Espoon latuverkostosta löytyy sopivaa sivakoitavaa niin aloittelijalle kuin konkarillekin
Espoon laaja latuverkosto tarjoaa hiihtäjille vuosittain noin 150 kilometriä monen tasoisia hiihtolatuja. Helpompia latuja aloittelijoille löytyy puistoista ja pelloilta ja vaativimpien osuuksia perässä kannattaa hiihtää Nuuksion suuntaa.
Espoossa hiihtokausi käynnistyy nykyään marraskuun loppupuolella ja kestää kevätauringosta riippuen jopa huhtikuulle asti. Marraskuussa ensimmäisenä avautuu Oittaalla oleva ensilumenlatu.
– Lumetusjärjestelmän avulla Oittaalla saadaan tykitettyä lumi suoraan reilun kilometrin mittaiselle hiihtoreitille. Lunta ei tarvitse siirrellä, kuten Leppävaarassa ja Keskuspuistossa. Ensilumenlatu saadaan yleensä auki marraskuun loppupuolella, liikuntapäällikkö Tapio Taskinen kertoo.
Seuraavaksi ladut avautuvat pakkasen tulon myötä Leppävaaran urheilupuiston alueella ja Puolarmaarissa. Jos luonnonlunta ei tule, niin ladut tehdään lumettamalla. Viime vuosina muutamana talvena latuja ei ole pystytty tekemään luonnonlumesta ollenkaan.
Espoossa on laaja latuverkosto ja monella asukkaalla hiihtomahdollisuudet avautuvat melkein kotiovelta. Laadukkaiden latujen kunnossapidosta vastaa ammattitaitoinen reilun 10 henkilön tiimi.
– Säiden vaihtelu tuo haasteita latujen kunnossapitoon, mutta tavoite on, että ainakin Oittaan, Leppävaaran ja Keskuspuiston ladut ovat jo heti aamulla hyvässä kunnossa, Taskinen sanoo.
Lumisateiden jälkeen ja suotuisien kelien jatkuessa kaikki ladut pyritään saamaan hiihtokuntoon 1–3 päivässä.
Latuja tehdään talvella ulkoilureittipohjien päälle ja jos on hyvä talvi ja paljon luonnonlunta, latuja tehdään myös reittien ulkopuolelle, kuten esimerkiksi pelloille ja niityille. Näitä lähilatuja hyödyntävät erityisesti koulut ja päiväkodit.
– Parhaina vuosina olemme pystyneet tekemään jopa 200 kilometriä latua, jos mukaan luetaan kaikki pelto- ja järviladut.
Laajasta latuverkostosta löytyy Tapio Taskisen mukaan sopiva latu niin aloittelijalle kuin konkarillekin.
– Helpoimmat ladut ovat puistoissa ja pelloilla. Lisäksi Puolarmaarin latu ja Oittaan perhelatu sopivat aloittelijoille. Kuntoradoille tehdyt ladut ja reitit Nuuksion suuntaan tarjoavat sitten enemmän haastetta.
Vuosittain Espooseen on saatu muutamia latuosuuksia, jonne koirat ovat tervetulleita. Koiralatuja kysellään paljon, mutta niiden järjestäminen on haastavaa, varsinkin silloin, jos luonnonlumilatuja ei ole, ja hiihto painottuu tekolumiladuille, joissa hiihtäjiä on muutenkin runsaasti.
– Tänä vuonna koirien kanssa pääsee hiihtämään Gumbölen golfkentän ladulle ilman aikarajoituksia, Taskinen kertoo.
Hiihto on välinelaji, joka sopii kaikille!
Espoon hiihtoseuran puheenjohtajan Patrik Ehrnroothin mukaan hiihtäminen on liikuntalaji, joka sopii kaikille.
– Heti kun on oppinut kävelemään, voi aloittaa murtomaahiihdon. Laduilla näkee tänä päivänä jopa yhdeksänkymppisiä hiihtäjiä, joten ikä ei ole este. Rollaattori sitten ehkä jo on, Ehrnrooth naurahtaa.
Hiihdon etuja on se, ettei se rasita niveliä. Niinpä sitä pystyvät harrastamaan nekin, joille juoksu ei sovi ja kävely on vaikeaa. Hiihtoa voi myös harrastaa oman kunnon ja osaamistason mukaan.
– Hiihto on kokonaisvaltainen laji, jossa ylävartalo, jalat ja hengityselimet rasittuvat. Juoksussa on sama teho, mutta vatsalihakset ja kädet eivät rasitu samalla tavalla. Jos käy pitkästä aikaa hiihtämässä, niin varmasti löytää seuraavana päivänä lihaksia, joiden olemassaolosta ei tiennyt, Ehrnrooth toteaa.
Patrik Ehrnroothin mukaan hiihto on välinelaji, mutta sen ei tarvitse olla kallis harrastus. Hyvillä varusteilla hiihtää helposti monta vuotta.
– Kun tekee laadukkaan alkuinvestoinnin ja ostaa varusteet asiantuntijaliikkeestä, voi niillä hiihdellä helposti 5–10 vuotta. Asiantuntijaliikkeeseen kannattaa mennä sen takia, että nykyisten karvasuksien ostaminen on vaativampaa kuin voideltavien suksien ostaminen. Suksien valinnassa pitää huomioida niin hiihtäjän paino kuin hiihtotekniikan tasokin. Jos ostaa vääränlaiset sukset, jotka eivät joko luista tai pidä, niin hiihtoharrastus loppuu äkkiä.
Muutama oppituntikin kannattaa Ehrnroothin mukaan ottaa, jotta saa hiihtotekniikan heti alkuun kuntoon, oli sitten kyse perinteisestä tai luistelutyylistä.
Espoon hiihtoseura järjestää vuosittain hiihtokouluja sekä lapsille että aikuisille. Lisäksi kaupalliset toimijat tarjoavat Espoossa hiihto-opetusta ja jopa yksityistunteja.
– Parikymppinen nuori, jolla on kokemusta luistelusta tai rullaluistimista, oppii luisteluhiihdon nopeasti, vaikka YouTube-videoiden avulla. Muutama oppitunti on pieni investointi siitä, että saa tekniikan heti kuntoon eikä opi vääriä liikeratoja.
Esimerkiksi perinteisessä tyylissä on tärkeää vuorohiihdossa saada rytmitys kuntoon. Kun se sujuu, vauhti kasvaa ja jaksaa myös hiihtää pidempään. Luistelutyylissä tärkeää on osata ylämäen ja tasaisen vaatimat eri tekniikat ja ylävartalon käyttö.
– Moni miettii, että onko hiihto itselle sopiva lajia ja kumpi tyyli olisi parempi. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että jos jaksaa juosta puoli tuntia, niin silloin pystyy kunnon puolesta aloittamaan luisteluhiihdon. Se vaati parempaa kuntoa kuin perinteinen tyyli, jota pystyy harrastamaan kevyemmälläkin rasitustasolla, Ehrnrooth kertoo.
Teksti: Thea Ekholm
Juttu on julkaistu myös Länsiväylän välissä ilmestyneessä Espoo liikkuu -mainosliitteessä joulukuussa 2023.