Luontotietojärjestelmä kokoaa yhteen luontoon liittyvän tiedon
Luontotietojärjestelmän kehittämisprojekti Luotissa parannettiin luontoon liittyvän datan hallintaa, hyödyntämismahdollisuuksia ja saavutettavuutta. Luoti-projektissa rakennettiin Luontotietojärjestelmä, jonka avulla Espoon luontotietoa voidaan hallinnoida paremmin. Luontotietojärjestelmä sisältää tietoa erityistä seurantaa vaativista eläin- ja kasvilajeista sekä luontotyypeistä. Luontoon liittyvää tietoa tarvitaan varsinkin maankäytön ja rakentamisen taustatietona sekä luonnon monimuotoisuuden kartoittamiseksi. Pisimpään luontopaikkatietoa on Espoossa kerätty liito-oravista.
Aiempi työtapa luontotiedon keräämiseksi tuntui Luontotietojärjestelmän pääkäyttäjä Marika Rönnbergin mielestä vanhanaikaiselta, joten hän lähti selvittämään yhdessä tietohallinnon kanssa, mitä asialle voisi tehdä. Näin syntyi kolmesta osasta – luontotietokannasta, WFS-rajapinnasta ja Luontoselvitysportaalista koostuva Luontotietojärjestelmä. Aiemmin kerätyt ja jäsennellyt luontopaikkatiedot siirrettiin uuteen järjestelmään massasiirrolla vuoden 2024 lopussa.
Monipuolista luontoon liittyvää tietoa
Luontotietojärjestelmän avulla luontoselvityksistä saatava tieto saadaan käyttöön tehokkaammin, kun kaikki luontoselvitysten tiedot ovat samassa paikassa. Luontotietojärjestelmästä tieto kulkee Espoon kuntatietojärjestelmään, jonka avulla luontotietoja pystytään esimerkiksi vertailemaan päällekkäin maastomuotojen, teiden, rakennusten ja rakenteiden kanssa, sekä selvittämään miten ne sijaitsevat suhteessa toisiinsa. Uuden Luoti-luontotietojärjestelmän etuna on tiedon parempi hyödyntäminen asiantuntijoiden käyttöön niin kaupungin sisällä kuin ulkopuolisille toimijoille.
Luontoselvitysportaalissa avataan luontoselvitykselle tilauspaikka, johon valmiin selvityksen aineistot palautetaan. Luontoselvityksistä koottua tietoa tarvitaan erityisesti maankäytön suunnittelun tai rakentamisen taustatiedoksi. Luontoselvitys antaa myös tietoa, miten jonkin alueen luontoarvo on kehittynyt, joten sitä voidaan hyödyntää luonnon monimuotoisuuden kartoittamisessa.
Direktiivit ja lainsäädäntö suojaavat uhanalaisia lajeja
Aiemmin luontopaikkatietoa kerättiin varsinkin liito-oravasta, jonka osalta tietoa on kerätty systemaattisemmin noin kymmenen vuoden ajan. Sittemmin luontopaikkatiedon keräämistä on laajennettu muun muassa muihin lakien ja direktiivien suojaamiin lajeihin, kasveihin ja luontotyyppeihin. Direktiivien tai lakien suojaama eläinlaji on liito-oravan lisäksi esimerkiksi viitasammakko. Uhanalaisista kasvilajeista direktiivisuojaus on esimerkiksi lahokaviosammalella.
Luontoselvitysten avulla kerätään tietoa luonnosta ja sen tilasta. Niiden avulla voidaan arvioida kaavojen ja rakentamisen luontovaikutuksia. Maastoa kartoittamalla tehtäviä luontotietoselvityksiä tekevät esimerkiksi ekologit, biologit ja erikoisasiantuntijat.
Kehittäjätiimin työ palkittiin
Luontotietojärjestelmän kehittämiseen ovat osallistuneet Marika Rönnberg ympäristökeskuksesta, IT-projektipäällikkö Johannes Hautamäki tietohallinnosta, Mari Soini asemakaavoituksesta, Tanja Hämäläinen yleiskaavoituksesta ja Matti Suomalainen kaupungin paikkatiedosta, sekä Reaktor Oy:n tiimistä Topi Penttinen, Rikhard Peltonen, Joonas Reynders, Pauli Huttunen ja Tommi Simell. Projektin omistajana Espoon kaupungilla on toiminut ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen johtaja Pasi Timo.
Luontotietojärjestelmän kehittäjätiimi osallistui myös vuoden 2024 kaupunginjohtajan innovaatiokilpailuun, jossa se huomiotiin kunniamaininnalla. Innovaatiokisaan kehittäjäporukka päätti hakea, sillä he ajattelivat, että osallistumalla saisi näkyvyyttä vähintään kaupungin sisällä. Kunniamaininta oli projektitiimille mukava yllätys. ”Kisassa oli hauska olla mukana ja harjoitella järjestelmästä kertomista”, Marika Rönnberg kertoo.
Täysin vastaavaa luontotietojärjestelmää ei ole ollut Suomessa aiemmin käytössä. Järjestelmästä onkin jaettu kokemuksia esimerkiksi Helsingin ja Tampereen kaupunkien kanssa. Isoilla kaupungeilla on paljon tietomassaa, joten kunnat haluavat kokeilla ja jakaa tietoa hyvistä käytänteistä.
Lisätietoa aiheesta: