoon kaupunki (pe 24.4. Teatteri Hevosenkenkä) sekä
-Apo Aposta tuli luettua omille lapsille paljon, kun he olivat pieniä. Tämä Lasten kulttuurikeskus Auroran Apo Aapponen -esitys on suunnattu päiväkodeille ja Teatteri Hevonsenkengän Tatu ja Patu etsivinä on kouluryhmille suunnattu Kulps-esitys. Näillä tavoilla tarjotaan kaikille lapsille mahdollisuus nähdä lastenteatteria, vaikka oma perhe ei muuten menisikään. Kulttuuri tulee tututuksi ja innostavaksi kaikille. Nämä mahdollisuudet ilahduttavat.
April Jazz: Jazz Suomi 100 Nyt! - gaalakonsertti | Espoon kaupunki (la 25.4. Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali)
-April Jazzin Suomi 100 Nyt! -gaalakonserttiin voisin mennä, se on varmaankin hyvä läpileikkaus jazzin eri genrejä.
-Listallani ovat olleet myös Tapiola Sinfoniettan afterwork -konsertit, vaikka juuri huhtikuussa niitä ei taida ollakaan, Mervi lopettaa.
Katso myös muita kulttuuritapahtumia KulttuuriEspoon tapahtumakalenterista.
Aiemmat kulttuuritärpit on koottu yhteiselle sivulle osoitteeseen: espoo.fi/fi/kulttuuritarpit
Teksti: Sanna Uuksulainen