Mun Espoo kartalla - Mistä löytyy Espoon toimivin kaupunkikeskus ja mikä on sen salaisuus?

Kerätyn paikkatiedon avulla tutkittiin kaikkia viittä Espoon kaupunkikeskusta: Leppävaaraa, Tapiolaa, Matinkylää, Espoonlahtea ja Espoon keskusta. Yhteensä vastaajat merkkasivat kyselyssä kartalle 3233 itselleen tärkeää keskusta. Niistä 1488 miellettiin nykyisellään toimivaksi, 1343 kehittämistä kaipaavaksi ja 197 uusiksi.

Tulokset osoittivat, että Matinkylä on espoolaisten mielestä selvästi toimivin. Toiseksi sijoittui Leppävaara hyvin samankaltaisilla tuloksilla, mutta silti reilusti Matinkylää jäljessä. Keskimmäisenä oli Tapiola, jonka kohdalla vastaukset jakautuivat selvästi: lähes yhtä moni koki sen toimivana kuin kehittämistä kaipaavana.

Selvästi eniten kehittämisen tarvetta oli vastaajien mukaan Espoon keskuksessa. Toiseksi eniten kehittämistä kaivattiin Espoonlahteen.

Tutkimalla vastaajien kotien sijainteja huomattiin, että keskuksia toimiviksi merkitsivät etenkin ne espoolaiset, jotka eivät asuneet siellä. Tämä tarkoittaa, että kaupunkikeskuksia käyttävät paljon myös ne asukkaat, jotka eivät asu niiden lähialueella. Poikkeuksena oli Espoonlahti, johon liittyvät merkinnät tulivat suurimmaksi osaksi lähialueen asukkailta.

Lisäksi huomattiin, että etenkin Leppävaarassa ja Matinkylässä kehittämistä kaipaava keskus -merkinnät tulivat useammin alueen asukkailta. Tämä voi kertoa asukkaiden huolesta lähiympäristöään kohtaan ja halusta vaikuttaa oman asuinalueensa kehitykseen.

Avovastauksia teemoittelemalla selvitettiin, mitkä tarkemmin ottaen olivat kunkin keskuksen heikkouksia ja vahvuuksia.

Matinkylän selkein vahvuus on Ison Omenan kauppakeskus, mistä on tullut alueen sydän. Alueella ei nähty selkeitä heikkouksia, mutta pelko lähiluonnon häviämisestä sekä toive paremmista liikennejärjestelyistä oli havaittavissa. Lisäksi osa vastaajista toivoi alueen kehittämistä myös muualla kuin kauppakeskuksen lähettyvillä.

Leppävaarassa arvostettiin palvelutarjontaa etenkin kauppakeskus Sellossa. Lisäksi kulkuyhteyksiä pidettiin erittäin toimivina. Vastaajien mukaan nimenomaan Leppävaaran pohjoispuolta täytyisi kunnostaa, ja he toivoivat sinne parempia ratkaisuja niin maankäytön kuin ulkoasunkin osalta. Myös aseman alueen turvallisuuden parantamista pidettiin tärkeänä.

Tapiolan uudistusta pidettiin onnistuneena sekä Ainoan mukana tullutta palvelutarjontaa hyvänä. Samalla toivotiin vanhojen rakennusten uusimista sekä keskustan kehittämisen jatkumista. Uusi rakentaminen on saanut myös ristiriitaista palautetta: monet kokivat Tapiolan loiston kadonneen ja puutarhakaupunkitunnelman hävinneen. Myös pitkään jatkuneista rakennustyömaista haluttiin eroon.

Espoonlahdessa odotettiin vielä kyselyn aikana sekä metron että Lippulaivan kauppakeskuksen rakentumista. Vastaajat uskoivat uudistuksen ratkaisevan useita puutteita alueen palveluissa ja ravintolatarjonnassa. Toisaalta rakennustyömaat ja tiivistyvä kaupunkirakenne koettiin harmillisina.

Espoon keskuksessa palveluita pidettiin osittain hyvinä, mutta toisaalta moni vastaaja piti tarjontaa erittäin huonona. Entressen kirjasto keräsi myönteisiä mainintoja. Keskustan ulkonäköä ja alueen kaupunkisuunnittelua tulisi vastausten perusteella parantaa nopeasti. Myös alueen turvallisuudessa ja viihtyisyydessä olisi petrattavaa.

Teksti: Jonas Zaknoun

Jonas Zaknoun on tehnyt aiheesta Aalto-yliopistolle diplomityönsä Mun Espoo kartalla -kyselyn tulosten perusteella. Tutustu diplomityöhön Aalto-yliopiston julkaisuarkistossa:
 Espoon kaupunkikeskukset asukkaiden silmin – Viiden keskuksen tarkastelu osallistavaa paikkatietoaineistoa hyödyntäen (aalto.fi)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kiinnostuitko Mun Espoo kartalla -kyselyn tuloksista? 
Tietoa ja lisää artikkeleita löydät kyselystä kertovalta verkkosivulta.