Espoo päivitti asumisen ja maankäytön periaatteet
Periaatteiden laadinnassa tärkeimpiä ratkaistavia asioita olivat asuntotuotannon monipuolisuuteen, maanhankintaan, maanvuokrauksen tasaiseen tulovirtaan sekä riittävään yritystonttivarantoon ja yritystonttien luovutukseen liittyvät kysymykset.
Asumisen ja maankäytön periaatteissa keskitytään toimenpiteisiin, joilla näitä kysymyksiä voidaan ratkaista pitkällä tähtäimellä asunto- ja maapoliittisin keinoin. Espoon asumisen ja maankäytön periaatteet löytyvät täältä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
Asumista koskevat periaatteet ovat muuttuneet muun muassa siten, että Espoon Asuntojen tuotantotavoitetta pienennettiin 400 asunnosta 300 asuntoon per vuosi. Uutta on myös se, että kaupunki ohjaa tarvittaessa asuntojen hallintamuoto- ja huoneistotyyppijakaumaa maankäyttösopimuksissa ja tontinluovutuksissa. Lisäksi kaupungin omien tonttien hakumenettelyssä hyödynnetään tapauskohtaisesti laatukilpailuja.
Maankäytön osalta merkittävimmät muutokset on tehty maankäyttösopimusperiaatteisiin liittyen. Maankäyttösopimuksissa on nostettu sopimuskynnystä ja täsmennetty sopimuskorvausprosentteja. Sopimuskorvausta peritään vain sopimuskynnyksen ylittävästä hyödystä.
Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, joka saa asemakaavasta merkittävää hyötyä, on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan velvollisuus osallistua kaupungille yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Kustannuksiin osallistumisesta sovitaan ensisijaisesti maankäyttösopimuksin.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyt asumisen ja maankäytön periaatteet kesäkuussa.
Espoon edelliset maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet olivat vuodelta 2015 ja asunto-ohjelma vuodelta 2018. Nyt ne yhdistettiin yhteisiksi asumisen ja maankäytön periaatteiksi.