Espoo vahvistaa päiväkotien johtamisen resursseja – käyttöön uusi apulaisjohtajamalli
Espoon varhaiskasvatukseen on perustettu tänä syksynä uusi päiväkodin apulaisjohtajan rooli, jonka tarkoituksena on tukea varhaiskasvatuksen johtamista. Uudistuksella tavoitellaan päiväkodin johtajien työkuorman purkamista. Samalla pyritään edistämään sitä, että varhaiskasvatuksen arki toimii ja työ sujuu, kun resurssit hyvään johtamiseen paranevat.
Espoon varhaiskasvatuksessa on tehty tänä syksynä useita eri toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tukea varhaiskasvatusyksiköiden johtamista eri tavoin. Konkreettisesti toimenpiteet ovat näkyneet useiden uusien työntekijöiden palkkaamisena, mutta samalla tehdään myös rakenteellista ja hallinnollista kehittämistä.
Uudistuksilla pyritään siihen, että johtamisen resurssit varhaiskasvatusyksiköissä vahvistuvat, jolloin henkilöstö saa työlleen riittävän tuen ja arki varhaiskasvatuksessa sujuu entistä paremmin.
Espoossa varhaiskasvatusyksiköiden johtajien työkuormaan ja johtamisen vahvistamiseen onkin lähdetty rohkeasti etsimään ratkaisuja.
”Varhaiskasvatuksessa on maanlaajuinen pula henkilöstöstä, mutta se ei saa estää meitä kartoittamasta uusia keinoja kehittää työtä ja helpottaa työtaakkaa. Kun johtamiseen saadaan lisäresursseja, siitä hyötyy koko työyhteisö”, kertoo suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila.
Alkusyksystä suomenkieliseen varhaiskasvatukseen Espoossa palkattiin jo viisi uutta toimistosihteeriä, 20 uutta lastenhoitajaa varahenkilöiksi ja 18 määräaikaista päiväkotiapulaista. Lisäksi lokakuussa on aloittanut neljä varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajaa. Ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen on tulossa kaksi varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajaa ensi vuoden alusta. Määräaikaisia päiväkotiapulaisia ruotsinkielisellä puolella työskentelee 15.
Apulaisjohtajista ja toimistosihteereistä tukea yksikönjohtajan vaativaan työhön
Apulaisjohtajan rooli on täysin uudenlainen johtamistehtävä varhaiskasvatuksessa. Uusilla apulaisjohtajilla ei ole vastuullaan omaa lapsiryhmää, jolloin he pystyvät antamaan täyden panoksensa yksikön johtamiseen ja hallinnolliseen työhön ilman, että se on pois pedagogiikasta ja lasten parissa toimimisesta.
”Varhaiskasvatuksen johtaminen on muuttunut aiempaa vaativammaksi ja lapsimäärät kasvaneet. Henkilöstöltä saadun palautteen perusteella hyvä johtaminen on kuitenkin tärkeä edellytys laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiselle ja henkilöstön työhyvinvoinnille”, Espoon kasvun ja oppimisen toimialan johtaja Harri Rinta-aho perustelee uudistusta.
Johtamista halutaan Espoossa tukea, sillä varhaiskasvatusyksikön johtajan tehtävä on nykyisellään kuormittava ja hallinnollisen työn määrä on viime vuosina lisääntynyt.
Uutta apulaisjohtajamallia kehitetään ja siitä kerätään kokemuksia, jonka jälkeen tavoitteena on vähitellen lisätä apulaisjohtajien määrää. Varhaiskasvatusyksiköiden johtajien hallinnollisen työn kuormaa huojentamaan on suomenkielisellä puolella palkattu elokuussa myös viisi uutta toimistosihteeriä. Aiemmin päiväkotien käytössä ei ole ollut sihteeriapua.
Viime vuonna kaupunki korotti päiväkotien johtajien palkkoja, sillä palkkaus oli jäänyt jälkeen tehtävien vaativuuden kehityksestä. Viime vuonna otettiin käyttöön osassa päiväkodeista myös kannustuslisä.
Varajohtajien työtä kehitetään ja resursseja työhön lisätään
Useimmissa varhaiskasvatusyksiköissä Espoossa on tällä hetkellä käytössä varajohtajamalli, jossa varajohtaja toimii hallinnollisten tehtävien ohella myös lapsiryhmässä.
”Koska apulaisjohtajamallin käyttöönotto on hidasta, eikä kaikkiin yksiköihin heti saada apulaisjohtajaa, myös nykyisten varajohtajien työtä kehitetään. Varajohtajat tekevätkin yksiköissä todella tärkeää työtä, jolla on suuri merkitys”, kertoo Mattila.
”Varajohtajien mahdollisuuksia keskittyä johtamisen tukemiseen parannetaan. Tätä varten olemme palkanneet 20 uutta lastenhoitajaa, joiden tarkoituksena on sijaistaa varajohtajia lapsiryhmässä, jotta varajohtajan työpanosta vapautuu hallinnolliseen työhön”, Mattila kuvaa.
Päiväkotiapulaiset auttavat arjen askareissa
Espoon suomenkieliseen varhaiskasvatukseen on palkattu syksyllä myös yhteensä 18 määräaikaista päiväkotiapulaista. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa määräaikaisia apulaisia työskentelee 15.
Päiväkotien arki sujuu jouhevammin, kun on henkilökuntaa, joka muun muassa huoltaa ulkovaatteita ja siistii tiloja sillä aikaa, kun pedagoginen henkilöstö keskittyy lapsiin. Päiväkotiapulaiset voivat auttaa tarvittaessa myös lasten kanssa toimimisessa.