Tekoälylukutaito on kansalaistaito, joka kuuluu Espoon opinpolulla jokaiselle
Tekoäly puhuttaa tällä hetkellä sekä aikuisia että lapsia ja nuoria. Tekoälyn käyttö ja sen sovellukset kehittyvät koko ajan ja leviävät arkeemme, osittain jopa huomaamattamme. Tekoäly on töissä, kun esimerkiksi näemme mainoksen sosiaalisessa mediassa, tilaamme tuotteen verkkokaupasta, käynnistämme robotti-imurin sovelluksesta tai kysymme apua pulmaamme chatbotilta.
Kasvun ja oppimisen polulla opetamme lapsia ja nuoria toimimaan turvallisesti, vastuullisesti ja innovatiivisesti digitaalisessa maailmassa opetussuunnitelman mukaisesti. Harjoittelun kautta lapset ja nuoret oppivat tunnistamaan milloin he omassa arjessaan käyttävät tekoälyä ja miten tekoäly toimii. Tekoälynlukutaito on kansalaistaito, joka kuuluu Espoon opinpolulla jokaiselle lapselle ja nuorelle.
Koulussa varmistetaan oppilaiden ja opiskelijoiden ymmärrys tekoälystä. Medialukutaito on tärkeässä asemassa, koska lasten ja nuorten tulee osata vertailla tietoa eri lähteistä, kriittisesti arvioida mikä on totta ja tunnistaa mitä tekoälyllä voi tehdä. Kouluissa panostetaan jatkuvasti siihen, että opetustyötä tekevillä on ajankohtainen tekoälylukutaito ja he osaavat opettaa tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia ja kertoa sen riskeistä. On tärkeää, että lapset ja nuoret tunnistavat riskit ja osaavat huomioida tietosuojan: tekoälylle ei esimerkiksi pidä antaa nimiä, osoitteita ja muita henkilökohtaisia tietoja, kuten terveystietoja.
Tekoälyä käytetään Espoon kouluissa ja lukioissa hallitusti ja opastetusti
Kasvun ja oppimisen toimialalla on käytössä tietosuojatarkistettuja ohjelmia, joissa on tekoälyavusteisia ominaisuuksia. Digitaalisissa oppimisympäristöissä oppilaat ja opiskelijat voivat tehdä käsitteitä avaavia ja palautetta antavia tehtäviä. Syventävissä lukuohjelmissa tekoäly voi antaa palautetta ja vinkkejä oppilaalle, joka esimerkiksi lukee ääneen. Opettajat voivat puolestaan käyttää tekoälytyökaluja esimerkiksi monivalintatehtävien ja pikakyselyiden tekemiseen.
”Tavoitteena on, että lapset ja nuoret oppivat tekemään tekoälylle kysymyksiä, jotka auttaisivat häntä oppimaan paremmin. Tekoälyä voi esimerkiksi pyytää avaamaan hankalan termin ja selittämään asian selkokielellä. Oppilaiden tärkeää ymmärtää, että tekoälyn taustalla ei ole ihmistä, vaan kielimalli, joka yhdistelee sanoja kehotteen mukaan”, kuvailee Espoon oppimisteknologian pedagoginen asiantuntija Minna Kukkonen.
Espoon kaupunki huolehtii lasten ja nuorten tekoälypalveluiden turvallisuudesta
Tekoälypalveluiden käyttöönottoon liittyy sekä EU:n tietosuoja- että tekoälyasetukseen liittyviä asioita, joista Espoon kaupunki huolehtii. On esimerkiksi varmistettava turvallinen tietojen käsittely ja se, ettei Espoon kaupungin käyttäjien syöttämillä tiedoilla opeteta tekoälyä. Lisäksi tekoälytyövälineissä voi olla ikärajoja, jotka rajoittavat käyttöä opetuksessa.
”Pyrimme saamaan GPT-pohjaisen työvälineen käyttöön yläkouluihin ja lukioihin osana nykyistä digitaalista oppimisympäristöä heti, kun se on tietoturvallista. GPT-kielimallien avulla voidaan esimerkiksi ideoida, tuottaa tai muokata tekstiä, tehdä käännöksiä tai käyttää tekoälyä vaikka omana avustajana. Selvitämme myös muita tekoälyn käyttötapauksia ja olemme suunnittelemassa opetussuunnitelmabotin toteuttamista. Tavoitteena on, että tekoälybotti auttaisi opetussuunnitelmaan liittyvissä kysymyksissä”, kertoo digikehittämispäällikkö Harri Luttinen.