Leikki on ehtymätön ilon ja oppimisen lähde
Leikillä on tärkeä pedagoginen merkitys ja siksi varhaiskasvatuksessa leikkiin kiinnitetään erityistä huomiota.
Kaikki lapsethan osaavat leikkiä! Moni aikuinen saattaa äkkiseltään ajatella näin ja tottahan se onkin. Leikki on jokaisen lapsen luontainen tapa ilmaista itseään. Aikuisten tuki ja osallistuminen leikkiin voivat kuitenkin tuoda lisäarvoa lapsen kehitykselle. Siksi leikki on varhaiskasvatuksessa pedagogiikan keskiössä.
Espoon varhaiskasvatuksessa leikkiä ja leikkitaitoja pidetään niin tärkeinä, että kaupungin päiväkodeissa leikkiin on panostettu erityisellä tavalla.
Varhaiskasvatuksen asiantuntijat Jaana Luumi ja Suvi Leppälä Espoon varhaiskasvatuksesta kertovat, että leikki on luonnollinen tapa, jolla lapset oppivat ja kehittyvät ja siksi leikillä on varhaiskasvatuksessa suuri pedagoginen merkitys.
”Leikin merkitys lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille on suuri. Leikeissä harjoitellaan kaveritaitoja, sosiaalisten suhteiden muodostamista, itsensä ilmaisua, luovuutta, motoriikkaa, pitkäjänteisyyttä ja vastavuoroisuutta. Kehittävä leikki pitää paljon sisällään”, Luumi ja Leppälä kertovat.
”Leikeissä opetellaan lisäksi kielen sanastoa ja käsitteitä. Into oppimiseen alkaa usein lapsen leikkiessä”, jatkaa Suvi Leppälä. ”Leikki on lapselle myös tapa käsitellä kokemiaan asioita ja jäsentää maailmaa”, hän sanoo.
Koska leikillä on niin suuri merkitys, varhaiskasvatuksessa puhutaan ammattikielellä leikin kehittämisestä.
Se voi kuulostaa hassulta, mutta kyse on oikeastaan monenlaisten leikin kautta opittavien tietojen ja taitojen kehittämisestä leikkiä havainnoimalla, tukemalla ja hienovaraisesti tarpeen tulleen ohjaamalla. Espoossa leikin kehittämisen tukena on hyödynnetty myös varhaiskasvatusyksiköille suunnattuja itsearviointikriteerejä.
Miltä nallesta voisi tuntua, kun käpälää hoidetaan?
Varhaiskasvatuksessa ammattilaiset tukevat leikkiä, koska siitä on lapselle ja tämän kehitykselle monenlaista hyötyä.
Luumin ja Leppälän mukaan leikkitaidot ovat tärkeitä. Hyvät leikkitaidot taas harjaantuvat leikkimällä monipuolisesti. Leikissä opitaan tunnetaitoja, toisen asemaan asettumista ja käsitellään aiemmin koettuja asioita.
”Leikeissä harjoitellaan erilaisissa rooleissa toimimista. Leikkimällä lapsi oppii, että maailma näyttää erilaiselta eri näkökulmista ja rooleista käsin. Kun nallen käpälää tai kaverin sormea leikisti hoidetaan, harjaantuvat samalla esimerkiksi empatiataidot ja toisen kokemuksen ymmärtäminen”, Luumi kertoo roolileikkien merkityksestä.
”Varhaiskasvatuksessa havainnoimme, miten leikki sujuu ja kehittyy. Jos leikissä tarvitaan tukea, aikuinen voi auttaa ohjaamalla leikkiä parempaan suuntaan. Aikuiselle on myös tärkeää tarvittaessa osata heittäytyä leikkiin mukaan ja siirtyä sitten ehkä taka-alalle, kun leikin juoni ja vuorovaikutus elää jo omaa iloista elämäänsä”, kertoo Suvi Leppälä.
Jos leikki takkuaa, leikkijöille syntyy ristiriitoja tai leikki kestää vain hetken, on aikuisen aika puuttua peliin. Puuttumista tarvitaan myös silloin, jos jollain on niin vahva rooli, että hän joka kerta määrää leikin suunnan, tai jos joku aina päätyy kotileikeissä koiraksi.
Espoon varhaiskasvatuksessa jokaista lasta tuetaan pääsemään mukaan leikkiin sekä rohkaistaan toimimaan siten, että kaikki saavat yhtäläiset mahdollisuudet osallistua.
”Konflikteja ei leikissä tai elämässä voi aina välttää, mutta ne tarjoavat mahdollisuuden opetella rakentavaa riitojen ratkaisemista, asioiden selvittelyä ja erimielisyyksien sopimista”, Jaana Luumi sanoo.
Autolla ajetaan varo-varovasti
Osa leikin kehittämistä on sekin, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset auttavat lapsia rikastamaan ja monipuolistamaan leikin maailmaa.
Mitä rikastaminen sitten käytännössä tarkoittaa? Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, kun lapset spontaanisti pistävät pystyyn vaikkapa pitserian, niin leikkiin tuodaan uusia elementtejä aikuisen tuella.
Yhdessä voidaan opetella maksamaan annos leikkirahalla sekä antamaan oikein vaihtorahaa takaisin. Samalla lapsi pääse harjoittelemaan matemaattisia taitoja. Siinä sivussa leikin kautta voidaan tutustua luontevasti vaikkapa italian kieleen, kulttuuriin tai maantietoon. Aikuisen tuella voidaan arvuutella, millainen pitsa on frutti di mare tai bolognese ja missä Italia sijaitsee.
Autoleikkeihin voi aikuinen puolestaan tuoda mukaan liikennesääntöjen opettelua. Samalla voidaan vaikkapa musisoida tai opetella liikenneaiheisia lauluja. Varhaiskasvatuksessa ammattilaiset ovatkin mestareita hyödyntämään leikin mahdollisuuksia oppimisessa.
Silti varhaiskasvatuksessakaan kaikkea leikkiä ei tarvitse valjastaa oppimisen välineeksi tai pedagogiseksi työkaluksi.
”Vaikka leikin hyödyt ovat ilmeisiä, leikillä on aina myös itseisarvo lapselle. On tärkeää muistaa leikeistä kumpuava ilo ja riemu. Leikki on ennen kaikkea iloinen asia”, muistuttaa Suvi Leppälä.