Luonto ja niityt kuuluvat myös kaupunkiympäristöön

Kaupungin viheralueiden hoitokäytännöt perustuvat nykyisiin arvoihin ja tavoitteisiin, jotka painottavat luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja luonnon kauneuden arvostamista. Kaupunki on saanut toistuvasti palautetta siitä, että pientareet ja niittyalueet niitetään juuri silloin, kun niittykukat ja heinät ovat kauneimmillaan. Tänä vuonna niittoja on myöhästytetty niin, että niittykukat pääsevät parhaimmilleen. Kostea sää on myös vaikuttanut siihen, että kasvillisuus on ollut tänä kesänä poikkeuksellisen rehevää.

Tämä niittojen myöhästyttäminen on osa laajempaa tavoitetta torjua luontokatoa. Siisti ja lyhyt nurmikko ei enää ole kaikkien toive lähiympäristölleen, vaan yhä useampi arvostaa luonnon villiä kauneutta ja elinympäristöjen monimuotoisuutta. Niittyjen avulla lähiluonto muuttuu monimuotoisemmaksi ja samalla kasvien sekä eliöiden kirjo kasvaa.

Espoon kaupunki on muuttanut aikaisemmin nurmialueina hoidettuja alueita niityiksi kesän 2022 aikana. Muutetuilla alueilla nurmikko on ollut joko vähäisellä käytöllä, se on kasvanut huonosti epäedullisessa paikassa tai alueella on hyvä mahdollisuus kehittyä niityksi. Nurmialueet, joilla liikutaan tai pelataan esimerkiksi pallopelejä, pidetään edelleen lyhyinä.

Yksi tärkeimmistä syistä niittykohteiden lisäämiseen on ollut hyönteiskantojen romahtaminen, mikä on vaikuttanut myös lintupopulaatioiden vähenemiseen. Tämä kehitys on tapahtunut yllättävän lyhyessä ajassa. Luonnonmukainen niitty tarjoaa ravintoa ja suojaa suurelle määrälle hyönteisiä. Samasta syystä tienpientareiden kasvillisuutta on paikoin jätetty kasvamaan, ja kadunvarsille on kylvetty luonnonkukkia. Espoon tavoitteena on rakentaa kaupunkia, joka on hyvä paitsi ihmisille, myös muulle luonnolle. Liikenneturvallisuuden vuoksi kuitenkin kasvillisuus pidetään sopivan korkuisena.

Kaupunki pyrkii myös kannustamaan asukkaita osallistumaan Meidän puisto -hankkeeseen, jonka puitteissa voi perustaa omia pieniä niittyjä kylvämällä kaupungin tarjoamia luonnonkukkien siemeniä kaupungin maille. Lisätietoa Meidän puisto -hankkeesta löytyy hankkeen sivulta. 

Espoossa viheralueet on jaettu eri kunnossapitoluokkiin, jotka määrittelevät, millä tavalla ja kuinka usein alueita hoidetaan. Käyttöviheralueilla kasvillisuus pidetään hyvässä nurmikkomaisessa kunnossa. Suoja- ja vaihettumisalueet ovat ilmeeltään luonnonmukaisia ja tunnelmaltaan niittymäisiä. Tänä vuonna näiden alueiden niittoja on viivästetty, jotta niittykukat ehtivät kukkia ja tukea pölyttäjiä parhaalla mahdollisella tavalla.

Moni yhdistää punkit pitkään heinikkoon ja hoitamattomiin nurmikoihin, mutta todellisuudessa niitä esiintyy myös hyvin hoidetuilla piha-alueilla, metsissä ja puistoissa. Punkit viihtyvät erityisesti kosteissa ja varjoisissa paikoissa, eikä niiden määrä riipu yksinomaan ruohon pituudesta.

Punkkien lisääntyminen vaatii väli-isäntiä, kuten jäniksiä, myyriä ja peuroja. Näiden eläinten liikkuminen alueella vaikuttaa siihen, kuinka paljon punkkeja esiintyy.

Punkkeihin liittyvä huoli johtuu niiden levittämistä taudeista, mutta on kuitenkin hyvä muistaa, että suurin osa punkin puremista on vaarattomia. Suojaava vaatetus vähentää puremariskiä, ja puutiaisaivotulehdusta vastaan voi suojautua rokotteella.

Paras ja tehokkain keino ehkäistä punkkien levittämiä tauteja on lisätä punkkitarkastus osaksi päivittäistä iltarutiinia. Tehokkaimmin punkkitarkastus onnistuu toisen ihmisen avulla, joka näkee myös itselle vaikeasti näkyvät paikat. Mitä nopeammin punkin poistaa, sitä pienempi riski on taudin tarttumiselle.

Luontoviisas Espoo on toimintaa, jolla pidämme huolta Espoon luonnosta samalla, kun kaupunki kasvaa. Hoidamme luontokohteita ja vesistöjä Espoon luonnon tilan parantamiseksi.

Lue lisää Espoon toiminnasta luonnon monimuotoisuuden hyväksi: www.espoo.fi/luontoviisas