Lukeminen auttaa pärjäämään elämässä

Lasten ja nuorten lukutaito ja innostus kirjoihin on viime vuosina heikentynyt. Yhtenä syynä tähän saattavat olla houkuttavat ja koukuttavat somesisällöt. Oppikirjojen ja -materiaalien tekstit ovat opettajien mukaan lyhentyneet ja keskinäisessä viestittelyssä käytetään usein kirjainlyhenteitä sanojen sijaan.

Miten saada lapset ja nuoret takaisin kirjojen pariin, sillä lukemisesta on valtavasti iloa ja hyötyä kaikenikäisille?

Erityissuunnittelija Anna Kilpeläinen Espoon kaupungilta luettelee lukemisen etuja: ”Se edistää oppimista, on hauskaa ja tuo vapautta. Kirjat vievät uusiin maailmoihin. Sanavarasto, kielioppi ja kielen rakenteiden ymmärtäminen kehittyvät kuin itsestään.”

Tunneäly kasvaa, kun kirjoissa käsitellään asioita monista eri näkökulmista. Ymmärrys muista ihmisistä ja ympäröivästä maailmasta lisääntyy.

Lukeminen kehittää myös ongelmanratkaisutaitoja ja laajentaa yleissivistystä. Tämä kaikki kohentaa itsetuntemusta ja -luottamusta.

”Lukeminen parantaa tutkitusti terveyttä ja elämänlaatua. Se edistää keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Samalla lukeminen rentouttaa hektisessä elämässä ja auttaa vähentämään stressiä”, Kilpeläinen kertoo.

Lapselle lukemisesta kannattaa tehdä jokapäiväinen rutiini.

Lapselle voi lukea niin vanhemmat, isovanhemmat kuin sisaruksetkin, sillä perheen yhteiset lukuhetket tukevat lapsen myönteistä suhtautumista kirjoihin. Kuvakirjojen katseleminen ja satujen lukeminen pienestä pitäen vaikuttaa positiivisesti lapsen lukutottumuksiin ja tarjoaa tärkeitä yhdessäolon hetkiä.

”Yhteisten lukuhetkien ääreen voi houkutella koko perheen. Kirjoista ja samalla muistakin päivän tapahtumista keskusteleminen vahvistavat lasten ja aikuisten välistä suhdetta sekä kehittävät muun muassa vuorovaikutustaitoja”, Kilpeläinen vinkkaa.

Lukevalta lapselta tai nuorelta on hyvä kysellä kirjan sisällöstä ja sen hahmoista. Eri-ikäisille sopivista kirjoista saa vinkkejä opettajilta ja kirjastoista.

Lukutaito on taito siinä missä muutkin taidot. Sitä pitää harjoitella kehittyäkseen.

”Kuten minkä tahansa taidon oppimisesta ja siinä kehittymisestä, myös lukemisesta saa palkita! Hyvä lukutaito auttaa pärjäämään elämässä”, Kilpeläinen toteaa.

Nuorten osaamista mittaavia Pisa-tuloksia käytetään oppimisten mittarina. Suomen Pisa-tulosten laskevaa käyrää on mediassa kuvailtu jopa romahdukseksi. Espoon toimialajohtaja Harri Rinta-ahon mukaan siitä ei kuitenkaan ole kyse, sillä Suomen tulokset ovat edelleen keskimääräisiä OECD-maiden tuloksia paremmat.

Espoossa Pisa-tulokset ovat vieläpä suomalaista keskivertoa huomattavasti paremmat.

Lukutaito vaikuttaa kaikkeen oppimiseen. Jos se on heikko, esimerkiksi matemaattisten sanallisten ongelmanratkaisutehtävien ratkaiseminen ei onnistu.

Lukutaidon oppimiseen kiinnitetään Espoossa huomiota varhaiskasvatuksesta asti. Viime vuodesta alkaen esiopetuksen ja peruskoulun yhteistyötä on tiivistetty.

Jos lapsella on oppimisvaikeuksia esiopetuksessa, tieto siitä annetaan koululle. Tällöin tarvittavat tukitoimet voidaan Rinta-ahon mukaan aloittaa heti, eikä katkoksia tule.

"Espoon tavoitteena on, että kaikki lapset osaavat lukea peruskoulun toisen luokan päättyessä. Kolmannesta luokasta eteenpäin oppiminen perustuu yhä enemmän lukemiseen, jolloin lapsen lukemisen tason on oltava riittävä kolmannen luokan vaatimuksiin nähden. Jos taito on puutteellinen, toisen vuosiluokan voi kerrata. Näin jatko sujuu paremmin ja lapsi saa hyvät eväät oppimiseen."

Oman leimansa Espoon koulumaailmaan tuo peruskoulujen 10 000 vieraskielistä lasta. Jotta perheet laittaisivat lapsensa varhaiskasvatukseen, kotihoidon tuen Espoo-lisään tehtiin muutos. Sitä ei menetä, vaikka lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen ja huoltaja jäisi kotiin pienempien sisarusten kanssa.

Espoo hankkii saamillaan testamenttilahjoituksilla kouluihin kirjoja, joiden valintaan lapset saavat itse osallistua.

Lukutaidon kehittämiseen on satsattu myös valtakunnallisesti. Hallitusohjelman mukaan alemmille luokille tulee kaksi lisättyä äidinkielen tuntia ja yksi matematiikan tunti. Opetussuunnitelma ei kuitenkaan laajene, vaan lisäaika käytetään perustaitojen oppimiseen.

Lastenkirjat lisäävät kykyä myötätuntoon ja kehittävät mielikuvitusta sekä muistia.

Kun kirjailija Kaisa Paaston omat lapset olivat pieniä, heille löytyi paljon tunnetaitoja käsitteleviä kuvakirjoja. Vähän isommille lapsille tarkoitettuja, kaveritaitoja opettavia kirjoja olikin tarjolla vähemmän.

Paasto alkoikin kirjoittaa 7–12-vuotiaille tunnetaitoihin keskittyviä Anni Kaverinkesyttäjä -kirjoja.

Lastenkirjailija nostaakin lukemisen hyödyistä esiin erityisesti empatian kehittymisen. Empatiaa oppii myös elokuvia tai tv-sarjoja katsoessa, mutta vain lukemalla pääsee henkilöiden pään sisälle tutkailemaan heidän ajatuksiaan ja asettumaan heidän asemaansa.

”Kirjoista oppii myös konfliktinratkaisutaitoja, koska niissä otetaan esiin useiden henkilöiden näkökulmia. Lukija ymmärtää, että tapoja ratkaista ongelmia on monenlaisia”, Paasto kertoo.

Kepposten maailman Prankenstein-kirjoissa käsitellään puolestaan esimerkiksi kiusaamista. Kun toista ihmistä oppii tuntemaan, ennakkoluulot murtuvat ja kiusaaminen vähenee. Mari Ahokoivun kuvitukset tuovat kirjoihin keventävää huumoria.

Kaisa Paasto vertaa mielikuvitusta mihin tahansa lihakseen, jota pitää harjoitella kuten muitakin lihaksia. Lukeminen on siihen oiva keino, sillä kirjoissa visuaalisuus kuvitellaan yksityiskohtineen itse. Lasta ja nuorta pitäisi auttaa löytämään juuri häntä innostavat kirjat. Yksikin mieleinen kirja voi koukuttaa lapsen lukemisen lumoavaan maailmaan.