Kirstin koulun ohjaajakoulutuksella lisätty oppilaiden osallisuutta ja hyvinvointia
Espoon kaupungin Kirstin koulussa on kehitetty koulutus koulunkäynninohjaajille oppilaiden kohtaamisen. Kirsin koulun rehtori Pauliina Pertamo toteaa, että koulunkäynninohjaajat ovat olleet Kirstin koulussa aina kiinteä osa henkilöstöä ja mukana kaikissa yhteisissä tapahtumissa.
Koulunkäynninohjaajat toivoivat itse, että he saisivat lisää työkaluja ja osaamista oppilaiden kohtaamiseen. Näin he saisivat lisättyä entisestään lasten osallisuuden ja hyvinvoinnin kokemuksia. Erityisesti välitunneilla saattoi olla tilanteita, joissa tarvittiin lisää työkaluja haasteellisiin tapahtumiin puuttumiseen.
”On tärkeää, että kaikilla koulun aikuisilla on yhteinen tapa toimia ja että jokainen kokee olevansa osa koulun kokonaisuutta. Yhteiset toimintatavat auttavat niin aikuisia kuin lapsiakin”, Pertamo kertoo.
Kansainvälisyys on osa koulun arkea
Kieli- ja kulttuuritietoisessa Kirstin koulussa oppilaista noin 94 % puhuu kotonaan jotain muuta kieltä kuin suomea. Kansainvälisyys on siis tiivis osa koulun arkea, ja koko henkilöstö, opettajista ohjaajiin, kotouttavat omalta osaltaan oppilaita.
Koulutuksen tarpeesta keskusteltiin ensin Kirstin koulun johtoryhmässä. Luokanopettaja Miiamari Kääriäinen otti vastuun koulutuksen järjestämisestä.
Kääriäinen kertoo, että koska tarvittavaa koulutusta ei ollut tarjolla ulkopuolisilla toimijoilla, koulutus päätettiin järjestää itse. Kääriäinen ja erityisopettaja Johanna Häkkinen rakensivat sopivan koulutuskokonaisuuden.
Vuoden 2025 alussa järjestettiin kahden viikon välein 45 minuutin koulutuksia. Koulutuksissa pohdittiin kohtaamisia ja ratkaisujen löytämistä oppilaiden kanssa. Aiheina olivat muun muassa eri lähestymistapojen erot ja mitä tarkoittavat esimerkiksi restoratiivinen ja voimaannuttava tuki. Kohtaamisten tavoite on antaa lapsille onnistumisen kokemuksia.
”Esimerkiksi restoratiivisen tuen tarkoitus on parantaa oppilaan elämänlaatua ja tukea toimintakykyä”, Kääriäinen kertoo.
”Lisäksi keskustelimme muun muassa katseella ohjaamisesta: Mitä voima on aikuisen katseella. Tai mitkä ovat minä- ja sinä-viestien erot. Vaikka viesti kääntyy usein helposti sinä-viestiksi, minä-viestillä asiat saa ratkaistua paremmin.”
Mikä muuttui?
Kääriäinen ja Pertamo näkevät, että koulutuksen jälkeen koulunkäynninohjaajat ovat tulleet entistä avoimemmin keskustelemaan opettajien kanssa haastavista tilanteista.
Lisäksi ohjaajat hakevat nyt entistä enemmän vertaistukea toisistaan, sillä koulutuksessa huomattiin, että lähes kaikki heistä pohtivat samantyylisiä asioita. Ohjaajat myös kokivat, että he ovat löytäneet lisää rohkeutta puuttua hankaliin tilanteisiin.
Entä ne oppilaat sitten? Oppilaat ovat kokeneet, että välitunneillakin on nyt parempi henki, ja leikit ja pelit sujuvat entistä sujuvammin yhdessä.
