Yleiskaavaluonnos kiinnosti espoolaisia ja herätti kysymyksiä erityisesti omasta lähialueesta

Espoon yleiskaava 2060 on strateginen aluevarauskaava, jossa näkyvät maankäytön suuret linjat ja yleispiirteiset aluevaraukset. Ne ohjaavat myöhemmin tapahtuvaa asemakaavoitusta. Yleiskaavan avulla varaudutaan hallitusti kaupungin kasvuun. Espoon asukasluvun arvioidaan kasvavan yli 500 000 asukkaaseen vuoteen 2060 mennessä.

Espoon yleiskaava 2060 -luonnoksen lähtökohtana on kaupungin tasapainoinen kehittäminen niin, että kaikki viisi kaupunkikeskusta ovat hyvin saavutettavissa ja vetovoimaisia. Kasvua ohjataan erityisesti raideverkon ympärille.

Kaupunkisuunnittelukeskus järjesti alkukesän aikana tilaisuuksien sarjan, joka alkoi etäinfolla 3.6.2024. Siinä kerrottiin kaavaluonnoksesta kokonaisuutena ja opastettiin mielipiteen antamiseen.

Eri puolille Espoota sijoittuvissa seitsemässä alueillassa tarkasteltiin kaavaluonnosta kunkin suuralueen näkökulmasta. Tilaisuuksissa pääsi keskustelemaan kasvokkain suunnittelijoiden kanssa. Paikalla oli aina myös yleiskaavayksikön päälliköitä ja luottamushenkilöiden edustaja. Lisäksi kaupunkisuunnittelukeskus järjesti ruotsinkielisen tilaisuuden.

Elokuussa on tulossa vielä englanninkielinen tilaisuus. Espoo-päivänä 31.8. asukkailla on mahdollisuus tavata suunnittelijoita WeeGee-talon tapahtumassa. Lisäksi kaupunkisuunnittelukeskus kutsuu kaupunginosien asukasyhdistykset keskustelemaan luonnoksesta.

Yleiskaavaluonnos nosti asukkaissa monenlaisia näkemyksiä ja kysymyksiä. Koko kaupungin osalta hyvänä pidettiin muun muassa sitä, että virkistys ja luontoarvot on nostettu kaavaluonnoksessa esiin kokonaisuutena sekä sitä, että keskuspuiston rajaus laajenisi. Keskuspuiston raja-alueiden mahdollinen rakentaminen herätti kuitenkin huolia.

Raideverkon laajentaminen herätti mielipiteitä laidasta laitaan. Uutta metrolinjausta Matinkylästä Espoon keskukseen pidettiin hyvänä, kun taas pikaratikkavaihtoehdon kohdalla asukasta pohditutti pikaratikan pidemmät pysäkkivälit kuin busseilla ja se, että jos tulisi pikaratikka, niin bussilinjojen määrä vähenisi. Pikaratikan toivottiin myös jatkuvan Kalajärvelle asti. Raiteet ja niiden varsille ohjautuva tiiviimpi rakentaminen huoletti osaa asukkaista, toisaalta osa oli sitä mieltä, että ne ovat oikea ratkaisu kasvavalle kaupungille.

Osa asukkaista katsoi, ettei kaavassa huomioida riittävästi ikääntyneiden osuuden kasvua väestössä. Uuden sairaalan tarve pitäisi huomioida kaavassa.

Kauklahden alueillassa mielipiteet Lasihytin alueen kehityksestä jakautuivat - osa piti sitä hyvänä, osa huonona. Myntinmäen metsän toivottiin välttyvän raiderakentamiselta.

Matinkylässä Finnoon keskustan jatkokehitys kiinnosti. Espoonväylän suunnittelusta toivottiin kaupunkilaisille avointa suunnittelukilpailua, jossa huomioitaisiin ekologiset yhteydet ja maiseman viihtyisyys.

Tapiolassa pohdittiin, minne kaavan mahdollistama uusi rakentaminen mahtuisi. Otaniemeen pitäisi asukkaiden mielestä merkitä työpaikkojen sijaan enemmän asutusta.

Vanha-Espoossa Espoon keskuksen kehittyminen kaupunkimaisemmaksi ja palvelujen lisääntyminen nähtiin hyvänä. Länsiradan ja Histan alueen kehittämisen tarkoituksenmukaisuus puolestaan puhutti.

Pohjois-Espoossa toivottiin parempia liikenneyhteyksiä esim. Kalajärveltä Matinkylään, Espoon keskukseen ja Helsinkiin. Myös Viiskorven ja Oittaan kehittämisestä syntyi vilkasta keskustelua.

Espoonlahden alueillassa metron jatketta Kivenlahdesta Kauklahteen kannatettiin, mutta myös pohdittiin, minne metrokeskukseen liittyvä rakentaminen Saunalahden alueella mahtuisi. Espoon keskus (Jorvi) - Matinkylä väli jakoi mielipiteitä raideyhteyden ja siihen liittyvän uuden maankäytön osalta.

Leppävaarassa Vermon säilyttämistä palvelu- ja tapahtumakäytössä puolusti moni. Usea myös kiitteli, että Monikonpuro on merkitty karttaan ja että sitä on kunnostettu. Asukkaat olivat myös tyytyväisiä, että kaavaluonnosta varten on selvitetty kulttuuriympäristöjä. Karakallion laajennus länteen ei asukkaiden mielestä ole hyvä suunnitelma, koska silloin viheralueet siellä vähenisivät.

Kaavaluonnos on nähtävillä poikkeuksellisen pitkään, 3.6.-3.9.2024. Aikaa kaavaluonnokseen tutustumiseen ja mielipiteen jättämiseen on vielä hyvin. Tässä vaiheessa kaavatyötä moni asia on vielä avoinna, joten nyt on juuri oikea hetki vaikuttaa.

Etäinfon 3.6. tallenne kannattaa katsoa, varsinkin jos et ole ehtinyt mukaan tilaisuuksiin. Tallenteessa (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)esitellään yleiskaavaluonnosta ja neuvotaan mielipiteen antamisessa kartta-alustalla.

Yleiskaavan sivulta löydät taustatietoa kaavasta, ohjeita osallistumiseen, tulevien tapahtumien tiedot ja usein kysyttyjä kysymyksiä.

Yleiskaava 2060 viralliselta kaavasivulta löydät kaikki kaava-aineistot kuten kaavakartta, kaavamääräykset ja kaavaselostus sekä selvitykset.

Nähtävilläolon jälkeen alkaa kaavaehdotuksen valmistelu. Ehdotusvaihe alkaa siten, että kaikki kaavaluonnoksesta annetut mielipiteet luetaan ja kaavaehdotusta lähdetään työstämään niiden perusteella. Yleiskaavaehdotus valmistuu vuonna 2026, jolloin espoolaisilla on mahdollisuus kommentoida sitä. Tavoitteena on, että yleiskaava hyväksytään vuonna 2027.