Matemaatikosta muusikoksi

Pessistä piti kai alun perin tulla diplomi-insinööri. - Olin yläasteella Mankkaalla matematiikkaluokalla. Olin ja olen edelleenkin sairaan hyvä matematiikassa, Pessi kertoo. Hän menestyi kansallisissa matematiikkakilpailuissa - ja se menestys siivitti häntä seuraavaan opiskelupaikkaan. - Päädyin Otaniemen lukioon luma-linjalle. Suvussani on diplomi-insinöörejä, joten olisin seurannut sitä tietä. Tie olisi ollut selvä: Tapiolasta Aalto yliopiston teknilliseen korkeakouluun, sieltä sitten töihin joko yliopistolle tai johonkin Keilaniemen yrityksistä. Mutta…

Otaniemen lukion aloitettuun Pessi alkoi tulla toisiin ajatuksiin. Hän oli soittanut koko ikänsä (”aloitin vauvamuskarista”). - Lopetin klassisen musiikin opinnot EMOssa (EMO=Espoon musiikkiopisto) siirtyessäni lukioon. Aloitin lukion kanssa samaan pianon opinnot EMOn pop/jazz-puolella Ebelissä. Sitä kautta, päästyäni rytmimuusiikin ja erityisesti jazzin makuun innostuin toden teolla musiikista mahdollisena ammattina.

Tästä pyörä lähti pyörimään ja yhtäkkiä lukio olikin jo vaihtunut kesken ensimmäisen vuoden Otaniemestä Tapiolaan. - Musiikkilinjalla jo opiskelleet kaverit olivat iso bonus, joka ehkä saivat minut uskalluksen kynnyksen niin, että kehtasin yrittää vaihtaa lukiota.

Aiemmassa alassa ja nykyisessä on jotain yhteistä: - Moni matemaatikko on muusikko, mutta harvemmin päinvastoin. Musiikin teoria vaatii matemaattista ymmärtämystä. Musiikki vaatii myös samaa pitkäjänteisyyttä kuin matemaattisten ongelmien ratkominen; pitää harjoitella paljon, jotta tulee hyväksi, Pessi summaa. Musiikki ei kuitenkaan tunnu hänestä työn teolta.

Tapiolan lukiossa Pessi kiittelee tekemisen meininkiä ja suhteellisen pienen porukan etuja. - Vaikka en ollut ennalta kovin kokenut, pääsin tekemään heti alusta alkaen, mm. mukaan musikaaleihin, bändeihin ja laulamaan.

Pessi on ollut aktiivinen myös muuten kuin musiikin alalla. - Olin yläasteella oppilaskunnan hallituksessa ja sitten nuorisovaltuustossa ysiluokalta lukion toiselle luokalle. Sitä kautta olin mm. lukion uuden opetussuunnitelman työryhmässä. Ehkä vanhempana palaan taas politiikkaan, mutta nyt se ei innosta.

Asioihin vaikuttamista ei kuitenkaan tullut hylättyä, vaikka politiikka jäi. Lukiossa Pessi toimi tutorina. - Matikkaluokalla yläasteella oli kiva kokemus, kun oli yhteistä toimintaa yli ikäryhmien. Halusin sitä samaa lukiossa. Lukioon menevistä monet voivat ujoja ja halusin vaikuttaa siihen, että lukion alku on kivempi.

Lukiossa voi nähdä maailmaa - tai ainakin Eurooppaa. Lukion matkakursseja Pessi suosittelee lämpimästi.  Opintojen aikana hän ehti nähdä kolmella reissulla Eurooppaa. - Toisena lukiovuonna kävin Puolassa ja Roomassa (Puolan reissu siirtyi koronan takia ekalta vuodelta tokalle), kolmantena Amsterdamissa.

Mikä sitten loppujen lopuksi oli parasta lukiossa? - Ystävät. Tyhmät ja hauskat jutut, joita kavereiden kanssa on tehty. Opiskelu on välillä rankkaa, mutta kaikki me olemme olleet samassa sopassa. Parasta lukiossa oli yhteisöllisyys ja ryhmähenki, voisi jopa sanoa ”veljeys”

Kirjoitukset menivät oikein hyvin, matikankaan taidot eivät musiikkipiireissä ruostuneet. Mutta muusikkona sillä, kuinka monta ällää seisoo todistuksessa, ei kuitenkaan viime kädessä ole väliä. - Ei sillä ole merkitystä, minkälaisia numeroita olen saanut, vaan sillä, että osaan soittaa ja laulaa.

Pop & Jazz konservatoriossa Pessin pääinstrumenttina on piano. Veljen ja kavereiden kanssa on oman bändi Säilä. Bändin tyyliä on vähän vaikea määritellä: - Rock, jazzfuusio, indierock, jotain sellaista, Pessi kertoo.

Pessi on varma siitä, että musiikki elättää hänet, vaikka ala monesti tuntuu epävarmalta: - Olen valmis tekemään kovasti töitä musiikin eteen.

Ysiluokkaisille Pessille on muutama vinkki: - Kannattaa pohtia, mitä haluaa. Vielä tärkeämpää on pohtia, miksi haluaa. Itselleen kannattaa olla rehellinen.