Kasvatustyön selkänojana on hyvinvoiva työyhteisö
Espoon varhaiskasvatuksessa panostetaan johtajien ja työntekijöiden hyvinvointiin. Toimivassa työyhteisössä korostuu nimensä mukaisesti sekä yhteisöllisyys että yhteistyö.
Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka koostuu työn mielekkyydestä, työyhteisön sisäisestä ilmapiiristä, työntekijän terveydestä sekä työympäristön turvallisuudesta. Espoon kaupungin varhaiskasvatuksessa työhyvinvointiin vaikutetaan muun muassa investoimalla johtamisen kehittämiseen. Lisäksi henkilökunnalle annetaan työkaluja omasta ja yhteisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen.
”Jokaisella työyhteisön jäsenellä on velvollisuus edistää työhyvinvointia. Yhdessä johdon, työyhteisön ja yksilön panosten voimin rakennetaan työympäristöä, jossa voidaan hyvin”, Nuottakunnan päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Jutta Karppinen toteaa.
Karppiselle työhyvinvointia tuo niin arvostus työkavereita ja johtajaa kohtaan kuin myös kiitollisuus siitä, että hän saa arjessaan vaikuttaa lasten elämään. Myös kokemus yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä on työssä jaksamisen kannalta tärkeässä osassa.
”Työ on usein hektistä ja haastavia päiviä tulee eteen väistämättä. Olemme tiimissämme huomanneet, kuinka tärkeää on keskustella näistä tilanteista ja miettiä, miten kuormittavia hetkiä voidaan helpottaa. Kukaan ei jää yksin ja aina saa apua – teemme tätä työtä yhdessä”, Karppinen kertoo.
Pienryhmissä keksittävien ratkaisujen lisäksi varhaiskasvatusyksikön johtajalla on vastuu kehittää toimintatapoja, jotka tekevät työstä vähemmän kuormittavaa. Palaverien määrän vähentäminen sekä niiden keston lyhentäminen ja sisällön keventäminen ovat konkreettisia toimenpiteitä, joita Nuottakunnan päiväkodissa on tehty työhyvinvoinnin edistämiseksi. Priorisoinnin harjoitteleminen, taukojen pitäminen sekä riittävän ajan varaaminen opettajien suunnittelutyölle ovat nekin asioita, joiden on todettu lisäävän jaksamista.
”Espoossa saan varhaiskasvatuksen johtamiseen tukea omilta esihenkilöiltäni ja varhaiskasvatuksen hallinnosta. Sen avulla voin onnistua työssäni, mikä puolestaan välittyy koko henkilökunnan työhyvinvointiin. Koen, että olemme yhtä perhettä varhaiskasvatuksen hallintoa myöten”, Nuottakunnan ja Nokkalanpuiston päiväkotien johtaja Johanna Fredriksson iloitsee.
Hyvinvointia rakennetaan vuorovaikutuksella
Nuottakunnan päiväkodissa työntekoa ohjaa kollegiaalinen tuki ja jokaisen ammattitaidon arvostaminen. Avoin vuorovaikutus ja sitoutuminen yhteisiin toimintatapoihin ovat työhyvinvoinnin toteutumisen ytimessä. Läsnäoleva ja kannustava johtamistyyli auttaa onnistumaan.
”Esihenkilönä tuen työntekijöitä, jotta he voivat loistaa omassa työssään. Pyrin rakentamaan keskustelevaa työyhteisöä, jossa jokainen pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan. Minulle on tärkeää vaalia myönteistä työilmapiiriä, sillä se tuo jaksamista työhön”, Fredriksson kertoo.
Henkilökunnan kanssa käydään läpi jaettuja arvoja ja mitä ne tarkoittavat käytännössä. Fredrikssonin mukaan arjen pienillä teoilla voidaan edistää työhyvinvointia huomattavasti. Ystävällisyys, kehut ja kannustavat sanat ylläpitävät hyvää ilmapiiriä ja viestivät, että työkavereita arvostetaan.
”Se miten puhumme asioista luo todellisuuttamme. Lapset oppivat päiväkodin aikuisilta vuorovaikutuksen tapoja, joten siinäkin mielessä meidän täytyy näyttää esimerkkiä”, Karppinen muistuttaa.
Yhteistyö lasten huoltajien kanssa on merkittävä varhaiskasvatustyöhön kuuluva osa-alue, jossa myös korostuu vuorovaikutuksen tärkeys. Mahdollisissa ongelmakohdissa olennaista on lähteä miettimään ratkaisua heti sen sijaan, että annetaan haasteiden kasautua. Johtajan tehtävä on uskaltaa tarttua ristiriitatilanteisiin ja tukea asioiden selvittämistä niin työyhteisön sisällä kuin perheiden kanssa.
Henkilöstöedut ja koulutus motivoivina tekijöinä
Varhaiskasvatusalaa vaivaava henkilöstöpula vaikuttaa työhyvinvointiin päivittäisellä tasolla. Johtajan aikaa kuluu rekrytointiin, perehdyttämiseen ja työvuorojärjestelyihin samalla, kun ryhmissä työskenteleminen vajaalla henkilöstöllä koettelee opettajien ja lastenhoitajien jaksamista.
”Jotta mahdollistetaan riittävät resurssit myös poikkeustilanteissa, on kehitettävä toimivat sijaisjärjestelyt. Hyvä työilmapiiri ja lämmin vastaanotto takaavat, että saamme sijaisia töihin ja he haluavat tulla meille uudestaankin”, Fredriksson toteaa.
Vakituisen henkilökunnan rekrytoimista edistää hyvinvoivan työyhteisön lisäksi kattava perehdytys. Espoon kaupungin perehdytyssuunnitelmat tukevat työntekijän onnistumista uudella työpaikalla. Työnteossa auttaa mahdollisuus osallistua osaamista kehittäviin koulutuksiin.
”Ammattitaidon kasvattaminen motivoi ja tuo mielekkyyttä työhön. Opettajana haluan usein kokeilla paljon kaikkea uutta samaan aikaan, mutta se voi olla kuormittavaa. Espoon kaupungin kehittämishankkeet auttavat keskittymään pienempiin kokonaisuuksiin kerralla”, Karppinen kehuu.
Espoon kaupunki tukee varhaiskasvatuksen työntekijöitä henkilöstöeduilla, jotka pitävät huolta fyysisestä jaksamisesta. Liikuntasetelit, uimaliput ja kaupungin jumpparyhmät ovat hyviä tapoja pysyä kunnossa työssä, jossa oma keho on yksi työvälineistä. Työnantajan ergonomiaohjeessa opastetaan, miten varhaiskasvatustyössä voi huomioida omaa ergonomiaa paremmin. Myös fysioterapeutin voi tilata työpaikalle kertomaan keinoista, joilla huolehtia itsestään työtä tehdessä.
”Nuottakunnan päiväkodin työntekijät jakavat keskenään vinkkejä hyvistä työasennoista ja muista työntekoa sujuvoittavista asioista. Se on jälleen yksi esimerkki yhteisöllisyyden luomasta työhyvinvoinnista”, Karppinen kertoo.
Kun työhyvinvoinnin eri palaset ovat kunnossa, työstä on helpompi nauttia. Työssä jaksamista tukevan toimintakulttuurin rakentaminen vaatii tahtoa kokeilla, uudistua ja ottaa opiksi.
”Varhaiskasvatuksella vaikutetaan suoraan lasten hyvinvointiin. Siksi alan ammattilaisiin on panostettava aivan erityisesti, jotta he voivat tehdä arvokasta työtään parhaalla mahdollisella tavalla”, Fredriksson kiteyttää.
Teksti: Maisa Lampinen