Kasvavassa kaupungissa palvelutarpeet ja investointipaineet jatkuvat voimakkaina

Espoo-konsernin nettoinvestoinnit olivat 409 milj. euroa vuonna 2024. Konsernin lainakanta oli 3 783 milj. euroa. Konsernilainakanta asukasta kohden oli 11 783 euroa ja se oli korkein kuuden suurimman kaupungin vertailussa. Kaupungin talous on sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistuksen toteuduttua uudessa tilanteessa verorahoituksen leikkausten myötä. Verotulot laskivat edellisvuodesta yli 80 milj. euroa. Kaupungin vuosikate oli 306,9 milj. euroa ja se laski edellisvuodesta 147,4 milj. euroa. Kasvukaupungissa vuosikatteen on oltava selvästi poistoja suurempi, jotta kaupunki selviää korvaus- ja kasvuinvestoinneista sekä lainanlyhennyksistä ja pystyy turvaamaan asukkaidensa peruspalvelut. Talous- ja toimintaympäristön epävarmuuden ja toteutettujen rakenteellisten uudistusten vuoksi kaupungin palvelutarpeen ennakointi ja palvelujen tuottamisen kustannuslaskenta sekä tulorahoituksen kokonaisuuden analysointi korostuvat.

Espoo-tarinaa on toteutettu valtuustokauden tavoitteiden ja vuosittaisten tulostavoitteiden sekä poikkihallinnollisten kehitysohjelmien avulla. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kaupungille vuodelle 2024 asetetuista 26 tulostavoitteesta seitsemän toteutui, 10 toteutui osittain, seitsemän ei toteutunut, eikä kahta tavoitetta voitu arvioida. Tilapalvelut-liikelaitoksen kaksi tulostavoitetta jäivät toteutumatta. Konser-niyhteisöjen 32 tulostavoitteesta 18 toteutui, yhdeksän toteutui osittain ja viisi ei toteutunut. Toteutumatta jääneet kaupungin tulostavoitteet koskivat erityisesti nuorten hyvinvointia, Espoon ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen rajapinnan toimivuutta sekä kaupungin hallinnon tehokkuutta. Talouden suhdanne vaikutti nuorisotyöttömyyttä ja yritystyöpaikkojen määrää koskevien tavoitteiden toteutumatta jäämiseen. Tilapalvelut -liikelaitoksen sekä Espoo-konsernin toteutumatta jääneet tavoitteet liittyivät pääasiassa talouteen. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan poikkihallinnollisten kehitysohjelmien toiminta ja käytössä olleet resurssit eivät olleet tasapainossa kehitysohjelmien laajoihin aiheisiin ja kunnianhimoisiin tavoitteisiin nähden. Tarkastuslautakunta näkee tärkeäksi ohjausryhmien roolin selkeyttämisen ja riittävien henkilöstöresurssien varmistamisen sekä aktiivisemman ulkopuolisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisen tulevan valtuustokauden ohjelmien tavoitteiden toteuttamiseksi.

Yhtenä arvioinnin kohteena oli lasten ja nuorten hyvinvointi sekä kiusaamisen vastaiset toimet oppilaitoksissa. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus psyykkisistä, sosiaalisista ja fyysisistä tekijöistä koostuvaan turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulukiusaaminen näkyy esimerkiksi syrjintänä, häirintänä ja väkivaltana. Oppilaskyselyn 2024–2025 perusteella aikuisten puuttumisen kiusaamiseen koetaan vähentyneen ja oppilaiden kokema kiusaaminen on lisääntynyt. Oppilaitosten tulee välittömästi ja moniammatillisesti puuttua kiusaamistapauksiin. Kaupungin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen välinen yhteistyö sekä lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien palvelujen oikea-aikainen saanti ovat tärkeitä kiusaamisen vastaisia toimia.

Kestävä liikenne ja liikkuminen kuuluvat valtuuston toukokuussa 2024 hyväksymän Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartan painopistealueisiin. Tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä vuoden 1990 tasosta 57 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2023 toteuman mukaan liikenteen päästöt ovat vähentyneet vuoden 1990 tasosta seitsemän prosenttia, ja tavoitteen saavuttaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä. Tarkastuslautakunta suosittelee kaupunginhallitusta ja vastuualueittain koko kaupunkiorganisaatiota ryhtymään tarvittaviin tehostaviin toimenpiteisiin liikenteen päästöjen alentamiseksi ja valtuuston asettaman hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.

Alueellisen eriytymisen (segregaation) ehkäisyä kaupungin maankäytöllä toteutetaan esimerkiksi hallintamuodoiltaan ja huoneistotyypeiltään monipuolisella asuntotarjonnalla, alueiden palvelutason parantamisen tukemisella, lähiympäristön laadun kohentamisella sekä kohdentamalla investointeja tasapuolisesti kaupungin eri osiin. Kaavavalmisteluvaiheessa on tehtävä laaja-alaiset segregaatiovaikutusten arvioinnit kaupungin eri alueiden eriytymiskehityksen ehkäisemiseksi.

Vuoden 2024 arviointiohjelmaan kuuluivat lisäksi kaupungin viestintä, digitaalinen asiointi ja digituki, tietoturva ja tietosuoja, työllisyyspalvelut, kirjastopalvelut ja lukiokoulutus sekä koulurakennusten esteettömyys. Lisäksi arvioitiin Espoon Asunnot Oy:lle, Espoon kiinteistöosakeyhtiöille sekä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnialle asetettujen omistajaohjaustavoitteiden toteutumista. Pääkaupunkiseudun tarkastuslautakuntien yhteisarviointiaiheena oli sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen ja varautuminen. Arvioinnit johtopäätöksineen ja suosituksineen ovat luettavissa vuoden 2024 arviointikertomuksesta www.espoo.fi/arviointikertomus.

Lisätietoja antaa tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen, puh. +358 50 5727497. Arviointikertomus luovutettiin valtuuston puheenjohtajalle 5.5.2025.