Espoo kartoitti lintuluotoja, vedenalaisia luontoa ja uhanalaisia luontotyyppejä – luontotiedon kerääminen on tärkeä osa kestävää kaupunkikehitystä
Vuoden 2024 luontokartoitukset paljastivat esimerkiksi arvokkaita tammilehtoja ja sen, että Espoon edustalla Itämeressä on elinvoimaisia rakkohaurupohjia. Kartoitukset auttavat Espoota suojelemaan tärkeimmät luontokohteensa, vaikka kaupunki kasvaa. Luontokartoitukset jatkuvat myös tänä vuonna.
“Kaupungin kasvun ja siihen liittyvän päätöksenteon pitää perustua tietoon. Luontokartoitusten avulla saamme tärkeää tietoa Espoon luonnosta ja sen tilasta. Näin pystymme ohjaamaan rakentamista alueille, joilla ei ole merkittäviä luontoarvoja. Samalla turvaamme arvokkaat elinympäristöt”, Espoon kaupungin ympäristöasiantuntija Tia Lähteenmäki sanoo.
Espoo kartoitti luontoa pinnan alla ja päällä
Espoon ympäristönsuojelu teetti vuonna 2024 neljä luontokartoitusta:
- Saariston lintuluodot: Soukan, Matinkylän ja Westendin edustalla kartoitettiin yhdeksän luodon pesimälinnusto. Kartoituksen perusteella Espoon ympäristönsuojelu aikoo selvittää, voisiko Soukanluodoista ja Westendin edessä sijaitsevista Linholmin kareista tehdään luonnonsuojelualueita, koska niillä elää arvokasta linnustoa, esimerkiksi haahkoja ja tiiroja.
- Vedenalaiset elinympäristöt: Vedenalaiskartoitus oli ensimmäinen laatuaan Espoossa. Siinä löydettiin esimerkiksi erittäin uhanalaisia rakkohaurupohjia, mikä kertoo hyvää veden laadusta. Kalanpoikaset viihtyvät rakkohaurupohjien suojissa. Kartoitus antaa perusteita vedenalaisen luonnon suojelulle, joka on toistaiseksi ollut vähäistä.
- Pienvesiselvitys: Suojelutyön ja maankäytön ohjaamiseksi kaivattiin lisää tietoa Espoon lammista ja lähteistä. Lähteitä ei kartoituksissa löydetty, sillä maankäyttö on muuttunut tai vanhoissa luontoselvityksissä on esitetty virheellisiä tulkintoja. Kartoituksissa tunnistettiin kuitenkin lampia, joilla on rikas lajistoa kasveja, lintuja ja sudenkorentoja. Tällaisia olivat esimerkiksi Igelträsk, Lillträsk, Lullampi, Mustalampi ja Pikku-Sorlampi.
- Uhanalaiset luontotyypit: Etelä-Espoossa kartoitettiin lehtoja, soita ja pienvesiä. Kartoituksessa löydettiin valtakunnallisesti uhanalaisia elinympäristöjä, kuten pähkinä- ja tammilehtoja.
Ympäristönsuojelun teettämien luontokartoitusten lisäksi kaupungin muut yksiköt teettivät kymmeniä kartoituksia esimerkiksi kaavoitusta ja puistosuunnittelua varten. Luontokartoitukset tilataan aina ulkopuolisilta luontokartoittajilta, mikä takaa selvitysten puolueettomuuden.
Espoo myös otti juuri käyttöön uuden innovatiivisen luontotietojärjestelmän, joka tuo kaikki luontokartoitukset yhteen paikkaan ja tehostaa niiden hyödyntämistä maankäytön suunnittelussa. Missään muussa kunnassa Suomessa ei ole käytössä yhtä kattavaa järjestelmää luontotiedon vastaanottamiseen ja hallintaan.
Tänä vuonna kartoitetaan metsiä, perinneympäristöjä ja virtavesiä
Vuonna 2025 Espoo jatkaa uhanalaisten luontotyyppien kartoitusta keskittyen nyt kallio- ja kangasmetsiin Länsi-Espoossa ja Keskuspuistossa. Myös perinneympäristöjen eli vanhojen niittyjen ja ketojen kasvilajistoa kartoitetaan. Glimsinjoen, Gräsanojan ja Mankinjoen tila selvitetään virtavesiselvityksessä.
Osassa kohteista selvitetään myös niiden ennallistamispotentiaalia eli sitä, missä ja miten kannattaisi palauttaa ihmistoiminnan heikentämää luontoa.
Espoon kaupunki on teettänyt luontokartoituksia jo vuosikymmeniä, ja tiedon määrä ja yksityiskohtaisuus ovat lisääntyneet kaiken aikaa. Kartoitukset auttavat kaupunkia toteuttamaan Luontoviisas Espoo -tiekarttaa, joka tähtää Espoon luonnon monimuotoisuuden parantamiseen.
Tutustu Espoon luontokartoitusten tuloksiin
