Espoossa lapset ja nuoret saavat näkyä, kuulua ja vaikuttaa

2.10.2024 7.15Päivitetty: 2.10.2024 7.47
Kuulumme yhdessä -tapahtuman nuoria yhdessä menossa ryhmätyötiloihin työskentelemään kantaen kylttiä, jossa lukee "unelmat"
Kuva: Taru Turpeinen

Espoon kasvun ja oppimisen toimiala on panostanut viime vuosina lasten ja nuorten eriytymisen eli segregaation ehkäisyyn. Tärkeitä työkaluja työssä ovat olleet muun muassa lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen sekä koulujen ja nuorisotilojen myönteisen toimintakulttuurin vahvistaminen. Esimerkiksi nuorisotyöllä on Espoossa merkittävä rooli segregaation ehkäisyssä. Liikkuva nuorisotyö tavoittaa nuoria siellä, missä he viettävät aikaansa. Entä tiesitkö, että Espoossa voi kotoutua myös ruotsiksi, vaikka kotoutuminen valtakielellä onkin yleisempää?

Espoossa nuorisotyön avulla nuorille tarjotaan monipuolisia harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Tämän avulla luodaan turvallisia tiloja, joissa eri taustoista tulevat nuoret voivat kohdata ja viettää aikaa yhdessä. Nuorisotyö tarjoaa myös tukea ja resursseja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ohjauksen ja neuvonnan muodossa. Tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta ja edistää kaikkien nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia.

Esimerkiksi maahanmuuttajanuoret löytävät usein ensimmäiseksi nuorisotilat uudessa kotikaupungissaan. Nuorisotiloilla he kohtaavat samanikäisiä nuoria ja löytävät yhteisöllisyyttä. Koulutetut nuoriso-ohjaajat tukevat nuorten tarpeita ja luovat turvallisen ympäristön, jossa jokainen voi tuntea kuuluvansa ryhmään.

Liikkuva nuorisotyö osana segregaation ehkäisyä              

Liikkuva nuorisotyö tavoittaa nuoria siellä, missä he liikkuvat ja palveluita on vähän. Työvälineinä toimivat liikkuviksi nuorisotiloiksi varustellut Nuori Espoo -paku Keijo ja matkailuauto Kerttu. Nuoret voivat kutsua liikkuvan nuorisotyön paikalle Instagramin tai Snapchatin kautta, mikä takaa helpon ja nopean toiminnan liikkuvan nuorisotyön ja nuorten välillä. 

Liikkuva nuorisotyö edistää yhteisöllisyyttä tarjoamalla tiloja ja aktiviteetteja nuorille, jotta he voivat tavata toisiaan ja luoda uusia ystävyyssuhteita myös syrjäisemmillä alueilla. Lisäksi liikkuva nuorisotyö tarjoaa tukea ja ohjausta, mikä voi auttaa ehkäisemään rikollisuutta ja päihteiden käyttöä, ja siten vähentää alueellista segregaatiota. Nuorten pyynnöstä liikkuva nuorisotyö saapuu paikalle, pystyttää tilan ja ottaa vastaan kaikki nuoret. Toiminta on kaikille avointa ja maksutonta, kertoo nuoriso-ohjaaja Jukka Kilpelä.

Liikkuvan nuorisotyön toiminnassa parasta on työntekijöiden ystävällisyys ja heille on aina helppo puhua kaikesta. Liikkuvat myös kertovat paljon Nuori Espoon toiminnasta, joka innostaa meitä nuoria mukaan toimintaan. He myös kuuntelevat meidän ideoitamme ja ajatuksia. Työntekijät ovat myös aina todella kannustavia, kuvailet nuoret Aune ja Lotta.

Nuorisotyöllä on valtava potentiaali toimia segregaation ehkäisijänä tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia osallistua yhteisöön, oppia toisiltaan ja saada tukea kasvuunsa. Nuori Espoo tarjoaa kivaa tekemistä, tapahtumia, elämyksiä ja arjen tukea kaikille nuorille.

Espooseen voi kotoutua myös ruotsiksi

Useimmat perheet, jotka muuttavat Suomeen toisesta maasta, valitsevat integroitumisen suomeksi, koska enemmistökieltä pidetään luonnollisimpana vaihtoehtona. Espoon ruotsinkielisissä kouluissa on kuitenkin pitkä kokemus sellaisten oppilaiden tukemisesta, joiden koulukieli on heikko, sillä monilla oppilailla on huomattavasti vahvempi suomen kieli kuin ruotsin kieli.

Storängens skolan rehtori Ellinor Hellman kertoo, että oppilaat eivät välttämättä tunne kaikkia opetuksessa käytettyjä arkipäiväisiä sanoja, koska suomi on monin tavoin heidän vahvin kielensä. Monet oppilaat tarvitsevat tukea useissa aineissa heikon kielitaidon vuoksi. Heikko koulukieli johtaa joskus myös oppilaiden välisiin konflikteihin, kun he eivät täysin ymmärrä toisiaan. Konfliktien selvittäminen voi olla hankalaa, kun oppilaat eivät osaa selittää tapahtumia.

Vaikka ruotsinkielisissä kouluissa on suomenkielisiin kouluihin verrattuna vähän oppilaita, jotka tulevat muista kulttuureista tai puhuvat äidinkielenään muuta kieltä kuin ruotsilla tai suomea, on näiden oppilaiden määrä ruotsinkielisissä kouluissa kuitenkin kasvanut viime vuosina.

"Arvostamme kaikkia kieliä, joita oppilaat osaavat”, Hellman sanoo.

Storängens skola käyttää monia erilaisia menetelmiä oppilaiden koulukielen vahvistamiseen. Kaunokirjallisuuden lukeminen sekä koulussa että kotona on tärkeä osa. Lisäksi koulu pyrkii aktiivisesti antamaan oppilaille mahdollisuuden osallistua ruotsinkieliseen kulttuuriin esimerkiksi lastenohjelmien ja teatterikäyntien kautta. Luokkahuoneessa painotetaan paljon tekstien yhteistä läpikäyntiä ja vaikeiden sanojen ja käsitteiden selittämistä.

"Kenties meillä on myös tietty ymmärrys vähemmistöjä kohtaan, koska tiedämme itse, miltä tuntuu olla kuulumatta enemmistöön? Tiedämme esimerkiksi, miltä tuntuu olla sairas eikä voida kertoa tuntemuksistaan, sillä kielellä, jota osaa parhaiten. On kyse myös identiteetistä ja kulttuurista", Hellman pohtii.

Kuulumme yhdessä -tapahtuma yläkoululaisille

Kevään 2024 aikana yli 200 espoolaista yläkoululaista kokoontui oppilaskuntien Kuulumme yhdessä! -yhteistapahtumaan. Tapahtumapäivässä nuoria päivän teemojen pariin johdatti ja innosti kouluhyvinvoinnin erityisasiantuntija Viivi Pentikäinen. Nuoret saivat nauttia myös Yasmine Yamajakon esiintymisestä, joka on Espoossa varttunut näyttelijä-laulaja ja tuttu mm. Arielin roolista Helsingin kaupunginteatterin Pieni merenneito -musikaalissa. Yamajako lauloi sekä piti nuorille rehellisen ja koskettavan motivaatiopuheen kertoen omasta polustaan. Nuoret saivat sen jälkeen kysellä häneltä kysymyksiä ja yhteiskuviin syntyikin pitkä jono.

Tapahtumassa oli myös toiminnallisia työpajoja oppilaille yhteisöohjaajien vetämänä. Työpajat sisälsivät ryhmäytymistä eri koulujen oppilaiden kesken. Oppilaat pääsivät osallisiksi oman asuinalueensa ja koulunsa kehittämiseen hyvinvointityökaluja apuna käyttäen. Työpajoissa pohdittiin esimerkiksi unelmien koulua ja asuinaluetta ja tehtiin niistä unelmakarttoja. Lisäksi nuoret pohtivat omasta näkökulmastaan segregaation vähentämiseksi ideoita, joita nostetaan toimenpideohjelmaan. Kouluissa tehtävän työn lisäksi Espoo on mukana myös kansallisessa verkostossa, joka tekee työtä segregaation ehkäisemiseksi.