Työkyvyn haasteisiin ratkaisun avaimet löytyvät usein keskustelemalla
Päivi Hoikka on hoitanut Espoon varhaiskasvatuksessa lapsia vauvasta eskariin useamman vuosikymmenen ajan. Muutama vuosi sitten Päivin selkä alkoi oireilla enemmän eikä taaperoiden nostelu enää onnistunut entiseen tapaan. Yhdessä esihenkilön, työkykyasiantuntijan sekä työterveyden kanssa alettiin kartoittaa vaihtoehtoja työn tekemiseen.
Päivi sekä Espoon työkyvyn asiantuntijat Tuija Merkel ja Markus Ketonen kannustavat juttelemaan aktiivisesti työkyvystä ja hyvinvoinnista työpaikoilla.
”Avoin keskusteluilmapiiri on kaiken avain. Kun työyhteisössä on totuttu juttelemaan niistä asioista, jotka tiimissä ovat hyvin, myös vaikeampien asioiden esille ottaminen on helpompaa”, Tuija painottaa.
”Jos työkyky laskee, apua kannattaa pyytää ajoissa ja puhua rohkeasti työkyvyn haasteista esihenkilön tai esimerkiksi työterveyden asiantuntijan kanssa. Kipeän selän voivottelu kahvihuoneessa ei edistä asian ratkaisemista, mutta yhdessä jutellessa löytyy erilaisia vaihtoehtoja”, Päivi rohkaisee.
Työkykyä voi tukea eri tavoin muun muassa muokkaamalla nykyistä työtä.
”Työntekijä voi esimerkiksi tehdä väliaikaisesti lyhyempää työpäivää tai kevyempiä tehtäviä. Jo muutama kuukausi voi riittää auttamaan hankalimman vaiheen yli. Usein työntekijä voi paremmin tehdessään töitä vaikkapa mukautetusti sen sijaan, että hän on pitkällä sairauslomalla”, Tuija jatkaa.
Myös Päivin työtä päiväkodissa mukautettiin.
”Pidemmän sairauspoissaolon sijaan tein lyhennettyä työviikkoa. Minulle oli tärkeää jo mielen hyvinvoinnin takia, että pysyin työelämässä kiinni enkä jäänyt kotiin”, Päivi kertoo.
Avoimin mielin
Joskus työkyvyn haasteisiin pitää etsiä sopivia ratkaisuja pidempään. Esimerkiksi Päivin selkä ei kestänyt alkuun osittaistakaan lastenhoitoa, ja asioita istuttiin miettimään uudestaan porukalla.
”Lähdin opiskelemaan Omniaan liiketalouden ammattitutkinnon. Opintojen ajan tein puolitoista vuotta työkokeilussa sihteerin töitä. Opiskelu iltaisin oli rankkaa, mutta harjoitteluni ohjaajan Birgitta Juselius-Erosen kannustuksella ja ohjauksella tutkinto tuli suoritettua. Valitettavasti selkä ja kädet eivät oikein kestäneet sihteerinkään työtä. Koska sydämeni sykkii varhaiskasvatukselle, palasin tekemään mukautetusti töitä päiväkotiin. Tällä hetkellä toimin Superin varhaiskasvatuksen pääluottamusmiehenä”, Päivi sanoo.
”Työkykyyn liittyvät asiat voivat olla pitkiä prosesseja ja eri vaihtoehtoihin kannattaa suhtautua avoimin mielin eikä lannistua. Minullakin tilanne jatkuu edelleen. Itselleen pitää olla myös armollinen. Vaikkei sihteerin työ lopulta minulle sopinut koen, että erilaiset työkokemukset ovat rikkaus”, Päivi tuumii.
Sujuva arki on työhyvinvoinnin perusta
Pohja työhyvinvoinnille luodaan avoimen keskusteluilmapiirin lisäksi hyvällä arjen johtamisella.
”Henkilöstön työkyvystä huolehditaan oikea-aikaisella ja ennakoivalla perustekemisellä alkaen hyvästä perehdytyksestä, tavoitteiden asettamista ja palautteen antamisesta”, Markus painottaa.
”Hyvällä arjen johtamisella edistetään hyvinvointia ja voidaan ehkäistä työkyvyn alenemista. Henkilöstön ajan tasalla oleva osaaminen ja sujuva arki töissä ovat niitä peruspilareita, jotka tukevat henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia”, Tuija jatkaa.
Arjen johtamisessa auttaa Espoossa kehitelty Suuntaamo, jonne on koottu esihenkilöille työkaluja hyvään suorituksen, osaamisen ja työkyvyn hallintaan ja johtamiseen.
”Myös työhyvinvointia mittaava fiilismittari antaa neljännesvuosittain pulssia siitä, mikä on tiimin tilanne. Kun työkyvystä ja hyvinvoinnista jutellaan tiimissä säännöllisesti, orastavat haasteet havaitaan hyvissä ajoin ja niihin voi alkaa yhdessä etsiä ratkaisuja”, Markus toteaa.