Yhteisölähettiläät jakavat tietoa maahan muuttaneille perheille sosiaalisessa mediassa omalla kielellä

Erilaisissa palveluissa on huomattu, että kotona lapsia hoitavia, vähän aikaa sitten Suomeen muuttaneita vanhempia on vaikea tavoittaa. Tarjolla on toimintaa ja tukea, mutta viesti ei saavuta kaikkia perheitä. Syitä tähän on useita, esimerkiksi heikko kielitaito sekä tavat hankkia tietoa tuttavien kautta eikä virallisista lähteistä. Yhteisöissä saattaa myös kiertää väärää tietoa tai huhuja.

Kotoutumisen parissa toimivat järjestöt ovat taitavia hyödyntämään puskaradiota. Järjestötoimijoiden kanssa käytyjen keskusteluiden jälkeen ryhdyimme maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspalveluissa miettimään, miten puskaradion positiivisia puolia voisi hyödyntää kaupungin toiminnassa. Syntyi idea, josta myöhemmin muotoutui yhteisölähettiläät. ”Tarjoamme luotettavaa ja kiinnostavaa tietoa perheille omalla kielellä käyttäen alustoja, joita ihmiset jo valmiiksi käyttävät. Haluamme tarjota mahdollisimman helpon tavan päästä alkuun suomalaisen viestinnän seuraamisessa, mutta myös herätellä innostusta kielen opiskeluun sekä auttaa löytämään esimerkiksi omaan tilanteeseen sopivia tapahtumia ja tekemistä ”, palvelupäällikkö Satu Venhola luonnehtii.

Yhteisölähettiläät ovat maahan muuttaneita naisia, innostuneita sosiaalisen median käyttäjiä, jotka tuntevat hyvin oman kieliyhteisönsä tavat. Tällä hetkellä yhteisölähettiläitä on neljä. He toimivat arabiaksi, venäjäksi, persiaksi ja albaniaksi.

Somekanavat vaihtelevat kieliryhmittäin. Yhteisölähettiläät tekevät sometyötä yhdessä kaupungin viestintäasiantuntijan kanssa. Esimerkiksi sisältöjen suunnittelu, seuraajamäärien seuranta ja kanavien markkinointi sekä tarvittaessa palveluohjaus tehdään yhdessä. ”Emme kaupunkina yksin pystyisi ikinä huomioimaan kaikkien eri kulttuuriryhmien toiveita, tarpeita ja somen käyttötottumuksia ilman yhteisölähettiläiden asiantuntemusta. On todella hienoa, että voimme tehdä kiinnostavaa ja saavutettavaa sisältöä uusille asukkaille, ja siten tukea heidän kiinnittymistään Espooseen”, viestintäasiantuntija Ulla-Kaisa Pihlaja kertoo. ”Pelkkä tekstien kääntäminen ei riitä, vaan yhteisölähettiläiden avulla pystymme räätälöimään viestin puhuttelevaksi ja ymmärrettäväksi eri kieliryhmille.”

Haluamme rakentaa ulkomailta muuttaneiden asukkaiden luottamusta kaupunkiin, sen palveluihin sekä julkisen tahon tuottamaan tietoon. Asiakaskohtaamisista tiedämme, että henkilön tausta vaikuttaa suuresti siihen, miten hän suhtautuu viranomaisiin ja palveluihin. Luottamuksen syntyminen voi viedä vuosia. Yhteisölähettiläiden työn merkitys onkin juuri luottamuksen rakentumisen ytimessä ja luotettavan tiedon jakamisessa. Maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspalveluissa haluamme luoda positiivista mielikuvaa Espoosta ja välittää viestiä siitä, että kaupunki on olemassa kaikkia asukkaitaan varten.

Yhteisölähettiläskokeilun edetessä oppeja on saatu valtavasti. Somekulttuureissa on suuria eroja eri kieli- ja kulttuuriryhmien välillä. Toisia puhuttelee virallinen sävy ja kirjallinen ilmaisu, toisia taas tuttavallisuus ja esimerkiksi ääniviestit. Osalle kaupungin viestintä näyttäytyy neutraalina ja toiset pohtivat, miksi kaupunki haluaa tavoittaa heitä. Kaikkia kuitenkin yhdistää tiedonjano ja halu ymmärtää ”suomalaista logiikkaa”. Miksi palvelut on järjestetty näin? Miksi niistä kerrotaan juuri tällä tavalla?

Kaikilla ei ole välttämättä taitoja tai motivaatiota etsiä tietoa itsenäisesti. Silloin on erityisen tärkeää, että yhteisölähettiläs rohkaisee yleisöään oppimaan uusia tapoja. Oppi luotettavan tiedon etsimisestä on osa kotoutumista. Tavoitteenamme on, että kaupungin viesti koetaan luotettavaksi, turvalliseksi ja mukaan kutsuvaksi.

Uteliaisuus ympäröivään yhteiskuntaan motivoi myös kielen opiskeluun. Innostus ymmärtää suomalaista yhteiskuntaa löytyy usein halusta ymmärtää oman lapsen arkea. Ymmärtää mitä päiväkodin henkilökunta kertoo, tutustua lapsen kavereihin tai hahmottaa koulutusjärjestelmää, jonka huomassa oma lapsi kasvaa.

Yhteisölähettilästoiminta on osa kaupungin Koto-Espoon toimintaa, joka tarjoaa alkuvaiheen kotoutumispalveluita työvoiman ulkopuolella oleville henkilöille. Suurin kohderyhmä on tällä hetkellä kotivanhemmat.

Koto-Espoo tarjoaa esimerkiksi suomen kielen kursseja sekä omakielisiä yhteiskuntaorientaation kursseja (Tervetuloa Suomeen -kurssit) maahan muuttaneille kotivanhemmille. Kurssien aikana Espoon varhaiskasvatus tarjoaa lapsille kerhotoimintaa. Yhteisölähettiläät ovat tärkeä väylä löytää Koto-Espoon palvelut. Uuden kotoutumislain myötä kaupungeilla on yhä suurempi vastuu maahanmuuttajien kotoutumisesta ja kotivanhempien integroitumisesta.

Maahan muuttaneiden perheiden tavoittaminen ei ole helppoa. Ilman kumppaneita ja verkostoja Espoon kaupunki ei onnistu tehtävässä. ”Ilman mutkatonta vuoropuhelua järjestöjen kanssa yhteisölähettilästoimintaa ei olisi koskaan syntynyt. Sekä idea toimintaan että suurin osa tällä hetkellä toimivista yhteisölähettiläistä on löytynyt järjestötoimijoiden kautta”, Satu Venhola kehuu.

Järjestöyhteistyön lisäksi yhteinen viestintä neuvoloiden ja hyvinvointialueen muiden lapsiperheiden palveluiden kanssa on tärkeää. Maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspalveluissa tätä yhteistyötä halutaankin tulevaisuudessa kehittää toimivammaksi.