Varmuutta dataan ja onnistumiset esille – anturikokeilulla kehitettiin koulujen jätehuoltoa
Kolmessa kokeilukoulussa mitattiin helmi-lokakuussa seka- ja muovijäteastioiden täyttöasteita. Tulosten perusteella koulujen jätehuolto on pääosin tehokasta, ja ahkerimmilta lajittelijoilta saadaan vinkkejä koko kaupungin lajitteluasteen parantamiseen.
Anturi mittaa jäteastian täyttöastetta
Tarve mittauskokeilulle syntyi raportoinnin haasteista. Kestävän elämäntavan, ja sen kautta lajittelun opettelu ja kehittäminen kouluissa on Espoolle tärkeä tavoite, jonka edistymistä halutaan myös seurata. Kouluissa syntyvistä jätemääristä oli aiemmin vain laskennallista tietoa – matemaattisesti pääteltyjä lukuja, jotka perustuivat astiamääriin ja keskiarvoihin. Halusimme tarkentaa tietoa, jotta eri jätejakeiden keräysastioita on kouluissa juuri oikea määrä ja ne tyhjennetään sopivin väliajoin.
“Tällä tutkimuksella halusimme saada varmuutta lajitteluraportointiin: nähdä tarkasti, minkä verran jätettä syntyy, miten tehokkaasti lajitteluastioita käytetään ja miten hyvin olemassa olevan datamme oletukset pitävät paikkaansa”, kommentoi kokeilun toteuttaneen Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeen projektipäällikkö Mia Johansson.
Wastebookilta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) palveluna hankitut anturit mittaavat kaikuluotaimen tavoin jäteastian pinnan korkeutta, siis jäteastian täyttöastetta. Anturit kiinnitetään jätekatoksen jäteastian kannen sisäpuolelle. Anturi rekisteröi myös oman kallistuskulmansa, eli huomaa näin mahdolliset ylitäyttötilanteet, joissa jäteastian kansi ei mahdu kokonaan kiinni.
”Tämä pilotti on hyvä esimerkki siitä, kuinka jätedatan mittaamista digitaalisten ratkaisujen avulla voidaan hyödyntää kierrätyksen tehostamiseksi. Wastebookille yhteinen pilotti Espoon kaupungin kanssa on ollut erittäin kiinnostava, ja se on herättänyt mielenkiintoa hankkeen sidosryhmissä”, sanoo Wastebookin toimitusjohtaja Mikko Ahokas.
Tulokset vahvistivat oletukset
Mittauskokeilussa olivat mukana Aarnivalkean, Ruusutorpan ja Karhusuon koulut. Kokeiluun valittiin mukaan eri kokoisia kouluja eri puolelta Espoota.
Tulosten perusteella koulujen jätehuolto on pääasiassa varsin tehokasta – astioiden täyttöasteet ovat tyhjennyshetkellä korkeat. Ylitäyttöjä tapahtui satunnaisesti, joten joissain tilanteissa voidaan jäädä seuraamaan, josko joidenkin astioiden tyhjennysväliä olisi syytä hiukan tihentää. Sekajäteastioiden täyttöasteiden koulukohtainen keskiarvo vaihteli välillä 75–84 %. Muoviastioiden täyttöasteiden koulukohtainen keskiarvo oli 36–94 %. Astiamäärät todettiin kokeilussa sopiviksi.
Jätekertymät vaihtelivat kuukausittain paljonkin. Esimerkiksi ennen joulua jätettä syntyi selvästi enemmän, kun kouluilla tehtiin joulusiivousta. Joululoma taas näkyi sekajätemäärän vähenemisenä, mutta muovinkeräykseen tulikin opetustauon aikana piikki – kävi ilmi, että keittiöt siivoavat silloin kaappejaan.
Harjoitus tekee mestarilajittelijan
Kokeilun parhaana lajittelijana kunnostautui Aarnivalkean koulu, jossa kerättiin eniten muovijätettä sekä absoluuttisesti että oppilasmäärään suhteutettuna. Aarnivalkeassa syntyi myös vähiten sekajätettä. Aarnivalkea oli ensimmäisiä espoolaisia kouluja, joissa alettiin vuonna 2019 lajitella kaikki jakeet, joten yksi syy hyvään tulokseen lienee sinnikäs harjoittelu ja kerätty kokemus.
Onnistuneessa lajittelussa onkin sopivien lajitteluastioiden lisäksi kysymys tietysti lajitteluaktiivisuudesta ja lajittelutaidoista. Mittauskokeilun päätyttyä määrätietoinen kestävän kasvatuksen työ kouluissa jatkuu.
”Pidän itse lajittelua erittäin tärkeänä ja olen pyrkinyt edistämään sitä koulussa jo pitkään. Tämä kokeilu ja siitä saadut tulokset toimivat yhtenä hyvänä työkaluna lajitteluasioiden läpikäymiseen ja ylläpitämiseen. Oli mukavaa saada olla kokeilussa mukana”, toteaa Karhusuon koulun rehtori Mimmu Hellsten.
”Kasvun ja oppimisen iloinen tarina koostuu päivittäisestä tekemisestä kouluissamme lasten ja nuorten kanssa, kuten ruokahävikin pienentämisestä, kierrättämisen opettamisesta ja esimerkiksi luontokasvatuksesta. Kiitän kaikkia kokeiluun osallistuneita kouluja: Aarnivalkean koulua, Karhusuon koulua ja Ruusutorpan koulua”, toteaa perusopetuksen johtaja Juha Nurmi.
