Elinvoimajohtaja Mervi Heinaro kuluttaa kulttuuria silmillään
Mervi Heinaro on hyvin tyypillinen espoolainen: Helsingistä perheenlisäyksen vuoksi muuttanut, koulutettu ja luontoa arvostava kulttuurinystävä. Asuminen eri puolella Suomea ja ulkomailla antaa Espoon elinvoimajohtajalle hyvää pohjaa kaupungin vetovoiman ja tapahtumatarjonnan vertailuun.
–Minulle Espoo on jo 25 vuoden ajan ollut hyvä koti. Täällä yhdistyvät vehreä luonto, metsät ja vesi ja sitten tämä käsittämättömän moderni, jopa post-urbaani, verkostomainen kaupunkirakenne, jotka yhdessä mahdollistavat hyvän arjen, Heinaro kuvailee.
Kaupungin kulttuuritarjontaa hän kehuu monipuolisuudestaan. Heinaro nauttiikin kulttuurista aivan laidasta laitaan.
–Olen hirveän utelias, joten on kiva bongata sellaisia juttuja, joita en ole aikaisemmin nähnyt. Minulla on ehkä enemmän silmillä kuluttamisen kulttuuri, joten visuaalisuus ja estetiikka ovat tärkeitä. Mutta toisaalta rakastan myös erilaisia konsertteja, hän luettelee.
Elinvoiman tulosalue panostaa veto- ja pitovoimaan
Heinaro kuluttaa kulttuuria myös työnsä puolesta. Elinvoima on yksi kolmesta kaupungin päätoimialasta opetuksen ja kaupunkiympäristön lisäksi. Siihen kuuluvat liikunta-, elinkeino-, työllisyys- sekä kulttuuriasiat.
–Kokonaisuus voi äkkiseltään kuulostaa erikoiselta, mutta eri tulosyksiköillä on jokaisella erittäin suuri merkitys siihen, millaista elämää Espoossa vietämme ja miten tulijat kotiutuvat Espooseen. Oli tulija sitten Joensuusta tai Bangaloresta, niin kulttuuri, urheilu ja työ ovat ovia yhteisöön, Heinaro kiteyttää.
Kaikenlaista kulttuuria Espoossa
Kulttuuri käsitetään helposti teatterin, museoiden ja festivaalien kautta, mutta Heinaro muistuttaa myös arjen kulttuurista, joka on läsnä espoolaisten jokapäiväisessä elämässä.
–Esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö opetuksessa (KULPS) on ainutlaatuinen espoolainen konsepti, joka tarjoaa lapsille ja nuorille vuosittain noin 120 000 elämystä. Meillä on myös valtavan hyvät kirjastot, eikä täältä ole tarvetta lähteä vaikka Oodiin.
–Se, mitä ehkä kaivattaisiin, olisi lisää erilaisiin tapahtumiin sopivia kaupunginosatiloja. Esimerkiksi lounaisessa Espoossa asuu Hämeenlinnan verran väkeä, mutta täällä ei vielä ole varsinaista omaa kulttuuritilaa. Toinen edistettävä kulttuurihanke on uusi teatteri, nykyinen kun ei enää palvele tarkoitustaan, hän listaa.
Kulttuuri on myös merkittävä työllistäjä. Espoossa toimii kaupungin omien kulttuuripalveluiden lisäksi esimerkiksi parikymmentä ammattimaista kulttuurilaitosta ja -festivaalia kuten & Espoon Teatteri(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), EMMA(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), Espoo Ciné(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), April Jazz(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), sekä yhdeksäntoista taiteen perusopetuksen oppilaitosta. Tapahtumia on tuhansia ja ylipäätään kulttuurialan verkosto on kaupungissa laaja.
–Jaamme kulttuuriavustuksia eri kulttuuritoimijoille vuosittain yli 15 miljoonaa. Tätä kautta pystymme luomaan paljon merkityksellistä työtä, myös taiteilijoille, ja vaikuttamaan ihmisten elämään, Heinaro kertoo.
Mukana Pridessa tasa-arvon puolesta
Kesäkuu on Espoossa myös Pride-kuukausi. Heinaron mukaan Pride on tärkeä osa kaupungin laajempaa tasa-arvotyötä.
–Olemme tapahtuman Working with Pride -kumppani. Espoo on moninainen ja kansainvälinen kaupunki, jonne mahtuu paljon erilaisia ihmisiä ja asioita. Ylipäätään kaupunki on tarkoitettu kaikille ja siksi on tärkeää, että työskentelemme yhdessä Priden kanssa, hän kertoo.
–Totta kai meillä on vielä paljon tekemistä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tontilla, ja sitä työtä pitää edistää kaikin tavoin. Ja vaikka Pride-tapahtumat ovat tärkeitä ja asiaa näkyväksi tekeviä, niin kaikkein tärkeintä on kuitenkin se arjen yhdenvertaisuustyö, jota me teemme täällä joka päivä, Heinaro painottaa.
Esimerkkinä hän mainitsee kulttuuritilojen ja tapahtumien turvallisemman tilan periaatteet, jotka laadittiin yhdessä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa.
Kesäkuun kulttuuritärpit
Kesäkuussa Espoossa tapahtuu paljon, joten Mervi Heinarokin poimi tarjonnasta useamman erilaisen kulttuuritapahtuman.
Ratsastusseikkailu Espoonkartanon historiaan (1.6., 8.6., 15.6., 29.6. KAMU Espoon kaupunginmuseo): ”Pakko valita tällainen järjettömän hauska idea, eli ratsastusretki Espoonkartanon historiaan! Suosittelen erityisesti lapsiperheille, vaikka oma, jo aikuinen, tytär ei heti innostunutkaan. Tämä on nimittäin toteutettu keppihevosilla. Eli pitää varmaan lainata jonkun kaverin lapsi mukaan ihanaan sukellukseen keppihevosten selässä kartanomaailmaan.”
Saaristomuseo Pentala: (Joka päivä, paitsi ma) ”Toinen kohde on sitten perinteisempi perheen kanssa tehtävä kesätekeminen, eli ollaan parinkymmenen vuoden ajan käyty Pentalassa saaristomuseossa opastuksissa, työpajoissa ja rapsuttamassa lampaita. Sinne pääsee saaristoveneellä viettämään ihanaa kesäpäivää, syömään hyvin ja nauttimaan luonnosta ja merellisen Espoon historiasta.”
Urkuyö & Aaria: Messiah (6.6. & 7.6. Tapiolan kirkko ja joka kesätorstai Tuomiokirkossa)): ”Sitten ihan erilaisia tunnelmia tarjoaa Urkuyö & Aaria, joka on meidän vanhimpia kesäfestivaalejamme. Siellä olen pyrkinyt käymään joka kesä, vaikka välillä onkin jäänyt väliin.”
Kannusali goes Drag (15.6. Kannusali): ”Pride-kuukausi ja sen hiukan rosoisempi tarjonta pitää tietenkin muistaa. Bongasin tuolta Kannusali goes Drag tapahtuman, eli jos sinne saan lipun ja kalenteriin tungettua, niin ehdottomasti menen. Toinen vaihtoehto olisi seuraavalla viikolla oleva Pride: Sing along – Out’n loud.”
Espoon Nelli muuttaa Sellon kauppakeskukseen (1.6. alkaen Sellon kirjaston edessä): ”Vielä extrana sellainen kulttuurikokemus, että Espoon Nelli, joka on taidemuseo Emman Espoon kaupungille lahjoittama teos, kiertää Espoossa ja kesäkuussa hän muuttaa Leppävaaraan. Nelli on Kerttu Horilan luoma puistonpenkillä istuva koiranpäinen naishahmo. Hänen viereensä voi istahtaa ja itselle ainakin on jäänyt mieleen se katse, jolla Nelli vierustoveriaan katsoo. Se on todella vaikuttava.”
Kaikki Espoon Pride-kuukauden tapahtumat löytyvät täältä