Kummiluokkatoiminta osallisti teinejä kestävämmän elämäntavan teemoihin

Kummiluokkatoiminta kesti koko yläkoulun ajan ja siihen osallistuivat luokat Espoonlahden ja Mainingin kouluista. Hankkeen aikana nuoret pääsivät perehtymään monenlaisiin energiapositiivisuuteen, kiertotalouteen ja kaupunkikehitykseen liittyviin aiheisiin. Espoon kaupungin projektikoordinaattori Mia Kaurila kertoo, että neljästi vuodessa järjestetyt tapaamiset olivat osa kaupungin kestävän elämäntavan jalkauttamistyötä.

–Nuorten kanssa on esimerkiksi pelattu ilmastonmuutospeliä, pidetty Lego-työpaja, jossa he pääsivät visiomaan ja rakentamaan toivekaupunkinsa, sekä tehty vierailuja muun muassa kaupunkikeskus Lippulaivaan ja Kierrätyskeskukseen, hän kertoo.

Yhteensä kummiluokkatoiminnassa oli mukana nelisenkymmentä nuorta, jotka osallistuivat siihen aktiivisesti, vaikka pitkäjänteisen projektin aiheet eivät aina olleet nuorten näkökulmasta kaikkein kiehtovimpia.

–Kiinnostus luonnollisesti vaihteli ja riippui tapaamisen aiheesta. Yläkouluikäiset ovat kuitenkin aika kriittisiä, ja esimerkiksi joku oppitunti kalvosulkeisineen ei välttämättä saa teinejä innostumaan samalla tavalla kuin yritysvierailut tai muut koulun ulkopuoliset tapahtumat, Kaurila ja Mainingin koulun kummiluokan luokanvalvoja Jonna Rajavuori muistuttavat.

–Meidän koulustamme mukaan valittu luokka on kyllä siinä mielessä nappivalinta, että he ovat aktiivisia myös vapaa-ajallaan, esimerkiksi järjestötoiminnassa. Näin ollen nuoret kokivat, että mahdollisuus osallistua tällaiseen hankkeeseen ja päästä sitä kautta myös vaikuttamaan, on tosi tärkeä, Rajavuori lisää.

Rajavuori näkee myös, että hankkeen kautta saadut kokemukset hyödyttävät myös koulutyössä.

–Kestävän kehityksen eri teemat ovat olennainen osa perusopetuksen opetussuunnitelmaa, ja SPARCS-hanke palvelee tätä erinomaisesti. Painotin omille oppilailleni, että heidän kannattaa hyödyntää hankkeesta oppimaansa erilaisissa kouluprojekteissa, mutta miettiä myös, miten koulussa käsitellyt teemat toteutuvat käytännössä, hän kiteyttää.

Kummiluokkatoiminnassa oli mukana myös Citycon Oyj, ja erityisesti sen uusi kaupunkikeskus Lippulaiva, joka on yksi SPARCS-hankkeen kestävien ratkaisujen kehittämisalusta. Nuoret pääsivät osallistumaan mm. Lippulaivan kotisivujen jatkokehittämiseen ja vierailemaan rakennusvaiheessa kaupunkikeskuksen työmaalla. Kauppakeskuspäällikkö Karoliina Hurmerinta on yhteistyöstä mielissään:

–Kauppakeskukset eivät enää ole pelkkiä asiointipaikkoja, vaan eri palveluineen hyvinkin tiivis osa ihmisten arkielämää. Siksi mekin puhumme mieluummin kaupunkikeskuksista, joissa on erilaisia palveluita, kuten kirjasto, ja joissa ihmiset voivat viettää aikaansa monipuolisesti. Etenkin nuorille kaupunkikeskukset ovat vahvasti sosiaalisen elämän keskipisteitä, joten heidän näkemyksensä kiinnostavat, Hurmerinta toteaa.

–Nuoret ovat ylipäätään kaupunkien kaikkein vaativimpia käyttäjiä. He käyttävät paljon joukkoliikennettä tai pyöräilevät paikasta toiseen, eikä heillä ole välttämättä omia paikkoja, mihin mennä. Nuoret tapaavatkin toisiaan julkisilla paikoilla, kuten kirjastoissa tai juuri kaupunkikeskuksissa, Kaurila lisää.

Lippulaivassa nuoret ovat päässeet esittämään toiveitaan keskuksen oleskelutiloista ja palveluista.

–Muun muassa penkkejä ja mobiililaitteiden latauspisteitä toivottiin lisää, Hurmerinta kertoo.

Hurmerinta haluaa myös painottaa, että konkreettinen yhteistyö nuorten ja kaupunkilaisten kanssa on Lippulaivalle tärkeää

–Sen lisäksi, että nuoria osallistetaan, niin madallamme kynnystä esimerkiksi työnhakuun. Tämä voi olla monelle ensimmäinen työpaikka, hän toteaa.

Mitä kummiluokkatoiminnasta sitten jäi käteen? Hanke jatkuu vielä ensi vuoteen, mutta uusia luokkia ei enää ehdi osallistua.

-Projektin tulokset konseptoidaan ja tarkoitus on levittää tätä ilosanomaa kaupungin sisällä myös muille yksiköille. Osallisuus ja erityisesti nuorten osallistaminen on ihan poikkihallinnollinen teema meillä Espoossa ja toivottavasti tästä saadaan siihen yksi hyvä toimintatapa lisää, Mia Kaurila linjaa.

Kaikki projektikumppanit ovat myös sitä mieltä, että nuorille on tärkeä saada äänensä kuuluviin.

–Tavoitteena on ollut, että saataisiin Espooseen valveutuneita nuoria kaupunkilaisia, jotka näkevät oman toimijuutensa ja mahdollisuutensa kestävän kehityksen saralla arvokkaana, Kaurila päättää.